Moni on kysellyt että mitä Jaffalle kuuluu. Jaffahan asui meillä kesällä seitsemän (7) viikkoa, ennenkuin emäntä lopulta haikein sydämin päästi irti ja toteutti kissojen tahdon (Max oli hermostunut ja nukkui huonosti koko ajan, Pepsi laihtui yli puoli kiloa seitsemässä viikossa ja Jaffa merkkaili).
Jaffa muutti heinäkuun lopussa pikaisesti sijaiskotiin naapurikuntaan, joka oli meille helpotus. Siitä iso kiitos! Mutta vielä isompi ilo tuli, kun sijaiskoti päätti ottaa Jaffan omaksi ainoaksi kissakseen kotiinsa! Nyt näimme ensimmäisen kerran Jaffan livenä muuton jälkeen.
Jaffa on edelleen niin komea, niin söpö, niin tuttavallinen, ihana..
| Mitä te toitte tuliaiksi? Miten täältä saa herkut? |
Ja sen lisäksi Jaffan karva on pehmentynyt ja painoakin on tullut pojalle lisää eli ruoka on maistunut.
Jaffa nauttii elämästään kerrostaloasunnossa, jossa pääsee välillä parvekkeelle ulkoilemaan. Ja mikä tärkeintä: ainoana kissana! Ilman merkkailuja. Omistaen emäntänsä koko huomion. Kehräten ja rakastaen vastapalvelukseksi saamastaan hoidosta.
| Leikki on Jaffan mieleen. Suosikki on tällä hetkellä porkkana. |
Monesti emäntä on miettinyt, että miksi Jaffa ei sopeutunut, yrityksistä huolimatta, löytöeläinkodista Tassulinnaan. Mutta olimme näköjään välivaihde sen oikean kodin löytymiseksi.
Ja tämä koti on Jaffalle juuri se oikea! Kaikkea hyvää Jaffalle ja Jaffan kodille!

