Arkikuva: Ai muka ruokaa

 Max:

Ilmeeni, kun emäntä nosti porkkanat kasvimaasta ja sanoi että nyt onkin meidän kaikkien ruokavalio selvillä tuleviksi viikoiksi.

Löytyisiköhän minulle välikaiskoti pariksi viikoksi muualta?

- Max

Kaapissa

 Max ja Pepsi:

Ollaan löydetty uusi nukkumapaikka vaikka sadepäiviä varten.

Se sijaitsee emännän vaatekaapissa vaatteiden päällä. 

Max: Ensi alkuun pyysin avaamaan vaatekaapin oven, kun haluan kaappiin. Sitten kyllästyin odottamaan että emäntä päättää että pääsenkö sinne tai että jaksaako se lähteä avaamaan ovea työkoneelta. 

Niinpä päätin että oma-aloitteisuus on hyvästä ja aloin avaamaan kaapin oven itse ja luikahdan oven välistä sisään ja ovi saattaa sulkeutua perässäni. Arvaatteko etsikö emäntä pitkään ensimmäisellä kerralla mihin olen kadonnut 😹

- Max

Syyskuun alun pihailua

 Pepsi ja Max:

Syksy alkoi ja vähensimme ulkoilua. Ei sinne enää aamuisin viitsi mennä kun on niin kylmä ja kosteaa. 

Mutta kun osuu lämmin ja aurinkoinen iltapäivä, niin pyydämme kyllä ulos.

Kukkakukkulassa kukkii vielä, mutta vähemmän. Auringonkukat alkavat avautua. Ja kissanminttu voi hyvin.

Olemmeko muuten muistaneet näyttää miltä Hannesmyrskyn kannot näyttävät kukkulan toisella puolella? Siellä ne kaikki kolme kantoa ovat ja sulautuvat hyvin uuteen ympäristöönsä.

Olemme odottaneet leikkuupuimuria meidänkin viereiselle pellolle, kun niitä pyörii joka puolella meitä. Jostain syystä tätä viime syksynä kylvettyä syysviljaa ei ole käyty puimassa.

Loppuun vielä kuva meidän häkille keväällä istutetusta kärhöstä, jossa avautuivat ensimmäiset violetit kukat. Ehkä joskus vielä olemme kokonaan piilossa kärhön takana.

- Pepsi ja Max

Max sairastellut

 Max:

Mulle tuli taas jostain paiseita kasvoihin. Ei nyt oikein tiedetä mistä ne tuli, mutta emäntä aloitti kortisonikuurin (eläinlääkäri antoi puhelimessa luvan kuurille, kun näitä on ennenkin ollut). Jotain allergista ehkä. Sieniajalle myönnän olevani allerginen (yksi astmakohtauksen tapainen toissa viikolla). 

Kortisonikuuri alkoi välittömästi auttamaan ja parantamaan, koska otan lääkkeet kiltisti. Mutta sitä ei kukaan arvannut mitä seuraavaksi sain kokea.

Heräsin yöllä ja lähdin välipalalle, mutta kaatua rymähdin matkalla. Emännän ehtiessä luokseni kouristelin lattialla ja päästin pissit alleni. Sen jälkeen lähti taju.Seuraavat hetket kuljin ihan muissa maailmoissa. Pepsikin oli huolissaan ja emäntä ei saanut enää nukuttua ja tutki yöllä netistä kissan epilepsiaa

 Mä tokenin siitä ajallani, mutta seuraavat kaksi päivää vain nukutti enkä innostunut oikein mistään. Pepsi antoi minulle läheisyyttä tavoistaan poiketen. Se tuntui hyvältä. Nyt taas olen kuin mitään ei olisi ollut: saisinko herkkuja, kiitos. 

 - Max