Emäntä lähti reissuun. Junalla Turkuun, jossa vastassa oli juuri 18 vuotta täyttänyt Miukumaan Sofi. Juhliin palaan vähän myöhemmin.
Emäntä on pitkään haaveillut Turun saaristosta. Joo, on hän nähnyt sen viikkarin kannelta, mutta haaveena oli nähdä sitä myös muilta osin kuin isosta laivasta laivaväylältä käsin. Nyt astuimme perjantaina Miukumaan mamin kanssa Nauvosta yhteysalukseen ja siitä alkoi vajaan parin tunnin matka toiseen emännän haaveeseen eli Saaripalstalle.
Mennessä aluksella oli autoja ja matkustajia (18 ihmistä ja 2 kissaa), joita tiputeltiin matkan varrella eri saariin. Palatessa olimme kaksin aluksella ja saariin ei poikkeiltu. Sää oli loistava meripäivälle.
Perillä lauttarannassa oli Saila vastassa ja kävelimme Saaripalstalle saaren halki kulkevaa hiekkatietä pitkin.
Ja yksi unelma toteutui; nähdä oikeasti omin silmin miltä kaikki Saaripalstalla näyttää kaikkien blogikuvien jälkeen, joista on yrittänyt saada käsityksen että mitä ja missä.
Ihana Ransu lupasi toimia oppaanani.
Sisällä oli idyllistä, mutta enemmän teki mieli kierrellä ulkona.
Ransu näyttää isoa ja kaunista pihaa.
Ihana oli nähdä kaikki ne kukat, jotka olivat jo kukassa. Ja se lupaus mitä kaikkea on tulossa, sillä nuppuja ja varsia nousi niin monenlaista ja -väristä.
Ruusutulppaani 💓
Myös Musti kävi tervehtimässä, mutta pehtoorilla oli kovasti kiireitä.
Ulkohuussin minihuussin sain nähdä myös livenä.
Kolmisen tuntia oli aikaa olla perillä. Sitten koitti makoisan kahvittelun ja kaiken kauniin jälkeen 1,5 tunnin paluumatka Nauvoon ja siitä edelleen Turkuun. Kaikki oli merellä ja saarella niin eri näköistä ja tuoksuista, äänimaailma mukaan lukien, aina sisämaassa asuneelle. Mikä kokemus ja mikä onnellisuus!
Lauantaina juhlimme sitten Sofia 18 vuotta. Kaunis ja ystävällinen Sofi oli tehnyt hyvät purtavat herkullisista kissakekseistä lähtien. Sofin omalla herkkupöydällä oli tahnulia ja hyvin se näytti maistuvan.
Olipa hieno reissu!
