Emäntää harmitti sen verran, kun kesällä ei tullut liikuttua missään, että lähti kolmen yön reissulle katsomaan pohjoista Suomea isänsä kanssa.
Ilmat eivät olleet kovin erikoiset, mutta eipähän ainakaan aurinko häikäissyt liikaa. Ruska oli jo paikoin ohi, paikoin jotain oli. Mutta ainakin poroja näkyi matkalla tosi monta kertaa!
Ranuan eläinpuisto oli ensimmäinen käyntikohde. Iltapäivällä siellä oli rauhallista kävellä; yhtään ihmistä emme nähneet lähtöportin jälkeen! Yllä manuli, joka kurkisteli pesästään.
Tämä huuhkaja sai miettimään että onko Pepsissä ja huuhkajassa jotain samaa näköä. Ehkä korvissa?
Vallitseva tilanne oli saanut joka paikan todella rauhalliseksi. Liian rauhalliseksi. Ravintolat olivat kiinni. Kahvilat olivat kiinni. Kaupat olivat kiinni. Ja kun oli nälkä, niin oli TODELLA vaikeaa löytää paikka, josta saisi jotain syötävää. Tuon annoksen söin Pyhätunturin ainoassa avoimessa ruokapaikassa, jossa olivat sitten kaikki muutkin..
Komulanköngäs, Hyrynsalmi. Tuttu ja ihana paikka jo lapsuuden lapin reissuilta. Oli yhtä hieno kuin lapsena, mutta hieman ehkä kutistunut vuosien aikana 😉
Ja poroja. Niitä piisasi vaikka sää oli sadesumuinen. Onneksi pientareet ovat todella leveät lapissa ajellessa ja tiet esimerkillisen suoria, joten porot näki aina hyvissä ajoin.