sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Viulunsoittaja takahuoneessa

Emäntä soittelee joskus, tosi harvoin, epävireisesti vingutellen viuluaan. Ihan vain siksi, ettei nuorena opitut taidot unohtuisi täysin (90 prosenttisesti ne on jo unohtuneetkin).
Mutta viulua ei voi soittaa kissojen kanssa samassa huoneessa. Miksikö? No yksinään Maxin kanssa se vielä sujuu. Mutta Pepsi..
Yksin Pepsin kanssa samassa tilassa ollessa Pepsi huutaa, raapii emäntää kynsillään, yritää hypätä eri reittejä käyttäen kohti viulua. Pepsi mitä ilmeisemmin inhoaa viulun ääntä. Eli soittaminen ei siis ole turvallista eikä Pepsi todellakaan anna soittorauhaa.
Mutta jos molemmat ovat samassa tilassa niin tilanne on mahdoton keskittymiselle. Eikä soittaminen meinaa onnistua suljetussa takahuoneessakaan, sillä oven takaa kuuluva melske häiritsee keskittymistä. Ai mitä siellä oven takana sitten tapahtuu? Yleensä Pepsi on ärtynyt, Maxille tulee mieleen että hän on sukupuoleltaan poika ja sitten siitä seuraa tappelu. Tässä pätkä, jossa viulua vasta näppäillään. Tosin juuri tässä tilanteessa Pepsiä häiritsi kuvaus eikä tilanne edennyt tappeluun saakka.
Oletteko te huomioineet, mitä kissat tykkäävät livemusiikista?

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Viisaat linnut

Jennifer Ackermanin Viisaat linnut -kirja, jonka sain blogiin pokkariversiona, kertoo eri puolella maailmaa elävien lintujen uskomattomasta älykkyydestä.
"Linnut ovat älykkäitä myös sosiaalisesti: Ne juonittelevat ja manipuloivat. Ne salakuuntelevat ja lahjovat. Ne lohduttavat toisiaan suutelemalla. Ne varoittavat toisiaan vaarasta. Linnunpoikaset kiristävät vanhempiaan. Linnut kutsuvat todistajia paikalle lajitoverin kuollessa. Ne jopa surevat."
No ehkä linnut ei ihan elokuvissa istu poppareiden kanssa, mutta melkein.
 (kuvat yllä ja alla Saara Vallinevan Pienen pienessä saaressa - Haiharan näyttelystä.  Emäntä lisäsi kuvat tähän kirjoitukseen kuvittamaan tekstiä.)
Atena kustannuksen kirjassa matkustetaan "Barbadokselta Uuteen Kaledoniaan ja Euroopasta Amerikkaan tutustumaan eri lintulajeihin. Esimerkiksi amerikanhakki voi piilottaa 30 000 siementä laajalle alueelle ja muistaa kuukausien kuluttua niiden sijainnin. Eräät matkijalinnut taas varastoivat jopa 2 000 erilaista laulua aivoihinsa, jotka ovat tuhannesosan kokoiset ihmisaivoihin verrattuna."
Max: Emäntä, emäntä onko kirjassa mitään blogikissoja kiehtovasta puluaiheesta?

No löytyy puluistakin kohtia:
 Tai että "joissakin asioissa pulut kieltämättä vaikuttavat hölmöiltä. Mutta oikeastaan ne ovat paljon fiksumpia kuin arvaisikaan. Niillä on esimerkiksi hyvä numeropää. Ne osaavat esimerkiksi järjestää yhdestä yhdeksään esinettä esittävät kuvat pienimmästä suurimpaan."
Viisaat linnut on mielenkiintoinen kirja lintujen älykkyydestä (tai puluista) kiinnostuneille.

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Aamupesujen seuralainen

Pepsillä on ollut viime viikkoina uusi tyyli: jos Pepsi on noussut aamulla ennen emäntää sängystä, menee kuningatar odottamaan emäntää vessan kaapin päälle. 
Siinä neiti pitää seuraa aamupesuja tekevälle emännälle,
ennenkuin siirrytään yhdessä keittiön puolelle. Mikä onkaan mukavampaa kuin aamusella seuraa pitävä kissa, josta ei ole ainakaan haittaa. Paitsi eräänä työaamuna, kun emäntä tuli vessaan..
Pepsi: Oho, kuka tuon teki?
Emäntä: Äh, nyt taidan myöhästyä kyllä nyssestä. Mutta mitenkäs Pepsi sinulle noin huono-olo tuli?
Pepsi: En se minä ollut. Se oli varmaan SE. Yritin kyllä kieltää, mutta..

No oli se kuka tahansa, niin emäntä siivosi ja ehti vielä töihinkin 😊

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Tassutellen

Emäntä sai lahjaksi Milla Paloniemen Tassutellen -kirjan ja otti kirjan ulos lueskeltavaksi samalla kun ulkoilutti Maxia pihassa.
Max: Mä voin auttaa lukemisessa ja kuvauksessa
Kirjassa on hauskoja kissojen ja koirien juttuja sarjakuvina. Monilla sivuilla vertailukohteina on hauskasti kerrotut kissojen ja koirien eroavaisuudet.
Max: Emäntää! Siirrytäänkö välillä eteenpäin?
Kissamaista käytöstä 😺
Kissat osaavat todellakin käyttää söpöyttään hyväkseen 😸
Max: Olisikohan naapurin puolella vihreämpää ruohoa, kun meillä on jo niin palanutta?
Kirja on hauska ja sopii kissa- ja/tai koiraihmiselle. Ja oli todella kiva syntymäpäivälahjakseni (kiitos ystävät) 😊

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Piha on kissojen eikä koirien

Max:

Minä olen nyt pari viikkoa huudellut emäntää ulos. Aluksi emäntä kehui minua huudosta ja että uskallan ihan itse mennä raput pelkäämättä varomatta rapussa liikkuvia koiria, mutta nyt se ei enää kehu minua huutelusta. Miksiköhän ei?
 Ulkona on tärkeä merkata pensaita, että siellä liikkuvat koirat tietävät että tämän on kissan puu!
 Jos joku talon koirista sattuu kävelemään ohi, on parempi painautua matalaksi, ettei se koira huomaa minua. Koiran ihminen kyllä yleensä näkee minut ja vie koiran pikaisesti ohitseni; tosi fiksua minusta! Minullahan on kynnet, jos se tulisi lähelle 😸
Naapuripihan puolellakin voi liikkua koiria. Niitä on turvallista kurkkia aidan alta.
Pepsi väittää ettei se pelkää koiria.. Hih, meidän talon koirat ei ole kyllä mitään pikkukoiria, joten en tiedä miten kävisi 😹
Mutta nämä kukat tahdon ojentaa emännälle, jolla on tänään synttärit. Onnea emäntä!

maanantai 28. toukokuuta 2018

Ohjelmaa ikkunasta

Pepsi ja Max:

Meidän talossa asuu kiva setä. Se nimittäin tuottaa meille viihdeohjelmaa!
 Keittiön ikkunasta on kiva katsella, kun ohjelma on päällä.
Kuningattaren valtaistuimelta on paras töllön näkymä ja tuuletusikkunan raosta kuulee parhaiten tapahtumat.

Ai mitäkö me sitten tarkkaillaan niin innokkaasti?
No kun setä heittelee tuuletusikkunastaan lokeille leivänpaloja ja ne lokit on ihan riemuissaan!


Ps. Nuo kuvat pihakuvat ovat jo muutaman viikon takaa, joten nurmi on nyt ihan eri näköinen!

Ps2. Ei ymmärretä että miksi ihmiset ei tykkää tuosta ja sitä setääkin on taloyhtiö kieltänyt.. Tämähän on parasta mahdollista kaupunkiviihdettä!

- Pepsi ja Max

torstai 24. toukokuuta 2018

Reppuretkeilyä

Pepsi:

Emäntä päätti rauhallisena sunnuntaiaamuna että nyt lähdetään retkelle. Olin juuri ryhtymässä aamupäiväunille, mutta ainahan niitä voi siirtää.
 Matkasin repussa suuren järven rannalle. Emäntä kyyti minut siis selässään.
 Repussa on siitä kiva matkustaa, että maastoudun sinne täysin. Tai ainakin melkein täysin.
Reippailimme rantapoluilla. Minä näytin suuntaa.
Mikä torni missä?
Retkieväät unohtui asunnolle, mutta onneksi niitä löytyi paikan päältäkin.
 
Pitäisikö kiivetä ylemmäs? Muuten voisin, mutta ei emäntä kuitenkaan anna.
Järvi on kiva, kun se on tyyni.
Emäntä, tule jo, äläkä unohdu kuvailemaan "villikukkia"!
Pöh, joko pitää palata takaisin? Täällä oli niin kivaa! Onneksi kesää on vielä jäljellä!

lauantai 19. toukokuuta 2018

Antennipönttö

Max: Isäntä värkkäsi uudella idealla jotain jänskää ja seurasin tarkasti mitä tapahtuu.
Sitten kun se sai siihen pönttöön antennin paikalleen niin oli testauksen vuoro. Minusta se oli tosi tosi jänskää ja sitä vastaan oli tosissaan puolustauduttava: 

Pepsi: Kyllä minäkin sitä testasin ja emäntä otti minustakin videota, mutta se ei ollut kuulemma  niin hauska kuin Maxin osuus. Höh. Miksi sitä pitäisi noin puolustautua yhtä tällaista pönttöä vastaan?
Tällaisen se isäntä väkersi ikkunalaudalle. Punainen pönttö, jossa on sellainen musiikkiväline, kauittimet ja
liikuteltava antenni, joka kasvaa minun korvasta 😉

Ai niin, me muuten arvottiin. Tai itse asiassa me ei sitä tehty. Emäntä nimittäin yritti vaikka miten lahjoa meitä, mutta me ei suostuttu ja se sai tosi monta pieleen mennyttä videota, joita se ei edes viitsi laittaa esille. Sitten se arpoi itse sen lapun monen kivan osallistujan joukosta ja lappu nousi Severukselle ja Borikselle. Onnea!