lauantai 25. maaliskuuta 2017

Loman ulkoilua

Pepsi ja Max:

Eilen tultiin kotia, mutta me ajateltiin vielä palata muutamiin loman fiiliksiin.
Se parveke oli meistä tosi kiva. Ihmeteltiin vain miksi sinne piti aina laittaa henkselit päälle..
Ja emäntä oli niin tarkkana kun tuossakin Max oli hypännyt kaiteella Pepsin yli toiselle puolelle. Mitä se nyt häteilee 😕
Pepsi: Minäpä pääsin käymään myös hotellin"takana",  Kuortaneenjärven rannalla lenkillä rohkeana tyttönä.
Siellä oli ranta jo lähes sula.
Ja jää oli tunkeutunut niihin hiekkadyyneihin jännällä tavalla.
Niitä koloja oli tosi kiva kurkkia!
Oli tosi jännää! - Pepsi
Tänään kun ollaan kotona, ollaan lähinnä vain nukuttu. Kyllä lomailu onkin rankkaa! (Kuva Maxista on vielä kyllä emännän Maxin sängystä hotellissa). 

- Pepsi ja Max

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Me ollaan lomalla

Pepsi ja Max:

Maanantai-aamuna emäntä järjesteli paikkoja ja tavaroitaan ja eppäiltiin että taas se jättää meidät. Yllätys olikin iso, kun yhtäkkiä huomasimme olevamme kopassa ja autossa:
Ja sitten matkattiin muutama aika, joka oli Maxista miljoona tsiljoona tuntia kidutusta.
Perillä Kuortaneen Urheiluopistolla majoittauduttiin rivariin. Täällä on hyvin tilaa meidän juosta ja hyppiä ja makoilla vaikka saunan lauteilla, kun emäntä ja isäntä on reumakurssin jutuissa.
Silloin kun emäntä ja isäntä on meidän kanssa, niin ollaan päästy käymään valjaissa mm takaparvekkeella (yllä) ja etuovella (alla) tähyilemässä maisemia.
Meidän lempimakoilupaikka on tuossa parvekkeen lasioven vieressä kaapin päällä. Me aina kilpaillaan, kumpi ehtii ensin meidän kotoa tuotuun pesään. Tiedättekö miten sinne pääsee? No näin:
Hyppy nojatuolin selältä ihmisten töllön kiinnikkeen päälle ja siitä kaapin päälle.
Helppoa ja kätevää! Mutta myös jännää, kun tällaista reittiä ei olekaan kotona.
Lomailu on ihan kivaa vaihtelua! Tykkäättekö te lomailla?

- Pepsi ja Max

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Uusi palapeli

Emäntä näki kaupassa niin ihastuttavan palapelin, että se oli ostettava.
Kissat tietenkin olisivat auttaneet innokkaasti palojen asettelussa..
Pepsille paras keino oli luvata mitä se haluaa, niin emäntä sai työskentelyrauhan. Toisinaan kyseessä oli ruoka, toisinaan herkkutikku, toisinaan ulkoilu 😉Maxille riitti pelkkä kehoitus pysyä sivussa.
Kehykset emäntä nappasi vuosia vanhasta palapelitaulusta, jonka delfiinikuvaan oli jo ehditty kyllästyä. Niinpä kisu farkkutaskussa pääsi heti piristämään työhuoneen seinää 😊

torstai 16. maaliskuuta 2017

Pepsin korit

Pepsi:

Haluan esitellä yhden lempinukkumapaikkani.
Se sijaitsee kylpyhuoneessa. Ja se näkyy yläkuvassa (kuten minäkin). Arvaatteko mikä se on ja miten sinne kuljen? Vastaus löytyy tuolta videolta: 
(Naukaisetteko te muuten juuri ennenkuin hyppäätte?)
 Täällä nukun päivisin pitkätkin unet. Jos pyykkikone on päällä, ei se minua haittaa. Viepähän ihmisten äänet vielä paremmin pois.
No niin. Nyt olette nähneet. Voitteko poistua, niin minä jatkaisin saalistusuntani?

- Pepsi

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Tornin vakoilupaikka

Pepsi ja Max:

Meillähän on linnassa torni. Ja tornissa meillä on ikkunalauta. Ei se ole oikea ikkunalauta, vaan se on meidän vakoilulauta.
Emäntä meinasi aluksi että se on kukkalauta, mutta tuli se sitten järkiinsä, kun muutaman kerran vähän tönäistiin "vahingossa" kukkia (emännän huom: siinä olisi mahtava valo kukille). Niinpä siinä kulmassa on vain yksi kukka ja sekin riippuu katosta, mutta kai se siinä viihtyy, kun se kukkii kolmesti vuodessa?
Täällä me päivisin kytätään usein lintuja, oravia ym mutta useimmiten ihmisiä. Ja pimeällä katsellaan tähtiä (katuvalot eivät meillä häiritse). Koska tämä on päättyvä katu, ei täällä mitään liikennetungosta ole. Mutta silti on liikennettä.
Välillä kulkee autoja. Välillä ne pysähtyykin. Postipoika kulkee kaikkina arkipäivinä ja tekee lenkin tuossa kadun päässä. Lumitraktoria on tosi kiva katsella, kun se työntelee lumia. Oma auto me tietysti tunnistetaan jo äänestä. Ja vähän naapureidenkin kaaroja. Tuo yläkuvan auto oli meille tuntematon ja siksi se herätti kiinnostuksemme.
Tämä auto taas käy silloin tällöin. Ollaan mietitty, että mikä se on ja miksi naapurin setä ajaa sillä?
Sillä naapurin sedällä ei ole edes omat vaatteet, kun se ajaa tuota. Outoa meistä.
No mistä noista ihmisistä kaikkea voi ymmärtää. Turvallista tällä kulmalla on kuitenkin asua.
Ei taida naapurit ja muut kulkijat arvata, kuinka usein me vakoillaan niitä tornistamme 😸

- Pepsi ja Max, Tassulinnan mestarivakoojat

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kevättalven ulkoilua

Pepsi ja Max:

Meille on tullut kevättalvi. Jo muutamana päivänä on ulkona ollut päivisin lämpöasteita ja me ollaan kinuttu ensimmäistä kertaa talven jälkeen tosissaan uloooooos!
Lunta on vielä mukavasti, mutta joistakin kohdista se on jo sulanut. Kuten tästä maakellarin kulmalta.
Ihana päästä haistelemaan sulaa maata.
Pepsi: Emäntä kuule, älä siinä vain kuvaa, vaan päästä minut jumista, kun nuo oksat sotkivat minun naruni!
Myös takaportti on hyvä tutkia. Ihan näyttää olevan kaikki kunnossa; ei näy juuri tällä hetkellä hiihtäjiä, vaikka kyllä niitä on sivakoinut tuolla ladulla aika tiheään.
Paras tähyilypaikka on vanhan keinun päällä (keinua ei enää ole; kehikko toimii mattojen tuuletuspaikkana ja kissojen käytössä), jossa on meille istumalauta. Siinä ei tassut kylmety ja näkee kauas!
Lisää tällaisia päiviä kiitos! - Pepsi ja Max

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Max kiipeilijä

Max:

Katsoin videon Naukulasta, kun Nacho kiipesi siinä taitavasti keittiön tasolle. Siitä tuli mieleen lapsuusnuoruuteeni koti ja omat kiipeilyni siellä.
Kun nämä kuvat on otettu, olin siinä 8-9 kuukauden ihanassa seikkailu iässä (emännän huom: VILLISSÄ iässä).
Meillä oli tosi kiva väliovi ulkoeteisen ja muiden tilojen välissä. Aina kun joku liikkui ulkoeteisessä, minä hyppäsin katsomaan!
Siitä näki tosi hyvin ja pystyi tervehtimään kaikkia tulijoita ja menijöitä! Kiipeilin siinä joka päivä monesti ylös ja alas!
Samalla koristelin oven "ikkunapuut" sisäpuolelta omin kätösin tassusin. Emäntä muistaisi joskus ottaneensa kuvan minun koristeista, mutta se ei nyt löydä sitä mistään. Mutta hienot ne oli, uskottehan!?
Tuossa iässä oli mukavaa myös se, että sisko piti minusta huolta lepotauoillani. Välillä se hermostui minulle, mutta osasi se myös antaa hellyyttä. Oi  niitä nuoruuden päiviä... 😏 - Max

(Pepsin huom: Pidän tuossa kuvassa Maxia aloillaan että saisin hetken olla rauhassa!!)

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Vessaremontti

Pepsi ja Max:

Oletteko väsyneet jo Tassulinnan jatkuviin remontteihin? No nyt näyttää siltä, että uutta remontoitavaa ei ole heti näköpiirissä. Viimeisenä saimme olla valvomassa vessan remonttia.
Ensin ihmiset hoitivat itse kaikki pintatyöt. Tai oli meillä ulkopuolinen mattomies, joka ei ollut hyvä tyyppi (ensimmäinen remontin aikainen työmies, jota kissat ovat pelänneet) ja putkimies, joka menetteli.
 Sitten piti koota kalusteet ja siinä vaiheessa me oltiin innolla mukana!
Vähän hauskaa tämä remontointi!!
Sitten kalusteet asennettiin paikoilleen. Opastettiin kovasti että ne tulisivat hyvin.
Hei, ei tämä vessanpönttö tähän kuulu vaan tuohon reikään, jota Max juuri tutkailee!
No nyt se on kohdallaan!
Ihan kissankokoinen pesuallas!
Ja tältä se nyt valmiina näyttää! 
Yksityiskohtana emäntä halusi vielä kuvata saippuapullon, jonka se oli löytänyt Epsanjan matkaltaan:
Ja nyt Tassulinna on valmis (???)!