Max:
Toisinaan pyydän emäntää lähtemään kävelylle meidän kujalle. Ja joskus jopa innostun sivukujille.
Meidän kuja on pääkuja.
Siinä koen oloni vielä turvalliseksi, sillä tiedän että pääsen nopeasti juoksemaan kotipihaan.
Mutta kun tulen risteykseen, josta risteytyy sivuille toiset kujat, tulen epävarmaksi. Pitää kuunnella tarkkaan uskaltaako seikkailla.
Tällä kertaa päädyin lähtemään oikealle. Täällä tuleekin käytyä harvemmin.
Taidan kääntyä takaisin tästä. Menee ihan liian jännäksi, kun kuuluu ääniä. Kiireen vilkkaan palasin kotipihaan emännän kanssa.
- Max
Ps. Kuvat on sitä viikolta, kun aurinko näyttäytyi. Nyt sitä valoa ei ole näkynyt, vaikka olemme kovasti toivoneet.
Aina kannattaa olla vähän varuillaan vieraammilla poluilla, voi vaikka joutua vahingossa jonkun susilauman tai sapelihammastiikerin reviirille...
VastaaPoistaSano muuta! Ei yhtään tiedä kuka vaanii kulman tai mutkan takana. Sapelihammastiikerin reviirille en halua astua! - Max
PoistaAhaa, Se Viikko, kun aurinko näyttäytyi :-D Totta, että sitä on harvoin näkynyt. Ja nytkin sataa. Taas.
VastaaPoistaOn tosi hienoa itsesuojeluvaistoa, Max, ettet halua kauas kotipihasta. Äänet ovat epäilyttäviä ja voivat merkitä vaaraa!
Niin se viikko😸 Äänet ovat vaaran merkki. Varsinkin kun ei ole omassa pihassa lähellä turvaa - Max
PoistaKoti on hyvä pitää näkyvissä, että ei pääse eksymään.
VastaaPoistaEn minä nyt eksyisi. Mutta jos koti ei ole näkyvissä niin turva on kaukana - Max
PoistaSä oot rohkia seikkailija Max!
VastaaPoista- Rokkimimmit -
Jos ääniä ei ole liikaa, niin seikkailut ovat kivoja unilääkkeitä - Max
PoistaOlet kyllä tosi rohkea! Olet varmaan miin kaukana kotoa että emäntäkään ei ilman sinua uskaltaisi siellä käydä. Mukavaa, että viet hänetkin uusille reiteille...
VastaaPoistaEmännällekin on joskus hyvä opettaa uusia maisemia. Tosin se väitti jotain toisinpäin, mutta en usko - Max
Poista