Nimipäiväänsä viettää

Tänään on mustavalkoisten kissojen kalenterin mukaan Pepsin nimipäivä.

Pepsi: Minua pitää tänään kehua, onnitella, ojennella herkkupaloja, antaa extra silitykset..

Emäntä: Onnea meidän kuningattarelle kukkien kera :-)

Saippuakuplat

Ostin saippuakuplia. Niitä peruskaupasta saatavia lasten leikkeihin tarkoitettuja kuplia. Ajattelin että Max tykkäisi kovasti. 

Puhalsin kuplia. Max katsoi hetken..

.. ja sitten juoksi niin nopeasti pakoon, ettei kamera ehtinyt mukaan.

Testasin uudestaan ja ainakin Maxin reaktio pysyi samana. Ei ne sitten olleetkaan niin kivoja.. Pitää emännän itselleen puhallella vain saippuakuplia :-)

Mustikassa mökillä

Pepsin kanssa vietimme lomani viimeistä viikonloppua mökillä. Tarkoitus oli tulla vasta sunnuntaina kotiin, mutta kuumuus sekä sisällä että ulkona houkuttelivat saapumaan kodin viileään ilmaan jo lauantai-iltana.

Pepsi nautti mökillä olosta, vaikka lepotaukoja ja makoiluja oli hyvin runsaasti. Ihmetytti kun se ihan itse halusi rannan läheisyyteen. Ehkäpä pienoinen vire järveltä helpotti kuumuuteen. Uimaan se ei silti tahtonut ;-)

Olen käynyt jo vuosia Pepsin kanssa mustikassa. En tiedä parempaa kaveria mustikkaan kuin Pepsin.

Normaalisti Pepsi istuu rauhallisesti jonkun kannon tai kiven nokassa ja tarkkailee ympäristöä, minun poimiessa marjoja. Tällä kertaa makuuasennotkin varjossa olivat suosittuja.

Pepsi ei hätäile, ei pyydä eteenpäin vaan odottelee ihan rauhassa. Kun olen poiminut Pepsin narun ympäryksen verran marjoja vaihdetaan paikkaa. Se ihan kuin tietää että nyt on minun saalistusvuoro. Hän saalistaa sitten taas vuorollaan ja minä odotan.

Tunti meni helteisessäkin metsässä marjoja poimiessa ihan hyvin. Sitten Pepsi alkoi jo vilkuilemaan mökille päin, lähdetäänkö välillä lepäämään.

Tämä oli vain hienovarainen ehdotus, mutta tartuin heti tarjoukseen ja välittömästi mökille palattuamme pulahdin järveen. Oli hyvä ajatus laittaa uikkarit vaatteiden alle :-)

Kuumaa

Max: Ulkona on liian kuuma. Lääh.. No voi siellä ulkona käydä valjaissa, mutta ei siellä jaksa liikkua. Tässä minä makaan varjossa.

Pepsi: Ulkohäkissä on hypitty, mutta ei niin kauheasti kuin toisina päivinä, kun sielläkin on niin kuuma. Mutta on kuitenkin käyty vähän haistelemassa ilmaa.

Parasta meistä molemmista on olla sisällä, kun talossa on ihanan viileää, kiitos ilmalämpöpumpun. Max näyttää mallia miten pitää rentoutua.

Meidän lampi on surkastunut ihan onnettomaksi, kun keväällä se oli vielä iso pihalampi. Ei kiinnosta enää käyttää juomakippona..

Lammesta hyppii pois pieniä sammakoita, joita me tykättäisiin jahdata (jos ei olisi näin kuuma).

Pepsi hoitajana

Tasan kuusi vuotta sitten maanantaina meille tuli ensimmäinen kissamme. Eikä ihan mikä tahansa kissa vaan Pepsi. Haimme Pepsin Alajärveltä silloiseen kotiimme Pirkanmaalle. Että se oli pieni, vaikka ikää oli 12 viikkoa. Aluksi elämä uudessa kodissa oli sihinää ja sohvan alla piileskelyä, mutta pian kotiuduttiin.

Pepsi tuli tilanteeseen, jossa häntä oli odotettu, mutta emäntä oli juuri yllättäen sairastunut vakavasti ja maannut 12 päivää sairaalassa. Viikonlopuksi oli emäntä päässyt kotiin ja maanantai-aamuna lähdettiin hakemaan kissaa matkan päästä. Emännällä oli 1,5 kuukautta sairaslomaa kotona. Mikä emännän nosti ylös:

Pepsi! Kissa, joka jaksoi joka päivä ilahduttaa uusilla tempuillaan, söpöydellään, innokkailla leikeillään, vilkkaalla elämänmenollaan.. Kaikella sillä ihanalla mitä kissanpentu tuo mukanaan kotiin. Parasta oli ehkä ne hetket, kun emännän piti levätä sängyssä ja pieni pentu käpertyi viereen tai päälle kehräämään. Voiko siinä olla muuta kuin onnellinen ja iloinen, vaikka olosuhteet väittäisivät muuta :-)

Isäntäänkin Pepsi tykästyi. Olihan hänellä pepsiä limsapullossa :-D

Kiitos Pepsi, että jaksat yhä joka päivä ilahduttaa minua ja saada huuleni kääntymään hymyyn :-)

Metsämansikoita

Max:  Lähdettiin metsään emännän kanssa metsämansikoita katsomaan. Ei mua kyllä ne mansikat tippaakaan kiinnostaneet. Odottelin siinä sivussa. Enkös maastoudu hyvin?

Emäntä löysi jonkinverran mansikoita. Osa kaipasi kuulema vielä lisää väriä eli uusi retki tulossa.

Mansikoita kiinnostavampaa oli minusta heinä siinä matkan varrella. :-)

Sade yllätti

Nurkan taakse naruun jäänyt Pepsi koki vaihtoehtonsa vähiksi yllättävän vesikuuron tullessa eräänä kauniina kesäpäivänä:

Pepsin oli pakko tunkeutua talon remontoitavan kohdan aukkoon, kivijalan päälle.

"Eihän sieltä enää pääse vettä satamaan päälle?"

Neiti oli ´hiukan´ loukkaantunut nopeasti ohimenneen tapahtuman jälkeen:

"Miksei kukaan hakenut minua kunnon suojaan vesikuuron tullessa? Kysyn vaan!! Miksi minulla on niin hidas palvelusväki, joka ei edes tee töitään? Kyllä niiden pitäisi uhrautua kuningattaren puolesta! Nyt on sitten turkki villanpölyssä ja sitä saa pestä koko illan.. Murr!"

Pohjanmaan mökillä

Pepsi kertoo: Taas minä lähdin autoreissuun emännän kanssa. Tällä kertaa emme lähteneet itään vaan länteen. Huomasin sen heti auton päästyä isolle tielle, että nyt on eri suunta kuin viimeksi. Ajoimme emännän kanssa Alajärvelle emännän anopin mökille viettämään päivää. Minä olin apukuskina ja tietenkin turvavöissä (tai siis koppa oli):

Mökillä oli kiva tutkia tuttuja paikkoja, joissa en ole päässyt käymään piiiitkään aikaan (pari vuotta). Tässä on terassin "keinu". Materiaali oli hyvä, mutta en tykännyt siitä keikkumisesta.

Sitten satoi vettä. Päivän aikana oli useampi sadekuuro. Niiden ajan oltiin suojassa, minä kun inhoan vettä. Tässä tähystelen terassilta, josko sade pian loppuisi.

Loppuihan se. Yhdessä välissä tuli ihan aurinko moikkamaan meitä. Lähdin tutkimaan rantaa:

 Rannassa oli tosi hyviä heiniä. Voin suositella sinullekin!

Sitten otin hetken aurinkoa hiekalla:

Sitten alkoi taas satamaan ja me päätettiin lähteä kotiin. Ihana päästä omaan petiin nukkumaan.

Kesäloma mökkeilyä

Pepsin ja minun odottama kesäloman ensimmäinen mökkireissu Savoon oli onnistunut. Säät olivat järven rannalle juuri oikeat.

"Hiekkarannallakin" Pepsi ehti makoilla:

Tietenkään ei unohdeta tärkeintä aktiviteettia eli saalistusta:

Korkealta on komeat näkymät:

Ja iltaisin rentouduttiin mökin isännän (emännän isä) sylissä keinutuolissa telkkaria katsoen ja elämästä nauttien:

Pepsin mielestä kesän vietto ei voi olla paljoa tämän parempaa.

Horsmapusikossa

Maxin kanssa käytiin lenkillä. Tältä näytti kuvaajan näkökulmasta, Maxilla tuntui olevan paljon helpompaa.

Teimme tilannekatsausta mustikoista, metsämansikoista ja metsävadelmista. Mustikoita ei näkynyt, mansikoita tulee joitakin ja mutta vadelmia näillä näkymin loistavasti. Max tarkastelee tilannetta:

Koska oli kuuma päivä. Oli pakko välillä hengähtää:

Kyllä lenkkeily on kivaa, mutta kuumaa meistä molemmista. Emännästäkin, kun oli pakko pukea metsään saappaat ja pitkähihaista päälle.

Kesäinen torstai

Torstai ei ollut meillä niin kuuma kuin edelliset päivät. Kissatkin jaksoivat olla hurjan paljon enemmän ulkona. Max yllätti emännän ja näytti että kyllä hänkin saa jyrsijän kiinni, vaikka sitten kaupungin puoleisesta pusikosta. Sitä sitten onnellisena kiikutettiin pitkä matka takaovelle saakka näytille myös isännälle.

Jyrsijä oli tässä vaiheessa jo kuollut, mutta se ei Maxin leikinriemua vähentänyt:

Että voi emännän kultamuru olla ylpeä ja onnellinen saaliistaan :-)

Pepsi taas näytti nopeutensa puuhun nousemisessa, ettei emäntä ehtinyt pidättelemään narua. Onneksi Pepsi tuli alas samaa reittiä kuin meni ylöskin.

Lopuksi muutama kesäinen kukkakuva. Saila meinasi että tämä on ehkä jaloängelmä "Hewitt´s double". Jos ei se, niin ainakin joku ängelmä se on.

Ja niin ihana Akileija.

Emäntä miettii elokuun alun reissuaan Helsinkiin. Menolipun sain ostettua 1 eurolla Onnibussiin. Paluuseen kyttään halpoja tarjouksia. Yöpaikka la-su on vielä auki..

Vihdoin me saatiin se!

Pepsi: Emäntä muisti meitäkin Seinäjoen matkallaan. Oli käynyt kuulemma CitylänMarkeetissa ja ostanut sieltä meille sen kuuluisan Robokalan.

Ensin me ihmeteltiin sitä yhdessä.

Sitten Max alkoi tekemään siihen lähempää tuttavuutta. Tässä vaiheessa minä olin jo todennut, että ei voisi vähempää kiinnostaa; Harmaa oli oikeassa, että ei tämä nyt kummoinen ole.

Että tuo voi olla pentu ja leikkiä nyt tuollaisella. Kakara mikä kakara. En viitsi edes katsoa.

Ai nyt se jo juo vettä kulhosta. No siihen se ehkä kelpaa.

Tässäpä tämä arvostelu. Leikkiköön kakarat, jos haluavat. T. Pepsi


Emännän jälkikirjoitus: Hälyn vähennettyä, kalan mentyä unille kulhoon ja Maxin lähdettyä kamera nappasi kuvan:

Kesälomalla

Emännällä alkoi kesäloma. Ihanaa; kolme viikkoa vapautta suunnitella itse päivänsä ilman säännöllistä rytmiä!

Loman aluksi suuntasimme viikonlopuksi Seinäjoelle. Pepsi ja Max jäivät pitämään talosta huolta.

Tässä siltä reissulta löytyneitä ihanuuksia:

 Ihana juliste etsii paikkaansa.

 Kissatarrat olivat päässeet vähiin - täydennystä.

Pitkään olen etsinyt kissa-kaulakorua. Nyt löytyi tällainen :-)

Kotona odotti kaksi onnellista kissaa, kukkaan puhjennut kukkamaa ja piiiitkäksi hurahtanut nurmikko.

 

 Pepsi: "Kyllä minä olen niiiiin onnellinen, kun pääsen ulos kesään."