Yllä Maxin leikit veljen kanssa. Alla äiti Peppi.
Kotona olikin vastassa sitten Pepsi, joka ei ihan suoraa päätä rakastunut uuteen veljeen "mikä toi on?"
Pian alkoi kuitenkin yhteinen leikki sujua, mutta vasta 3 kuukauden jälkeen Pepsi alkoi taas kehrätä. Onko teidän kissan kehräysmoottori lakkoillut välillä mielipahasta?
Hieno kaksikko! Onneksi yhteiseloon on löytynyt hyvä yhteinen sävel :)
VastaaPoistaMe ollaan läheisiä kamuja :-)
PoistaUuteen tulokkaaseen totuttelu vie aikansa!
VastaaPoistaLopputulos: Kaksin aina kaunihimpi! :)
Kolme kuukautta siinä meni, mutta nyt ei haluta enää olla yksin kotona, kun voi olla kaverikin.
PoistaIhana toi Pepsin tuijotus :D
VastaaPoistaMeillä ei sinällään ole kehräys ollut tauolla, mutta Mimmi aikoinaan hädissään kehräsi kokoajan mutta kun siitä rauhoittui, loppui kehrääminenkin pitkiksi ajoiksi. Nykyäänkään Madamen kehryös on harvinaista herkkua ja kun se vielä on niin matalataajuista niin pitää oikein korvia höristää kuullaakseen sen :)
Meistä on kiva kehrätä, kun on hyvä fiilis.
PoistaKaupunkilais-Max ja maalais-Pepsi :) Tuli mieleen vanha satu kaupunkilais- ja maalaishiirestä :)
VastaaPoistaVarsinaista stoppia ei ole tainnut olla, mutta on kyllä kausia jolloin kehrätään enemmän ja kausia jolloin vähemmän.
Teidät on muuten haastettu :) http://justkittying-melike.blogspot.fi/2014/05/arkihaaste-45-lahja-mammalle.html
Jännintä on se että Pepsi ei voi lysähtää vain maahan vaan on hieno neiti, mutta minä Max voin maata missä tahansa, vaikka kuraisessa maassa.
VastaaPoista