Näytetään tekstit, joissa on tunniste parveke. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste parveke. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. heinäkuuta 2026

Riippumatto mökillä

 Max:

Mökillä parvekkeelle viritetty riippumatto on yksi lempipaikoistani. 

Itse en sinne pääse, jos minulle ei avata reunaa, mutta kun saan emännältä apuja, olen aivan onnessani.
Siellä on tosi hyvässä piilossa.
Siellä voi olla joka säällä. Niin lämpimällä kuin sateessa.
Yksin on kiva olla.
Mutta on siinäkin etunsa että emäntä tulee kanssani riippumattoon. Emännän villasukat viileänä kesäpäivänä lämmittivät silloin minuakin mukavasti. 

- Max


sunnuntai 12. heinäkuuta 2026

Mökkiparveke

 Pepsi ja Max:

Mökkiparvekkeella on kiva viettää aikaa silloin kun emäntä ei lähde valjastelemaan meidän kanssa tai jos vaikka sataa, niin sekään ei yhtään haittaa.

Pepsi nauttii kun näkee kauas järvelle.
Pepsi pääsee hyppäämälläkin kaiteelle, mutta Maxia varten on lauta. 
Joskus kaiteella voi viettää aikaa yhdessäkin. 
Silloin yhdistyy kuulo ja näkö: Max kuulee miten haarapääskyt lentävät läheltä ääntä pitäen ja Pepsi näkee niiden syöksyt. Maxilla kun on heikompi näkö ja Pepsi ei kuule enää paljoa. 
Mökin takaparveke on kyllä yksi parhaista asioista mökillä (emäntä: verkotuksen ansiosta). Me tykkäämme!

- Pepsi ja Max

perjantai 15. elokuuta 2025

Rannalla ja riippumatossa

Pepsi ja Max:

Viime viikonlopun vietimme mökillä. Koska emäntä ei ole saanut aikaiseksi avata tietokonettaan mökkeilyn jälkeen (työkoneen vain joka päivä), niin näette meidän tunnelmia vasta nyt. Pahoittelut tästä viiveestä, toivottavasti teidän ihmiset on nopeampia hoitamaan tärkeitä asioita. 

Viikonlopun sää oli juuri sopiva mökkeilyyn. Ei liian kuuma eikä liian kylmä. Nautimme molemmat täysillä. Pepsi tunnetusti rannalla, missäs muuallakaan. 

Emännän isä oli virittänyt parvekkeelle riippumaton (itselleen), jonka Max omi itselleen. 

Luonnollisesti Max tutki innokkaasti reviiriään mökillä sekä maasta että parvekkeen kaiteelta käsin.
Meillä oli kiva viikonloppu. Mutta nyt onkin jo uusi viikonloppu ja uudet seikkailut.

- Pepsi ja Max

lauantai 12. heinäkuuta 2025

Myyräpaistia

 Max:

Lähdin mökille emännän kanssa Pepsin jäädessä toipumaan eläinlääkärikäynnin rasituksista mummolaan. Mutta ei se minua haitannut, päätin ottaa kaiken ilon irti mökkeilystä.

Mökillä oli viikolla ihan kiva lämpötila, mutta tuuli liikaa makuuni. Parasta ulkoilussa oli se että emäntä malttoi olla minun kanssa pitkäänkin paikoillaan, kun ei ollut hyttysen hyttystä. Emäntä söi odotellessaan runsaasti metsämansikoita joka päivä. 
Tässä kuva, mikä on minusta paras vesikuppi mökillä: järvivesi ämpäristä.
Parvekkeella nautin ne ajat, kun en saanut emäntää valjastelemaan. Onneksi ovea pystyi pitämään koko ajan raollaan, koska ei ollut niitä hyttysiä sisälle änkemässä.
Mutta valjastelu oli se juttu. Nimittäin tontilla oli havaittu paljon metsämyyriä. Ja niin muuten havaitsin minäkin! Niitä oli vähän joka puolella, mutta olivat niin vikkeliä piiloutumaan että vaati totisesti työtä vaania niitä saadakseen paistia.
Ja sainhan minä! Eikö olekin hieno saalis! Olisin vienyt ruoan suoraan pöytään, mutta emäntä ei avannut verkko-ovea parvekkeelle minulle.
Yhtenä päivänä kävin seikkailemassa aina traktoritallissa saakka. Ja se kuulkaa on kaukana ja matkalla on monta vaaranpaikkaa!

Emäntä motkotti muka tosissaan, että nyt musta on sitten tullut mökkikissa eikä minua enää saa kuin kantamalla sisälle ulkoa. Oikeasti se taitaa olla ylpeä, että olen ottanut mökin ja yläpihan omaksi reviirikseni ja viihdyin mökillä. 

- Max

sunnuntai 22. kesäkuuta 2025

Juhannusta mökillä

 Max ja Pepsi:

Juhannusviikolla matkasimme mökille. Matka oli pitkä, kuten aina, mutta emäntä teki parhaimpansa eikä viivytellyt turhia matkalla. 

Automatkan jälkeen oli soutumatka saareen ennen metsäautotieajelua mökkiautolla saaren toiselle rannalle. Tuossa vaiheessa tiesimme matkan olevan jo voiton puolella.

Max: Olin etukäteen päättänyt että tällä reissulla tutkin niin paljon kuin ehdin ja uskallan. Emäntä nappasi minusta tuollaisen hupsun kukkakuvan vielä kun olin talon nurkalla. Mutta sitten päätin mennä tutkimaan lähintä puuvajaa. Siellä olisin viihtynyt pitempäänkin, mutta piti jatkaa muualle.

Päätin lähteä mökistä ylärinteeseen. Varovaisesti. Kuunnellen muutaman minuutin välein onko täällä turvallista ja onhan emäntä lähellä. 
Olen jo näin kaukana. Vieläkö uskaltaisin.
No nyt olen jo tosi kaukana. Aiemmin käymäni puuvajakin on jäänyt liian kauas (kuvan oikea reuna). Parempi palata äkkiä takaisin. Täällä voi olla ties mitä vaaroja!
Pepsi: Emäntä kantoi minut rantaan, kun en olisi halunnut muuta kuin nukkua vintillä. No onhan se tietenkin tärkeää käydä tekemässä päiväkirjamerkintä tältäkin käynniltä rantakeloon.
Nyt voidaan varmaan jo palata takaisin sisälle. 
Max: Jatkoin taas levon jälkeen seikkailuja. Kiipesin jyrkkiä kallioseinämiä ja kävin myös tutkimassa mökkiä alapuolelta. Kyllä tuo parvekkeen kissaverkoitus on hyvin huomaamaton vai mitä?
Viimeisenä aamuna emäntä kantoi minut rantaan. En olisi halunnut. Muttei tuo lätäkkö itse asiassa ole ihan hirveä. Silti halusin lähteä nopeasti takaisin turvaan. Voin harkita käyväni kuitenkin vielä toistekin rannassa.

Meillä oli huippukiva juhannusreissu. 

- Pepsi ja Max




perjantai 23. toukokuuta 2025

Mökkeily kevään äänissä ja tuoksuissa


 Pepsi ja Max:

Viime viikonlopuksi pääsimme mökille. Siellä olikin paljon tuoksuteltavaa ja lintujen äänimaailma oli aivan huipussaan. Nähtiin eka pääskynenkin. 

No ennen mökille pääsyä oli tietenkin tylsä automatka ja jännittävä soutuvenematka salmen yli saareen ja sitten taas saaren ylitys mökkiautolla. Mutta vihdoin pääsimme perille. Ulkoa takaparvekkeelta avautuivat tutut näkymät. 

Max: Ensimmäisenä iltana kävin vain portailla miettimässä että etenisinkö pidemmälle. En edennyt. Päätin miettiä yön yli.  

Pepsi: Aamulla minä olin innokas lähtemään tutkimusmatkalle ja tarkistamaan reviirini. Rannasta piti tietenkin aloittaa. Emännän isä oli saanut katiskasta ison ahvenen. En suostunut menemään lähemmäksi. 
Onneksi reviirimerkkini rannassa on edelleen paikallaan. Piti kirjoittaa uusin merkintä ylös päiväkirjaan. Mökille noustessa Max tarkkaili minua takaparvekkeelta (vasemmalta). 
Max: Olin kerännyt rohkeutta yön yli ja Pepsin ulkoilun jälkeen (varmisti turvallisen ympäristön) päätin että kyllä minäkin. Mutta lähemmäksi järveä en vielä mene. 
Sisällä nautimme ihmisten huomiosta ja hyvistä unista. 
Parvekkeella seurasimme varsin tarkoin lintujen kevätpuuhia.
Vielä yhdet rantaruohot ja sitten kohti kotia. Onneksi kesän mökkireissut ovat vielä edessä.

- Pepsi ja Max