torstai 17. elokuuta 2017

Rattaiden ympärillä

Max:

Minä kerron taas rattaista. Niistä, jotka on tarkoitettu cityulkoiluun.
Yhtenä päivänä me taas lähdettiin rattailla. Eka hissiin ja sillä yhden kerroksen verran alaspäin (emäntä ei kuulema kehtaa käyttää hissiä muulloin yhden kerroksen rappujen takia, mutta kun me ollaan matkassa niin sitten mennään). Mutta ulkona me ei lähdettykään pihaa pitemmälle. 
Emäntä avasi meille vetoketjut ja me katseltiin pitkään aukoista ulos. Sitten Pepsi päätti että se lähtee tutkimaan maastoa.
Vähänkö Pepsi on rohkea!
Mä vähän katselin Pepsin perään ja hyppäsin kanssa rattaista ulos. Mutta sitten alkoi jänskättään ihan liikaa ja hyppäsin takaisin rattaisiin.
Täältä on paljon turvallisempaa tarkkailla ympäristöä!! Emäntä sanoi, että harjoituksia jatketaan.

- Max

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Cityulkoilua

Max:

Kiitti isosti kaikista onnitteluista! Synttärilahjaksi emäntä tilasi ihan ison lätäkön takaa mulle paketin (joka ei tullut ovelle niinkuin piti, vaan emäntä haki sen lähettifirman välipisteestä - ison kaupungin surut siis tulleet jo lähetysten suhteen vastaan).
Mikä tää oikein on?
Tommonen olisi kiva, tahtoo!!
Sitten me lähdettiin sillä laatikosta tulleella rattaat -jutulla ulos. Tää on kuulema sitä cityulkoilua.
Eka kerralla mua jännitti tosi paljon kaikki liikkuvat jutut mitä pystyi tuolta näkemään (ihmiset, autot, koirat ja varsinkin pyörät!), mutta Pepsi oli kaverina, eikä sitä jänskättänyt niin paljon.
Seuraavalla kerralla ei ollut enää niin kauheeta rattaissa ja uskalsin jo välillä istuakin Pepsin vieressä. Nyt meillä on menossa kuulema harjoitukset, ennenkuin voidaan lähteä kauemmas tai tutustua maastoon rattaiden ympärillä.
Mutta tää on kivaa tää cityulkoilu! 

Ps. Nyt mua ei enää masennakaan niin paljoa. Siihen auttoi tosi paljon sekin että isäntä oli mun kanssa tämän viikon täällä, kun emäntä oli töitöissä, ja sitten tää cityulkoilu.

- Max

torstai 10. elokuuta 2017

7 MAX 7

Tänään torstaina meillä on juhlat; 10.8.2017 Max täyttää 7-vuotta!
Meidän nuorukainen - hellä, kiltti, leikkisä, oma söpöliinimme - on jo kokonaista seitsemän!

Synttärin kunniaksi on teille tarjolla kuvasarja Tassulinnan kodin takapihalta.
nami heinää!
Eli märkiä pusuja vissiin kaikille lukijoille sinne😘
Maxin motto taitaa olla, että rentoudu aina kun siihen tulee tilaisuus!

maanantai 7. elokuuta 2017

Huippu viikonloppu

Pepsi ja Max:

Me päästiin pidennetyksi viikonlopuksi vanhaan kunnon Tassulinnan kotiin. Matka oli pitkä, mutta sen arvoinen!
Perjantaina emäntä piti työtyöpäivän etänä tai jotain. Me autettiin kovasti, varsinkin Max!
Ulkona päästiin pitkästä aikaa kulkemaan vihreällä ruoholla. Ja syömään ruohoa; namsk!
 Emännällä näytti olevan muut kasvishuvit, joita se hoiteli (vaikka kastelukannu on kuvassa, on se saanut olla lähes koko kesän paikoillaan; ei ole ollut tarvetta kastella).
Pihalammesta ensimmäinen pikku sammakko oli lähtenyt tutustumaan suureen maailmaan. Tuosta Maxin takaa (alakuva).
Maxilla oli kauhea kiire koko ajan joka paikkaan. Kaikkeen piti ehtiä ja tutkia.
Tai ehti se pikaisesti poseerata, kun emäntä lupasi sitten siirtää kiinnityksen toiseen kohtaan pihaa.
Että kyllä meillä oli huippu viikonloppu. Nyt voidaan nukkua taas kaupungissa 😏

perjantai 4. elokuuta 2017

Pepsi röntgenissä

Olemme kertoneet aiemmin ainakin täällä ja täällä että Pepsin takaselkä on ollut aina kausittain kipeä. Silloin ihmiset ovat saaneet osakseen agressiivisen kissan murinaa ja käpälää. Toisinaan myös ylösnousu ja hyppiminen on näyttänyt vaikealta.
Pepsi: Todella epäilyttävä paikka; miksi tuo toinen kissa huutaa?
Koska emännälle oli useampikin eläinlääkäri suositellut röntgeniä nivelrikkoepäilyksellä, otti emäntä sen tämän viikon ohjelmaan. Tampereellahan palvelua tarjoaa useampi eläinlääkäriasema. Emäntä kyseli hinta-arviota viidestä eri paikasta ja yllätys yllätys edullisin oli se mikä emäntää kiinnostikin eniten!
Olen täällä piilossa ettei kukaan näe minua! Maxin karvat ovat hyviä naamioitumiseen.
Niinpä suuntasimme Vet4cat Kissaklinikalle Nekalaan. Siellä Pepsi pääsi Serban -kissasedän ja Christina -hoitajan tutkittavaksi. Pepsi rauhoitettiin röntgen-kuvia varten, sillä emäntä epäili että Pepsi saattaisi olla vaikea kuvattava (Pepsin verikokeista ei selvitty ilman emännältäkin kynnellä otettua verikoetta kovan murinan saattelemana).
Pepsi: Ihania kärpäsunia... 🌙
Pepsin vielä nukkuessa emäntä ja Serban katsoivat kuvia. Niistä selvisi että Pepsin luusto on oikein hyvässä kunnossa; ei näy nivelissä vikaa, ei luupiikkejä, ei mitään epätavallista. 
Terve luusto!
Ainoa hälyyttävä asia mikä kuvissa näkyy on ummetus. Valtava ummetus. Pepsin vatsahan ei ole koskaan toiminut joka päivä, mutta ongelmaa siitä ei ole ihmisten silmissä koskaan tullut. Mutta nyt asiaan on  jatkossa puututtava: vatsa pitää saada toimimaan joka päivä (tästä kerrotaan myöhemmin, kun nähdään mikä alkaa tehoamaan). Serbanin epäilys nimittäin on, että ummetuskaudet aiheuttavat Pepsille kovia tuskia, jotka sitten näkyvät ihmisen silmiin saakka.
Pepsi: Kuka minä olen, missä minä olen.. Nyt ei ajatus kulje ei..
Nyt ollaan tyytyväisiä että luusto on Pepsillä 9-vuotiaana noin kaunis ja terve. Ja toivotaan että vatsan aktiivinen hoito tulee parantamaan Pepsin oloa. 

Ps. Kissaklinikka Vet4Cat saa meiltä positiiviset pisteet 😺

tiistai 1. elokuuta 2017

Moro!

Pepsi ja Max ovat asustelleet reilun viikon morossa eikun.. mikä tämä nyt olikaan.
Kiitos kortista Päivi ja Satu!
Pepsi on sopeutunut hyvin. Tosin Pepsi koettelee emännän hermoja joka ilta (emännän tullessa töistä väsyneenä), tekemällä kaikkea sellaista, joka on ollut ennen kiellettyä. Rajoja haetaan uudessa paikassa uudestaan. Villiä hetkiä on ollut paljon.
Telttailu säät jatkuvat. Niin että välillä saa kynnestä ohi kävellessään kankaan läpi ja yksi aamu teltta löytyi näin:
Emäntä osti tavaroilleen säilytyskorin, joka tuli heti valloitetuksi.
Jos Pepsi on kotiutunut ihan hyvin, niin Max on ollut hyvin vaisu ja hiljainen.
Ulkohäkin ja turvallisen valjastelupihan jääminen pois arkipäivästä ovat olleet Maxille kova paikka. Nukkumisesta on tullut uusi pääharrastus 😕

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Porvoon Kissamuseo + Tolkkisten Kissatalo

Kissabloggaajat (ja vähän muutkin) kokoontuivat eilen lauantaina Porvooseen. Paikalle meitä pääsi 16 henkilöä ja vietimme aivan ihanan päivän kissamaisin tunnelmin!
Ensimmäiseksi kokoonnuimme uuteen Kissamuseoon (linkistä löydät yhteystiedot; meneminen vaatii ennakkoilmoittautumisen, mutta kannattaa ilmoittaa ja mennä!!). Yläkuvassa on näkymä pihaan tullessa ja alhaalla Kissamuseon rakennus.
Sisällä on varmaan "miljoona" yksityiskohtaa. Katseltavaa riittää niin paljon, että silmä ei näe paljoudessa kuin yksityiskohtia sieltä täältä. 
Tällainen teepannu kelpaisi minullekin 😊
Valtavasti kissakirjoja!

Kissamuseo sijaitsee meren rannalla, jossa Fox -museonvartijan on hyvä viettää kesäpäiviään.
Kissamuseolta siirryimme muutaman kilometrin päähän Tolkkisten Kissatalolle.
Kun edellisessä kohteessa saimme hihkua ihanien kissaesineiden perään, niin täällä saimme sössöttää oikeille kissoille. Yllä Viiru. Alla Sasu.
Kissoilla on aivan ihanat, tilavat ja todella kotoisat yksiöt, joissa viihtyy kotia etsivä kissa hyvässä hoidossa ja turvassa!
Viihtyvät niin aikuiset kuin pentuperheet 💜
Päivä oli todella antoisa! Ja palatessani kissojen luokse oli Max ihan typertynyt saamistaan Primacatin lahjuksista 😁

Mukana olivat:
Pauliina - Naava-kissan lukija