keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Maxin avokado

Max:

Emännällä oli syksyllä joku avokado villitys ja se söi niitä hedelmiä, muttei niiden keskeltä löytyneitä isoja palloja, jotka oli kuulema niiden avokadojen siemeniä. Pari sellaista isoa palloa emäntä laittoi sellaisenaan tuon kukkapurkin multaan ja unohti koko jutun. 
No siinä meni sitten syksy ja tuli talvi. Siinä välissä taisi olla täysikuu kolme tai neljä kertaa. Sitten se yksi päivä kastellessaan tajusi että purkissa oli jotain ylimääräistä. Sellainen pitkä keppi!
Emäntä kaivoi kepin ylös, muttei antanut sitä minulle vaan nosti sen tyhjään kukkaruukkuun. 
Pari päivää siitä, niin se keppi avasi lehtiä ja silloin tajusin että se onkin kasvi eikä keppi.
Mutta vielä ei kannata odottaa satoa tuosta avokadosta, sillä luulen että se ei ihan heti toteudu, vaikka minä kuinka seuraan sen kasvua (on tosi hidasta meinaan). Onko teidän ihminen joskus kätkenyt multaan kivaa palloa; aika outoa toimintaa minusta..

- Max

tiistai 20. helmikuuta 2018

Talven helmiretki

Pepsi:

Loikoilin sunnuntaiaamusta nauttien emännän ja isännän kanssa sängyssä, kun emäntä keksi ykskaks, että nyt lähdetään Pepsi retkelle.
Se laittoi minut reppuun tai no en minä kyllä vastaankaan laittanut. Reppujutut on yleensä aika kivoja!
Sitten me käveltiin (tai emäntä käveli reppu selässä ja minä siellä repussa) pikku metsikköön, jossa kävimme syksyllä rattailla. 
Sinne oli tullut lunta joka paikkaan!
Eikö missään olisi yhtään kuivempaa paikkaa tassuilleni?
No tässä ei ole niin paha tassutella. Ja täältä näkee ihan hyvin maisematkin.
Mutta kylmähän täällä tulee, eikö jo lähdetä takaisinpäin? Emäntä suostui, nosti repun esille, menin reppuun ja kävelimme takaisin. Arvatkaa vaan oliko Max kade, kun kerroin mihin olin päässyt 😸

- Pepsi


keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ystäväni on kalenterissa

Max:

Minun rakas ystäväni löytyy blogikissojen kalenterista helmikuulta.
Hänen nimensä on Olga ja hän asuu Miukumaassa Sofian kanssa.
Olga on minusta tosi nätti!
Ja kiva! Voisin puskea häntä koko päivän!
Tarvittaessa olen valmis puolustamaan Olgaa, jos joku uskaltaa ystävääni kiusata (varo vain Sofia).
Ystävät ovat tärkeitä, kunpa jokaisella voisi olla tärkeä ystävä!

Kaikille ystävilleni Maukumaista ystävänpäivää, kyllä mä teistä tykkään! - Max

maanantai 12. helmikuuta 2018

Nukkekodin tavaroiden purku

Emäntä ei jaksanut enää katsella nukkekotia tyhjänä, niinkuin ei muuten Pepsikään.
 Pepsi: Tämä näyttää emäntä tosi tylsältä näin!
Pitäisikö sinun emäntä laittaa tänne jotain?
Siitä tulisi paljon parempi kalustein!
Minä valvon täältä.
Niinpä emäntä nosti laatikkopinosta nukkekodin muuttolaatikon ja alkoi sisustamaan. Samalla emäntä sai tuntumaa, mitä talosta puuttuu, tammikuun lopussa aloitettua kurssia varten (nukkekodin sisustuskurssi) ja ensi lauantain Tampereen nukkekotimessuja varten.
Minikissatkin löytyivät nukkekodin lemmikkihuoneeseen.
Max: Nyt tämä emäntä näyttää paljon paremmalta!!

torstai 8. helmikuuta 2018

Koti on siellä missä kissa

Emäntä on haikaillut jo yli puoli vuotta oman kodin perään. Laatikkoelämä kun puuduttaa.
Pepsi: Mitähän K-huoneen tavaroita näissäkin laatikoissa on?
Joka paikka on sotkuista, mutta kaikkeen tottuu, kun on pakko.
Max: Tän asunnon K-huoneeseenkin on tungettu kaikkea tavaraa.
Ja olohuoneen kirjahylly. Näyttää joltakin muulta kuin kirja- ja koristehyllyltä..
Mutta Max rakastaa hyllykköön tehtyä omaa yksiötään (joka tehtiin vaatimuksesta, sillä tältä hyllyltä tiputettiin aina tavarat, kunnes siitä tuli Maxin oma hylly pelkällä kangasalustalla).
Mutta vaikka kaikki on väliaisissa tunnelmissa, kiteytti työkaveriltani maanantaina saamani kortti kaiken: "Koti on siellä missä kissani on."
Niinpä on ollut kotoisaa tänään maata flunssan yllättämänä lähes koko päivä sängyssä kissojen kanssa. Ja nauttia siitä että omat kissat ovat vieressäni. - emäntä

lauantai 3. helmikuuta 2018

Vieras ja pikaulkoilu

Eilen iltapäivällä meillä kävi vieraana Molley. Meistä on tosi kiva saada vieras, joka tykkää meistä.
Tässä kuvassa me tuijotetaan Molleyta. Se toi meille kivoja tuliaisia ja oli muutenkin tosi kiva vieras!

Tänään emäntä päätti, että meidän on aika käydä vähän ulkona tuulettumassa pakkasessa ja lumessa.
Ensin oli Pepsin vuoro. Hrr... kylmä!
Max tuijotti kateellisena keittiön ikkunasta isännän sylissä.
Nyt mennään kohti ovea!
Sitten oli Maxin vuoro. Kylmä tuntui olevan. Villapaita olisi lämmittänyt, mutta emäntä ei ehtinyt sitä etsimään (villaiset kun on pidettävä Maxilta piilossa tai sitten Max piilottaa ne emännältä).
Niinpä lumessa kahlaten äkkiä ovelle ja sisälle lämmittelemään.
Kyllä talvipäivänä on paljon kivempi olla sisällä kuin tuulettua kuin matot 😸