Ennen sadetta

Toukokuussa on ollut niiiiin monta kaunista päivää, että pihan kukat ovat kasvaneet hurjalla vauhdilla. Nyt alkoi juuri vuorokauden saderintama, jonka jälkeen odotan auringon taas ilmestyessä, kunnon kukkamerta.

Puna-valkoinen akileijani Flabellata Cameo on valmiina avaamaan ensimmäiset nuppunsa sateen jälkeen.

Pepsin lempihaistelelupuu on tällä hetkellä tuija. Itse asiassa niitä on kolme tuijaa tässä vierekkäin. Niiden juurella kasvaa mm. pian kukkivaa särkynyttä sydäntä (huomaatko Pepsin kurkkivan puiden alta).

Ensimmäinen tulppaani on kanssa valmis kukkimaan. Samoin lemmikit, joita on ympäriinsä pihanurmikoilla ja sivustoilla.

Ruoho on kasvanut tässä nurkassa jo leikattavaan pituuteensa. Max esittelee.

Kukkapenkin reunassa on akileijojen vieressä metsämansikka vallannut tonttia. Siitä vaan, namskis! Ensimmäiset nuput jo metsämansikoissakin tulossa.

Pihalammen reunalla, kurjenmiekkojen varsien vieressä, villit rentukat ovat jo avanneet kukkansa. Ne eivät vettä pelkää.

Pihaa kuvaillessani oli naapuruston mafioso lähestynyt huomaamattani Maxia aidan takaa. Tappelu ehdittiin välttää ja mafioso siirtyi takaoikealle. Taas tilanne muistutti emäntää, älä unohda seurata kissoja koko ajan.

Liimapoika

Yksi Maxin lempinimistä on Liimapoika tai Teippipoika. Tämä nimi tulee aina silloin esiin, kun esiintyy Maxin huumaavaa käytöstä joko pahvilaatikon, kirjekuoren, post-it lapun tai muun vastaavan muodossa.

Max: Kylläpä tässä on hyvän makuinen osoitetarra!

Max nimittäin on perso nuolemaan kaikkia liimaa sisältäviä tuotteita. Tähän ihanaan asiaan sopii niin moni kodista löytyvä tuote, että välillä ihmiset eivät osaa eliminoida kaikkea, ennenkuin Liima/Teippipoika on töissään.

Maxille kelpaavat hätätilassa vaikka post-it muistilaput.. Oikealla vertailuna ehjä lappu, josta näkee miten paljon vasemmasta lapusta on kadonnut = teippiosa.

Lidlin limsapullojen päällä on teipillinen kantohihna. Sitä on hyvä maiskutella, ennenkuin joku repii kantohihnat irti.

Pahvilaatikot ovat sitä parhautta! Niissä on aina teippejä ja kun remontin aikana on Tassulinnaan saapunut tosi monta laatikkoa on uusi laatikko ollut aina Maxille riemu, kunnes ihmiset joko vievät laatikon pois purettuaan sisällön tai vetävät teipit irti antaen kissojen peuhulaatikoksi. Muutoin voi tulla tällaisia oksennuksia:

Max: Minusta jokaisella on omat harrastuksensa. Eihän tämä ole kovin paha eihän?

Takka hävinnyt kuin tuhka tuuleen!

Pepsi ja Max:

Meillähän on ollut oikein mukava takka, jonka päälle ollaan päästy hyppäämään joko suoraan tai vähän helpotetusti keittiöjakkaran kautta. 

Takan päällä on kylminä päivinä ollut ihana nauttia lämmöstä pedillä kuin pedillä tai ilman petiä.

 Takan ääressä on ollut myös hyvä lämmitellä tulen räiskyessä. 

Mutta sitten emäntä lähti viikonlopuksi sinne Turkuseen kissakamuille ja taisipa tuo käydä Tammereen Purnauskiksessakin.

Emäntä oli käynyt siellä kissakahvilassa kaakulla, mutta Viiru (yllä) oli hyökännyt emännän syliin vetelemään kaakkua tassulla itselleen ja Hugo (alla) hyppäsi pöydälle toiselta puolelta kaakun kimppuun.. ja kaakku meni. No se oli ansaittua kun meidät jätti kotiin ja lähti itse vieraisiin! Nih! (Kahvilan henkilökunta toi uuden kakkupalan emännälle ja antoi Viirulle ja Hugolle kissanruokaa). Mutta eihän me tästä oltu puhumassa..

..vaan siitä takasta, jonka ääressä/päällä ollaan saatu nauttia monta hyvää lämmintä ja nautinnollista hetkeä. Kun emäntä oli reissussa, isäntä sulki meidän kylpyhuoneeseen ja sitten alkoi hirveä pauke. Ja sitten kun muutama tunti myöhemmin päästiin olohuoneeseen:

Takka oli kadonnut! Paikalla oli vain vanha valu ja reiät seinässä piipun kohdalla!

Ja reikä on ihan musta! Max jo sai tassunsa hennavärjättyä, mutta jostain syystä Pepsi ei ;)

Nyt on lämmintä juu, mutta entäs kun tulee syksy ja talvi! Ei voida hyväksyä ei!

Turussa vierailemassa

Emäntä päätti jo hyvissä ajoin (helmikuussa) että helatorstaina voisi matkata Turkuun. Sitten vain piti sopia järjestelyistä, jotta käynti onnistuisi.

Ensimmäisenä tapasin Miukumaan Sofian (yllä) ja Olgan (alla). Sofia antoi silittää, mutta Olga piilotteli koko ajan joko sängyn tai päiväpeiton alla.

Seuraavaksi kohtasin Kattimanian Pikin (yllä) ja Devin (alla). Kyllähän vanha rouva Kajsa oli myös kotona, mutta poseeraamaan hän ei minulle ruvennut.

Sitten olikin jo helatorstai-ilta ja piti löytää "yöpuu". Se löytyi Penan ja Punkun luota.

Tässä yllä isäntä Pena. Ja alla Punkku (n 7kk).

Punkku oli varsin mainio yökaveri. Hän nukkui yön vieressäni; välillä aivan tyynyssä kiinni. Oli kotoisa olo. Joku antoi myös minulle yöllä suukon otsalle ♥ ja kutitteli viiksillä. Herätys oli sitten klo 5.20, jolloin Punkku päätti että vieras ei enää nuku ja juoksenteli ympäri asuntoa hyppien useasti aivan viereeni :D

Koska en tunne Turun ympäristöä, käyttivät Miukumaan ja Penan&Punkun ihmiset minua Naantalissa. Ensimmäisen kerran elämässäni näin tätä kaunista vanhaa kaupunkia. Ilma oli todella aurinkoinen ja taivas sininen, että mikäpä siinä oli hissukseen kävellessä (minun jalallani ei vielä juosta).

Kyllä oli kaikinpuolin hieno Turun reissu!

Keväthuumaa Vappuna

Viikonloppuna oli kevään kauneimmat ja lämpimimmät päivät (tähän mennessä). Niinpä ulkona tuli nautittua ihanasta ilmasta kelloon katsomatta.

 Kuva-arvoitus nro 1: Mitä eläin on kuvassa?

Vastaus: Max sulautuu hyvin keväiseen ympäristöön.

Kuva-arvoitus 2: Mikä eläin on kuvassa?

Vastaus: Pihalammikossa on sammakoilla menossa keväthuuma. Yläkuvassa on siis kaksi sammakkoa vierekkäin kudun vieressä, alla yksi kurnuttaja, joka oli sen verran huumautunut, että kameranainen ei häirinnyt lainkaan valokuvausta..

.. paitsi ehkä sitten tuli vähän häveliäisyyttä, kun kameranainen otti videota:

Viimeinen kuva-arvoitus. Mikä kissa nauttii auringosta hetken, mutta haluaa pian viileään varjoon?

Pepsille tuli liian kuuma kevätauringossa :)