lauantai 27. huhtikuuta 2024

Maxin kipukohtaus

 Max:

Torstai oli tämän viikon pahin päivä. Aamu meni ihan normaalisti vielä. Häkkeilin vaikka satoi lunta, juoksentelin ja hypiskelin sekä otettiin kunnon painimatsi Pepsin kanssa jopa kahdesti matabi-leikkien jälkeen. Emäntä jopa erotti meidät eri tiloihin, kun sanoi ettei hänen työnteostaan tule mitään painiessamme.

Emännän lopettaessa etätyöt se taisi huomata että olen vaisumpi, mutta se ei silloin vielä tajunnut. Mutta illansuussa se tajusi, kun yritin hypätä sängylle, muttei se onnistunut ja aloin sähisemään. Sitten se hoksasi että kävelen oudosti takajalka ontuen ja sähisen välillä. Emäntä yritti kosketella minua selästä takajalkojen luota mutten antanut. Emäntä päätti antaa mulle Metacamia annoksen.

Kun kahta tuntia myöhemmin tilanne ei ollut tullut paremmaksi ja annoin näkyä että minuun sattuu, emäntä meni ja soitti päivystävälle eläinlääkärille. Se sanoi että tulkaa käymään samointein. En olisi halunnut, mutta emäntä nosti minut koppaan. Ja sitten ajettiin alle 10 minuuttia ja oltiin perillä (emäntä on niin iloinen että koko alueen eläinlääkäripäivystys muutti viime syksynä ihan meidän viereen).
Taru-lääkäri tutki että kipeä olen, mutta mitään ei varsinaisesti tuntunut olevan vialla. Mun anaalirauhasissa oli kuitenkin taas tavaraa ja tiiätte mitä se sitten teki.. Olin taas aivan velttona eläintätillä ja toivoin vaan, että kun olen ihan paikallani, pääsen nopeammin ulos. Lopuksi se pisti piikin mun selkään jotain opiaidia.

Kotona olin koko yön ihanassa pöllyssä. En nukkunut koko yönä ja pidin huolta ettei Pepsi tai emäntäkään nukkuneet. Vasta perjantaina alkoi nukuttamaan puolen päivän jälkeen ja silloin päästin toisetkin päikkäreille. Nyt mulle kuuluu taas hyvää. En ole enää kipeä ja kiipeän normaalisti miten yleensäkin (en ole hyvä hyppijä muutenkaan). Emäntä seuraa mua tarkkaan, että pitääkö lähteä tutkimaan mistä kaikki johtui, mutta mä oon päättänyt että olen terve taas tai en ainakaan kerro muuta.

- Max

18 kommenttia:

  1. Onpa loistavaa, että teillä on lääkäri noin lähellä! Hyvä juttu, että hän hoiti sinut kuntoon. Toivottavasti vaiva ei enää toistu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi edes lääkäriin eo tarvinnut enää matkustaa tunteja. Ja vielä hoiti mut kuntoon! - Max

      Poista
  2. Kiva kun teilläkin lääkäri nyt noin liki. Meillä on myös vaikkei me sinne halutaan mennä. Mut päivystävä on meillä tunnin päässä ja sinne ei ainaskaan haluta ikinä mennä.
    Me niin toivotaan, että mikä ikinä Max sun tassussa olikaan, niin se meni pois. Me puhalletaan täältä asti vielä varmuuden vuoksi pipi pois ♥ Kipeenä ei oo kiva olla...
    - Rokkimimmit -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos että puhalsitte. Te tiiätte kanssa että ei oo kiva olla pipi. - Max

      Poista
  3. Hui mikä kipu, mahtoi emäntä pelästyä. Onneksi kipulääke auttoi!
    Meidän Jesse hyppii opioideista seinille, ne on nyt pannassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emäntä pelästyi kun ei saanut mua silittää. Olihan tuo aikamoinen lääke; olin vuorokauden vähän muissa maailmoissa - Max

      Poista
  4. Olikohan sinulla samanlainen pipi kuin minulla viime syksynä 🤔 Olin tullut huonosti alas hypystä ja joku paikka oli venähtänyt. Olin kipeän oloinen ja kakka ei kulkenut, niin mami kuskasi myös ell:lle. Kipupiikin minäkin sain ja pikkuhiljaa olo parani. T. Sofi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla. Kai se on vain todettava että vanhuus ei tule yksin - Max

      Poista
  5. Hui, olipa sulla pelottava tilanne! Onneksi se hellitti, eikä toivottavasti uusiudu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans toivon ettei ikuna enää tuollaista kipua! - Max

      Poista
  6. Olipa harmillista mutta onneksi apuakin löytyi läheltä. Takkatuli auttaa varmasti vetristymisessä. Ja Pepsin läheisyys. Ja emännän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpö on tehnyt hyvää. Takan lämpö ja emännän lämpö eritoten. Pepsi ei ole halunnut ryhtyä patteriksi 😸 - Max

      Poista
  7. Voi mikä koettelemus Max <3 Varmasti oli inhottava ja pelottava kokemus. Enää et ole nuorukainen, joka voi hyppiä korkeuksista alas vaikka pää edellä ja mikään ei tunnu missään, nyt pitää alkaa vähän katselemaan että mitä tekee. Mutta onpa hyvä että tuollaisen tehokkaan piikin sai niin läheltä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen jo hyppäsin pää edellä eikä sattunut! Emäntä kyllä sanoi että pitäisi alkaa vähän ajattelemaan 😸 - Max

      Poista
  8. Täällä pidetään peukkuja että kyse oli vain kertaluontoisesta revähdyksestä, eikä mistään sen vakavammasta! Jos mörköpäiviä alkaa tulla enemmän, niin sitten kannattaa tosiaan tutkia lisää. Sillä vaikka eläinlääkärissä on tyhmää, niin vielä tyhmempää olisi olla kivuissaan kotona, kun nykyään pitkäkestoisen kivunkin hoitoon löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Meillä Löllöllä on nyt hoidettu nivelrikon oireita reilu puolitoista vuotta. Ensin selvittiin reilu vuosi pelkällä Solensialla, nyt mennään Solensian ja gabapentiinin yhdistelmällä. Ja koska vaiva on tunnetusti etenevä, niin sitä on valmiiksi selvitellyt mahdollisia seuraaviakin vaihtoehtoja, jos tästä kombosta loppuu tehot jossain vaiheessa kesken. Kun haluan lähteä liikkeelle siitä toiveesta, että tämä hoitopolku kestää vuosia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emäntä on iloinen että Löllön terveisiä on saanut lukea blogistanne. Se on laittanut tietoja korvan taakse kuulemma jos pitää tehdä jotain. En ymmärrö mikä juttu se korvan taakse on - Max

      Poista
  9. Kissa-parat kun ei osaa itse kertoa milloin sattuu ja mihin. Meidän Maija on jo 16 v ja seuraan sitä nyt jo tarkkana että milloin alkaa olemaan kipuja. Päivääkään liian aikaisin en vie nukutettavaksi. Maxilla ei taida vielä olla hätäpäivää kun jaksaa Pepsin kanssa kirmailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on tosiaan tullut tarkemmaksi kissojen kanssa ja yrittää kiinnittää huomiota pieniin asioihin ettei toinen kipuilisi turhaan. Niin kauan kuin Pepsi ja Max ottaa paineja, niin kaikki on suhtkoht hyvin - emäntä

      Poista