Salaisen Joulukissan paketti

Pepsi ja Max: Me saatiin paketti, me saatiin paketti!! Vähän olimme onnellisia, kun emäntä tuli kaupasta kotiin paketti kainalossaan.

Innoissamme olimme heti tutkimassa pakettia ja sen sisältöä. Kiva kortti paljastui ennen kääreiden avausta.

Päällä oli litteät paketit meille molemmille. Joku taitava ompelijakissa on ommellut meille joulukissojen pajassa omat nimikoidut tyynyt. Vähän hienot!!!! Ollaan otettuja!

Mitäs täällä on? On niiiiin hyvät aromit!

Paketista paljastuneesta minttusadepilvestä meinasi tulla heti tappelu. Onneksi seuraavassa paketissa oli samanlainen ja rauha laskeutui taas pilvien alle kummankin leikkiessä hetken omallaan😸

Emäntä sai lahjaksi heijastimen ja karkkia. Tässä heijastimessa ilmeisesti Pepsi mallina.

Myös tämä oli emännälle, vaikka Max meinasi sen omia täysin itselleen. Banaanipeti olisi kyllä varmaan Maxistakin kiva juu, mutta tämä onkin nukkekodin kissoille! Sitä piti testata heti ja se onkin juuri sopiva nukkekodin kissalle; taas hienosti tehty joulukissalta!

Kiitos ihanasta lahjasta, tässähän on vaikka mitä. Herkkujakin! Tykätään oikein kovasti Ame ja Tuike sekä ompelutaitoinen ihminen!

Jälkikirjoitus -kuva:

Max: Nämä kaikki, aivan kaikki, on sitten MUN!! (ja nujakkahan siitä tuli Pepsin ja emännän halutessa oman osuutensa)

Muut Salaisen Joulukissan pakettien avauksien linkit löydät täältä: Joulukissa 2018

Uusi levitettävä sohva

Meillä on jo vuosia ollut sama valkoinen metallinen sohva, jossa on voinut myös vieraat yöpyä, kun heitetään vaan tyynyt sohvan päältä pois. Sohva on näkynyt olohuonekuvissamme sivuroolissa. Uuteen asuntoon muuttaessamme sohva oli kuitenkin liian leveä. Isäntä keksi että lyhennetään sitä ja siirtyi leikkaamaan ja hitsailemaan metallia uusiksi. 

Epäonnistunut kuva, mutta näyttää miten kissat taistelivat siitä kumpi saa auttaa.

Sohvan muodonmuutoksen jälkeen oli emännän vuoro pähkäillä, että mitenkäs samalla lyhennetyt patjat saadaan suojattua. Eikun kangasta ja suunnittelemaan. Apulaiset antoivat antoivat arvokkaita vihjeitä.

Ensimmäinen yritys oli harmaasta lakanakankaasta. Mutta siitä suunnitelmasta ei lopulta tullut mitään sohvanpäällistä vaan epäonnistunut viritelmä.. Emäntä pistää syyksi Maxin, joka toistuvasti nappasi kynän itselleen.

Toiseen yritykseen lähdettiin uudella mustalla lakanakankaalla. Tavoitteena oli tehdä kolmelle, vanhoista sohvapatjoista leikatuille paloille, taittopatjamekanismi sohvaan.

Toivottavasti minun neuvoni auttavat nyt emännän suoriutumaan tehtävästään.

Lukuisten työtuntien jälkeen valmista tuli. Pepsi esittelee sohvaa sänkymoodissa. Eli meille voi tulla taas kissatäti tai joku muu yöksikin!

Kolme patjaa ovat kiinnitetty toisiinsa vetoketjuilla, jotka saa tarvittaessa irti toisistaan. Patjat kun taitetaan niin siitä syntyy sohvaan istumapatjat.

Nyt siis vieraat pääsevät taas istumaan sohvalle!

Käytävän nautiskelija

Pepsi:

En ymmärrä, miksi rapuissa pitäisi ravata alas ja ylös kuten jotkut nimeltä mainitsemattomat, kun voi vaan laskeutua ensimmäiselle porrastasanteelle ja nauttia patterin päällä maisemia katsellen.

Hyvällä onnella voi nähdä pitkiä junia, joissa ihmiset tai tavarat matkustaa johonkin.

- Pepsi

Joulukissan paketin pakkaus

Tämän vuoden Joulukissan pakettien lähetys on käynnissä Joulukissaan osallistuneissa kodeissa näinä päivinä. Mekin paketoimme yhdessä tuumin pikkujoululahjat.

Pepsi ja Max: Olemme paikalla valmiina vaativaan tehtävään!

Max: Tässä paperi, laitapa lahja emäntä tähän, niin paketoin sen.

Pepsi: Nauhaa, sitä pitää laittaa. Minä vedän tähän kynsilläni kiharat.

Hmm, mitä täältä löytyy?

Emäntä: Max hei, tarkoitus oli pakata eikä vedellä lahjoja enää pois paketista!

Tämä laatikko olisi kyllä ihan sopiva meillekin, mutta kai ne lahjat pitää jossain laatikossa lähettää perille. 

Emännän vastuulle jäi vielä paketin kiikuttaminen kauppaan, josta postikissa (?) sen kuljettaa eteenpäin. Onko siellä jo paketoitu paketteja?

Rappujumppaa

Maxin kanssa ulos lähtiessä ei käytetä hissiä, koska Max pelkää hississä olemista. Helpompi on käyttää rappuja. Eihän me asuta kuin viidennessä kerroksessa!

Ei mennä hissiin, ei!!

Alaspäin raput mennään kevyesti ravaten. Max edellä ja emäntä perässä.

Ulkona on Maxista mukavempi käydä pimeällä, koska silloin pääsee helpommin piiloutumaan varjoihin. Tällä kertaa emäntä vain halusi käydä kurkkaamassa taivaalle ilmestynyttä valopalloa.

Hetken päästä takaisin sisälle ja sitten rappuja ylös. Max edellä ja emäntä perässä.

Joka kulmassa Max kysyy, joko tämä on meidän kerros ja käytävä?

Ai ei, no mennään ylös.

Joko tämä, eikö?

Kuvion toistuttua muutaman kerran ollaan vihdoin niin pitkällä ettei ole enää muita vaihtoehtoja rappujen päättyessä.

Max: Tämä on lopulta meidän käytävä!

 Ja tämä on meidän ovi!

Sitten voitte vaan arvata, että kumpi meistä on hengästyneempi rappujumpan jäljiltä 😁