Faneja ja lovea

Pepsi:

Minä kerron teille helmikuisesta launtaista, jota vietin. Aloitin aamun tutustumalla Tammereen kerrostalon pihaan. Pensaissa oli tirppoja, mutta en viitsinyt lähteä niitä katsomaan lähempää, kun naapurirapun ovella oli koira. Se koira olisi pian vaikka pelästynyt minua.. (emäntä: taisi käydä toisinpäin)

Sitten menin sisälle. Pian ovisummeri soi ja minulle tuli vieraita! Mun faneja! Jes! Ehkä pikkuisen Maxinkin. Ne toi ystävänpäiväkortin ja hiiruloita meille tuliaisiksi.

Kun haistelimme niitä, tajusisimme samaan aikaan että nämähän ovat Rölliltä ja Rosalta. 

Se niiden miesihminen oli tosi kiva, kun se leikki meidän kanssa matolla:

Naisihminenkin oli kiva, kun se silitteli meitä!

Sitten kun meidän mukavat lauantain fanit lähti, aloin pohtimaan kortin love-sanaa.

Blogikissoissa on tosi tosi monta komeaa kollia. Ja minä olen tyttö (toisin kuin Max). Ja minä tykkäisin olla jonkun pojan love vai miten sitä sanotaan. Mutta kun en osaa valita. Olisiko paras Hannibal, Rölli, Simba, Juju, Ransu, Nero, Musti, Sulo, Myrsky, Gebsu.... Ne on kaikki niin ihkuja! Ja tykkään niistä kaikista. Ne on kaikki mun poika-ystäviä!

Että voi kissatytön elämä olla vaikeaa.. Ymmärrättekö mua? Osaako kukaan auttaa mua? Pitäisikö tehdä joku testi? Toivotan kuitenkin jokaiselle omaa rakkautta tänä lauantai-iltana. Ootte kaikki niin ihania!

Ps. Max lähettää kaikille tytöille ja naisille kukkatervehdyksen tähän loppuun:

Ps 2. Tultiin kotiin, joten enää ei oteta faneja vastaan Tammereella tällä erää. Kotona meitä odotti ystävänpäivänkirje, josta kerrotaan ensi kerralla :)