Pepsi:
Kun kuulin että olemme lähdössä mökille, kuvittelin mielessäni heti myyrästysmaastot, järviveden ja emännän jakamattoman ajan. No ei se ihan niin viime viikonloppu sitten kuitenkaan mennyt..

No ensinnäkin en lähtenyt kaksin emännän kanssa, vaan Max lähti mukaan. Emäntä halusi testata monen vuoden tauon jälkeen että olisiko Max kypsynyt myös matkusteluun. Ja minun pieneksi pettymykseksi se oli. Max ei ensinnäkään huutanut autossa (maukui ehkä yhtä monesti kuin minä eli ei kovin useasti - lähinnä niitä risteysohjeita)
Matka autolta saariautolle, joka yleensä mennään salmen yli soutaen (joka on muuten tosi jännää), menikin nyt kävellen sitä järveä pitkin. Jäätä pitkin! Pääsin emännän isän selkään repussani. Viiman takia emäntä peitteli vähän reppua. Max matkusti boksissa (heh, emäntä joutui raahaamaan sitä koko järvimatkan 😹)
Mökillä halusin pian ulos. Mutta pettymys; missä minun myyrät ja järvivesi on?! En tykkää, haluan takaisin sisälle!
Max vei minun oleilupaikkani vinttitilan rappujen yläpäässä. Tylsää.
Max pääsi mökkitunnelmaan nopeasti (liian nopeasti). Se kiersi ikkunoita ja halusi nähdä joka suuntaan. Se ihmetteli mikä tuo iso valkoinen pelto on 😹
Lauantaina oli kova talvimyrsky. Tuuli niin että ikkunat natisi ja nurkat paukkui ja pidimme täysin sisäpäivän. Nautin pitkät päiväunet omassa kopassani, jota en luovuttanut Maxille! Parhaat unet saa mökkikopassa!
Max vei minun sylipaikkanikin.
Mitähän tästä Maxin mökkeilystä pitäisi ajatella. Onko se teistä OK vai ei?