Näytetään tekstit, joissa on tunniste savo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste savo. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. helmikuuta 2025

Talvisessa Savossa

 Pepsi ja Max:

Matkasimme viikonlopun viettoon Savoon, emännän isälle. Matka oli pitkä, mutta onneksi tiet olivat suhtkoht hyvässä kunnossa eikä ollut tarvetta antaa ajo-ohjeita oikein paljoa. 

Perillä pääsimme sitten keskustan asuntoon seurailemaan pihaliikennettä; ihan eri harakoita, ihmisiä ja autoja kuin kotona. 

Tarjoilukin oli ihan kelvollista. Ja matot ihan parhaita makoilupaikkoja. 
Lauantaina pääsimme päiväretkelle mökille. Sinne ei ollut kovin pitkä matka. Ylellisyyttä oli päästä ihan ovelle asti autolla, kun saareen on jäätie ja saaren ylitse pääsi aurattua metsäautotietä ovelle saakka. 
Mutta miksi meidän mökkiparveke on niin kylmä! Missä lämmitys. Miksi täälläkin on tuota valkoista ainetta maassa!
Vaikka ulkona oli kylmä, oli mökkiparvekkeella kiva käydä useamman kerran. Ainakin Maxista. Pepsille riitti yksi kierros. 
Parasta mökillä oli kuitenkin päiväunet tutuissa paikoissa. Pepsi omassa kopassa ja Max viltin alla. 


Terveisin talvireissusta Pepsi ja Max

sunnuntai 14. huhtikuuta 2024

Ensimmäinen hiekkakylpy

 Pepsi:

Minä pääsin tällä kertaa Savoon emännän isän luokse kyläilemään (talvivuokra-asuntoon) emännän ajokaveriksi.

Koska tulimme vasta illansuussa, niin ilta meni siinä sisällä ollessa. Mutta seuraavana aamuna halusin lähteä tutkimaan mikä on kevään tilanne Savossa.

Emäntä kantoi minut lumisen takapihan yli ja sitten lähdin itse kävelemään polkua pitkin kohti järveä.
Kävin toteamassa että uimarannan laiturilta ei vielä uimahyppyjä tehdä. Koska aamu oli viileä ja pilvinen palasin sisälle ja nukuin oikein pitkän unet saunan lauteilla.

Iltapäivällä halusin uudestaan ulos. Aurinko paistoi, tirpat lauloi ja tuoksui ihana kevät.
Jäässä se on vieläkin.

Kiipesin puuhun katsomaan onko kauempanakin jäätä. Huomaatteko miten fleksin naru reagoi hassusti, kun hyppäsin vauhdilla puuhun 😸

Ja alas tulin myöskin vauhdilla. Näin nimittäin puusta juuri sopivan paikan
kevään ensimmäisille hiekkakylvyille. Autio hiekkaranta, jossa kuiva hiekka. Voiko parempaa paikkaa olla! Tämä on elämää!

Kotimatkalla nau'uin lähes koko matkan eli kolmisen tuntia että palataan takaisin. Ääni kähenä saavuin kotiin, mutta ilokseni totesin että kotonakin on kevät!

- Pepsi

sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Karkausreissulla

 Max:

Karkauspäivänä karkasimme emännän kanssa kaksin Savoon emännän isän luokse kyläilemään. 

Oli kiva päästä tuttuun paikkaan, jossa kävimme viimeksi kuukausi sitten.

Nautin täysillä siitä että sain kaiken huomion itselleni. Töllön mainoksetkin jäivät sivuasiaan.

Rentouduin niin pedillä kuin saunan lauteilla.

Lunta oli ihankuin meillä ja järvi on vieläkin valkoinen. Mutta kevättä oli jo tuoksuissa.

Voin lähteä uudestaankin. Olen huippuseuraa automatkoilla: vain risteyksissä annan yleensä ohjeita sillä olenhan kartanlukijan ominaisuudessa kaksin matkustaessa (emäntä on se kuski, jos ette hoksanneet). Tykkäättekö te retkeillä?

- Max

sunnuntai 4. helmikuuta 2024

Maxin helmikuinen retki

 Max:

Hyvä kun kuukausi ehti vaihtua, niin emäntä pakkasi meidät autoon. Pepsi jätettiin heti alkumatkasta hoitoon (emäntä ei halunnut rasittaa Pepsiä hammashoidon takia heti perään automatkalla), mutta minä jatkoin matkaa vielä monta tuntia Savoon.

Menomatkan olin autossa ihan hiljaa. En halunnut häiritä emännän keskittymistä talvisilla teillä.
Hämärän juuri laskeutuessa saavuimme emännän isälle. Koska on talvi niin ei mökille, vaan talvivuokra-asuntoon. Ensimmäisen vartin tunnustelin ympäristöä kopasta käsin. Sitten kiersin kaiken matatalana. Toisella kierroksella aloin varovasti nostella häntääni ja merkkailla paikkoja puskemalla.
Emännän isä oli tehnyt  yksiöön minulle oman yksiön saunan lauteiden kulmaan. Siellä nukkui oikein mainiot päiväunet!
Perjantaina emäntä teki etätöitä ja minä ihailin hänenkin edestään kaunista talvimaisemaa kohti järveä. Järvikin oli valkoinen. En halunnut ulos. Minulle riitti ikkunasta tarkkailu. Emännän isä oli laittanut minulle myös tuoleja ikkunan ääreen. 
Illat istuttiin yhdessä. Oli mukavaa ja rentoa. Sain kaiken huomion ilman Pepsin kuningatar oikeuksia. Paluumatkalla saatoin urputtaa alkumatkasta että joko piti lähteä ja sen jälkeen aika-ajoin vienosti todeta että eikö oltaisi jo kotona. Mutta emäntä ei suostunut talvikelissä ajamaan kesänopeuksia. Nyt on taas kiva olla kotona.

- Max matkailija

keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

Talvimökkeily

 Pepsi:

Kun kuulin että olemme lähdössä mökille, kuvittelin mielessäni heti myyrästysmaastot, järviveden ja emännän jakamattoman ajan. No ei se ihan niin viime viikonloppu sitten kuitenkaan mennyt..

 

No ensinnäkin en lähtenyt kaksin emännän kanssa, vaan Max lähti mukaan. Emäntä halusi testata monen vuoden tauon jälkeen että olisiko Max kypsynyt myös matkusteluun. Ja minun pieneksi pettymykseksi se oli. Max ei ensinnäkään huutanut autossa (maukui ehkä yhtä monesti kuin minä eli ei kovin useasti - lähinnä niitä risteysohjeita)

Matka autolta saariautolle, joka yleensä mennään salmen yli soutaen (joka on muuten tosi jännää), menikin nyt kävellen sitä järveä pitkin. Jäätä pitkin! Pääsin emännän isän selkään repussani. Viiman takia emäntä peitteli vähän reppua. Max matkusti boksissa (heh, emäntä joutui raahaamaan sitä koko järvimatkan 😹)

Mökillä halusin pian ulos. Mutta pettymys; missä minun myyrät ja järvivesi on?! En tykkää, haluan takaisin sisälle!

Max vei minun oleilupaikkani vinttitilan rappujen yläpäässä. Tylsää.

Max pääsi mökkitunnelmaan nopeasti (liian nopeasti). Se kiersi ikkunoita ja halusi nähdä joka suuntaan. Se ihmetteli mikä tuo iso valkoinen pelto on 😹
Lauantaina oli kova talvimyrsky. Tuuli niin että ikkunat natisi ja nurkat paukkui ja pidimme täysin sisäpäivän. Nautin pitkät päiväunet omassa kopassani, jota en luovuttanut Maxille! Parhaat unet saa mökkikopassa!
Max vei minun sylipaikkanikin.
Mitähän tästä Maxin mökkeilystä pitäisi ajatella. Onko se teistä OK vai ei?

sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Jäät lähteneet mökiltä

 Pepsi:

Kuulin että jäät ovat lähteneet viime viikolla mökiltä, joten sanoin emännälle että pitäisikö käydä tarkistamassa emännän isän mökin kevätmaisemat. Ja niin me mentiin. 

Ilma oli niin lämmin, että tarkeni hyvin katsella saareen soutumatkan ajan maisemia. Ja sitten mökkiautossa piti olla ikkunat auki, ettei läkähdytä saaren yli metsäautoteitä mönkiessä. Niinpä käytin tilanteen hyväksi ja tutkin ohimeneviä maisemia.


Järvi oli paikallaan. Ja ihan tyyni. Ja se vesi oli aivan yhtä hyvää kuin yleensäkin ja aivan ihanan viileää (+8C).


Ulkona näytti kaikki olevan mallillaan ja linnuilla oli huikeat konsertit. Käkikin kävi kukkumassa melkein korvani juuressa - olisin pienemmälläkin kuullut.

Oma koppa oli sisällä tallessa ja että siinä taas nukutti niin hyvin öisin ja päivisin.
Kun vain emäntä ei olisi hupsuillut välillä.

Kivaa oli - officer Pepsi

sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Taas ne mökkeili

Max:

Taas emäntä ja Pepsi lähtivät mökkeilemään Savon suuntaan. Ja me jäätiin taas isännän kanssa kotiin..
Voin kuvitella miten Pepsi matkustaa venematkan jälkeen mökkiautossa metsäautoteitä läpi saaren.
Ja mökillä liikkuu pitkässä narussa pitkin maita ja mannuja ja nauttii järven rannan kesätuulesta.
Sitten se on huvikseen maannut maassa ainakin tunnin tarkkaillen ympäristöä ja sitten napannut jonkun myyrän.
Sillä välin olen masentuneena makoillut ja toivonut että saisin seuraa. Pepsi on kuitenkin nukkunut onnellisia saalistusunia samaan aikaan.
Ja tehnyt pesuja ulkona auringonpaisteessa rentoutuen. Sekä esiintyen kuin omistaisi koko saaren.
No ei se nyt niin täydellistä voi olla! Oon ihan varma että se on jotain mokannut. Vaikka tehnyt automatkalla ruoho-oksut koppaansa niin että emännän on ollut pysähdyttävä järven rantaan pesemään koppaa 😹
Mutta vaikka minulla olisi ikävä Pepsiä ja emäntää, niin olen kuitenkin kaikkein onnellisin kun saan olla omassa kodissa isännän kanssa. Nukuimme muutamat oikein makoisat yöunet vierekkäin ja meidän ei tarvinnut totella tyttöjen määräyksiä; se oli meidän lomaa 😸