Heinäkuun pihakatsaus

 Max:

Heinäkuun pihakatsaus ei ole kovin pitkä. Kuukausi oli aika hiljainen kasvillisuuden puolesta. Mitä nyt ruoho kyllä kasvoi sateiden ja lämmön yhdistelmässä hyvää vauhtia. Eli kyllä mä asiaa keksin!

 Mansikoita tuli erittäin hyvin, mitä emännän puheista olen ymmärtänyt. Räkätit vain meinasivat ottaa osansa, joten emäntä teki katiskaverkosta mansikoille suojaverkon.

Naapurin kasvillisuus tien vieressä kasvoi emännän mielestä liian holtittomasti. Minusta se taas tarjosi jänniä viidakkokokemuksia.

Kukkapenkissä kukkivat nämä liljat ja neidonkurjenpolvi.

Ulkorakennuksen takana taas villinä tuollaista valkoista kukkaa. Tuossa on aina jännää minusta liikkua.

 Emännän niittykokeilussa ainakin luonnonkukat ja heinä pääsivät kasvamaan vapaasti. Siemenistä suurinosa taisi tukehtua.

Oregano myös alkoi kukkimaan yrttipenkissä.

Kukkiko teillä paljon heinäkuussa?

- Max

Mustikkamökkeily

 Pepsi ja Max:

Heinäkuu, helteet, ulkoilu ja nukkuminen! Sekä emännän mustikat. Siinä tämän kertaisen mökkeilyn sisältö lyhyesti.

Pepsi rakasti kun järvi oli tyyni ja iltaisin pystyi istumaan laiturilla nauttimassa kesäilloista.

Max oli päivät aamusta iltaan oikein tyytyväinen verkotetulla parvekkeella, mutta aina välillä piti päästä valjastelemaan sinne missä jyrsijöiden ääniä eniten kuului. Siis saalistusretkille.

Pepsistä paras hetki ulkoilla oli aamuisin ja/tai iltaisin, kun oli viileämpää. Muun ajan Pepsi nukkui.

 

Emäntä poimi mustikoita ja villivadelmia. Välillä aivan Maxin valvovan silmän alla (parvekkeelta käsin). Välillä piti huutaa emäntää pitämään päiväunitaukoja.

Pepsin pisurannalla oli laskenut vesi sen verran että vihdoin tänä kesänä onnistui tämäkin perinne. Herkkää hetkeä ei kuitenkaan saanut kuvata. Pepsihän ei käy ulkona koskaan vessassa. Poislukien tämä mökin pisurantapätkä.

Max ulkaltautui uusiin ympyröihin valjastellessaan. Silloin joko kuljettiin häntä pörheänä (yläkuva) tai hyvin matalana ja nopein tassuin (alakuva, huom noin kaukana mökistä).

Onnellinen saalistaja ei saanut viedä saalista edes parvekkeelle vaan se piti luovuttaa jo portaiden yläpäässä verkko-ovella.

Viimeinen ilta. Ja se kauneus ja rauhallisuus. Pepsi ja emäntä istuivat pitkän aikaa hiljaa laiturilla.

Mutta niin vain taas koitti kotiinpaluun aika. Elokuussa sitten taas takaisin.

- Pepsi ja Max

Sipuli ja Täti

 Terävät blogilukijat jo tietävät otsikosta kenellä emäntä kävi kylässä Itä-Suomea pitkin poikin reissatessaan. No tietenkin Kassisella ja Sepolla.

 

 Siellä ne ovat; karvaeläimet bongattu eläintarhasta!

Molemmat esiintyivät erittäin vieraskoreesti. Yllä Seppo, alla Kassinen.

Emäntä ei havainnut mitään kaltoinkohtelua. Herneitäkin saivat molemmat haistaa.

Seppo oli jopa komeampi kuin kuvista voisi päätellä 😻

Kassinen sai margariinia.

 

Seppo sai hissikyytiä olkapäillä. Kaikki vaikutti oikein ihanalta ja rauhalliselta kodilta henkilökuntaa myöten. Täällä selvästi rakastetaan ja kunnioitetaan kanssa-asujia. Olipa ihana käydä kauniissa kodissanne!

Anteeksi mitä Kassinen huudat sieltä eläintarhan laudoituksen välistä? Haluat lähteä mukaani? Miksi?

 Emäntä tuli kuitenkin kotiin ilman Kassista mukanaan ihana kortti 😻

Ps. Toisen näkemyksen vierailusta voit lukea täältä

Lappeenranta ja Miu

 Emäntä kävi tällä viikolla reissussa kaukana meistä, yli 400 km päässä, Lappeenrannassa. Siellä se oli tavannut mm Paavon (alla), mutta vilkaistaanpa nyt vähän maisemia ensin. 

Kyseessä oli emännän ensimmäinen käynti Lappeenrannassa. Onneksi emännällä oli superopas Pirjo, sillä muuten emännällä olisi jäänyt näkemättä suurinosa paikoista. Yllä hiekkalinna, joka oli yksi emännän ennakkotoiveista. Aamulenkillä emäntä löysi noin hienon sähkökaapin. Emäntä tykkäsi paljon kaupungista.

 

 kissamuraali kadun vieressä

 

Lappeenrannan käynnin kruunu oli kuitenkin Eläinsuojelukeskus Miu aivan Saimaan kanavan Mustolan sulun kupeessa.

Miu käsittää kahvilapuolen, josta näkee lasien läpi tällä hetkellä sekä pupuja että kissanpentuja, sekä adoptoitavien kissojen puolen. Lisäksi on "piilossa" kissahoitola, koiraosasto ja karanteenipuoli.

Lasikopit on sisustettu viihtyisiksi ja kaikissa on mahdollista päästä hyllyille kankaiden taakse piiloon katseilta. Suurinosa kissoista olikin piilossa, mutta alussa näkynyt Paavo oli heti valmis tervehtimään.

Ja kissanpennut. He olivat  niin uteliaita ja niin söpöjä 😻 

 

 Laseissa luki aina ketä aitauksesta löytyy. Tukea voit Miuta täällä.

Emäntä toi tuliaisiksi Lappeenrannasta tuollaisen tiskirätin. Kissoja siis löytyy todistetusti sieltäkin.

Autiotalolla seikkailemassa

 Max:

Hiljainen kesäaamu. Saan emännän ulos kanssani ennenkuin koiranulkoiluttajat ja muut heräävät. Haluan suunnata autiotalolle.

Tuolla se on. Se autiotalo. En ole pihaan vielä uskaltanut, mutta jo tästä kujan reunalta kuulee kaikkien jyrsijöiden elämää.

Täällä on tosi jännää ja pitää liikkua hiljaa ja varovaisesti kuunnellen samalla kaikkia ääniä.

Kun olen tutkinut tarpeeksi, niin lähdemme kotimatkalle. Olemme tosi kaukana kodista ja siksi välillä pitääkin levätä ja kuunnella ympärillä olevaa elämää (koti häämöttää kuvissa).

Vielä olisi matkaa. Pitäisikö lähteä varmuuden vuoksi ennenkuin joku koiranulkoiluttaja herää. Minä tulen taas seikkailemaan joku toinen aamu.

- Max

Varjo tietää

 Pepsi:

Kävin talomme edessä tiellä kävelyllä. Päätin seurata mihin tuo edellä menevä kissa minut johdattaa.

Oikealla on tunnetusti parempaa ruohoa. Tiedättehän että ruoho on vihreämpää tien toisella puolen.

Mutta varjo eteni tänne. Mihin oikein olet menossa?

Siispä askel eteenpäin. Olen varma että varjo tietää parhaat ruohopaikat!

- Pepsi