Kummanko paikka

 On yksi asia, josta olemme nykyisin erimieltä. Se että kummanko paikka on emännän päällä sängyssä nukkumaan mennessä tai vain levätessä.

Max: Musta Pepsi on ollut elämänsä aikana niin paljon, että mun vuoro on nykyisin!

 

(Tähän väliin voitte kuvitella pari minuuttia hiljaisuutta, Pepsin tuijottaessa Maxia ja Maxin ollessa kuin ei mitään, kunnes yhtäkkiä Max  nousee ja Pepsi tulee emännän päälle.)

Pepsi: Kyllä kuningattaren on oikeus päättää missä hän haluaa olla.

Näin on tyytyminen. Emäntä yrittää olla parhaimpansa mukaan puolueeton, kunhan kumpikin saa huomionsa.

Maistan vain vähän

 Pepsi:

Rakastan ihmisten ruokia. Varsinkin kanaa ja kinkkuleikkelettä, joita ei voi kukaan syödä huomaamattani.

 

Toisinaan emäntä ei huomaa antaa minulle automaattisesti maistelupaloja, joten silloin yritän hiipiä pöydälle.

Ja jos ei kukaan huomaa, niin olla oma-aloitteinen!

- Pepsi

Kylvöhommissa

 Max:

Päätimme emännän kanssa että tänään laitetaan tomaatit kasvihuoneeseen. Eiku siis kylvetään ne siemenet että saataisiin tomaatteja kasvihuoneeseen 😸 

Multa, se on toisiksi tärkeintä. Älä sitten sotke joka paikkaa emäntä tällä mullalla.

Myös purkki, mihin multa laitetaan on tärkeä. Mutta tärkeintä on että on niitä siemeniä!

Tomaatit on kylvetty. Odotan tässä kunnes alkaa näkymään jotain mullan pinnasta. Eihän siinä mene kauan?

- Max

Ps. Pahoittelut että mainoslehden tekstit kirkuvat esiin. Tämä oli vain paras lehtinen estämään multasotkua kokonsa puolesta.

Suojele luotujasi -kirja

 Aivan uusi, tänä vuonna 2023 ilmestynyt, Suojele luotujasi -runokirja sisältää huokauksia eläinten puolesta. Kirjapajan julkaiseman kirjan runot ovat Satu Saarikon ja maalaukset Limppu Witickin. 

Tutustuimme yhdessä Maxin kanssa kirjaan. Max tykkäsi kovasti siitä että pienetkin eläimet oli otettu kirjassa mukaan esimerkiksi sitruunaperhoset (Max alkoi haaveilemaan heti kesästä ja perhosista).

Kuvitus on kirjassa kaunista.

Kirjassa on otettu hyvin huomioon kaikenlaiset eläimet ja että jokainen eläin on arvokas.

Runoista ja eläimistä tykkääville hyvä kirja.

Musta paperi

 Max:

Emäntä, mitä ihanaa olet tilannut minulle Mustakissalta?

 Tämmöinen ihana musta paketti!

Ai ei ole muka minulle! Nyt kyllä loukkaannun. Peru sanasi emäntä tai et saa edes katsoa sisältöä!

Tehdään sovinto. Minä saan paperit ja sinä saat tuon sisällön, niin kortit kuin tuon mustan koristekissan ulos (emäntä yrittää muistaa ottaa kuvan, kun koristekyltti -kissa on päässyt paikalleen kunhan ilmat lämpenevät).

Mutta vaikka emäntä saat sisällön, niin nämä paperit on yksin mun! Ei edes Pepsin!

 Kiitos Mustakissa erinomaisista papereista!

Muutamaa tuntia myöhemmin: Paperit on edelleen mun; älä edes haaveile että näillä syttyisi takka hyvin.

- Max

Pandamainen lauantai

Pepsi:

Siis etkö emäntä tosiaan aio tehdä lauantaiaamupäivää ylitöitä, kuten olet tehnyt jo monta lauantaita kanssamme. Mitä sinulla on mielessä, kun pakkaat reppua? Minne oikein suuntaat ilman meitä?

Ja niin se emäntä sitten lähti retkelle autolla odottavaisin tunnelmin. Kuulemma yhtä haavettaan täyttämään.

Ei, se ei ollut pikkupanda, vaikka Phoenix olikin niin älyttömän söpö ja pörröinen.

Vaan pandat. Ihan oikeat sellaiset. Pandat olivat aamupalalla, eivätkä yhtään häiriintyneet kuiskailevista ja kuvailevista ihmisistä. Yllä Lumi, alla Pyry.

Rentoa tuntui meininki olevan. 

Max: Kiva kun emäntä tulit kotiin väsyneenä, mutta onnellisena. Nyt voidaan viettää loppuviikonloppu laiskottelemalla. 

Hyvää laiskottelu sunnuntaita!

Lumikola nukkekotiin

Heipä hei! Tassulinnan pohjalaistalon nukkekodin väki kaipasi lumikolaa ja ajattelinpa väkertää sellaisen majakan pajassa, kun näin talvella ei ole hirveästi majakanvartijan hommia. 

Anteeksi sotkuinen pajani. Mutta siellä tämän väkersin.

Tässä kola näkyy paremmin juuri ennen maalaukseen menoa. Sitten toimitin sen pohjalaistalolle.

Kylläpä tällä on hyvä kolata. Mutta mitkä nuo jäljet ovat?!

Varohan kisuseni, täällä on joku iso kissaeläin liikkeellä. Ei liikuta enää hämärällä.

 

Ps. Emäntä mainitsee että kolan materiaalina oli talouspaperirulla.

Ps2. Suuren kissapedon tassunjäljet tunnistettiin tarkemman tutkimisen jälkeen suurikokoisen Max -lajin jättämiksi.

Arjen tehtäviä ja Max arpoi

 Pepsi:

Kerron ensin perjantaista. Se alkoi erikoisesti, kun roska-auto kulki. En ehtinyt juosta ulko-oven ikkunasta valvomaan työtä, sillä olin aamupäiväunilla viltin alla, mutta ikkunalle vielä ehdin. Ai mikä siinä on ihme; no iso auto, pysähtyy talojen pihaan ja tuli vain päivän myöhässä vaikka lehdessä oli lukenut että roskisauto on tehnyt konkurssin tai jotain.

Siellä se on jo naapurin pihassa.

Perjantaina myöhemmin emäntä otti jugurttia työpöydälleen välipalaksi, mutta ei ehtinyt kaappimaan sitä kun piti vastata johonkin sähköpostiin juuri silloin. Niinpä kissan velvollisuutena näin tehtäväkseni käydä putsaamassa kippo. Eihän nyt hyvää tavaraa saa päästää pilaantumaan. 

Max:

Arvoin äsken Kreisi kissaleidi -kirjan voittajan. Valinta oli äärimmäisen vaikea.

Mutta voittajaksi tuli Sartsa eli Merri ja Frodo saavat lukemista.

Mutta olisin voinut arpoa lisää. Myös tälle..

..ja näille kaikille! Epistä kun vain yksi voitti. Pitää järjestää pian taas joku arvonta.

- Max

Kreisin kissaleidin arvonta

Max:

Luin kissan Kreisi kissaleidi. Totesin että emäntä on juuri sellainen.

 

Ja kun lukee kirjaa tarkemmin, tunnistan monta lukijaakin teksteistä ja kuvista 😸

Pepsi: Olen samaa mieltä!

 Saimme Kirjapajalta arvottavaksi blogiin/instaan tämän kirjan. Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tätä blogipostausta ja/tai instasivuamme. Jos kommentoit blogissa anonyyminä, niin kirjoitathan nimimerkkisi tekstiin.

Osallistu viimeistään 18.2., sillä arvon kirjan onnekkaalle kreisille kissaleidille sunnuntaiaamuna. 

- Max

Ps. Musta kreisit kissaleidit on ihan parhaita!

Mustia kissoja ja vähän muutakin

 Pepsi:

Luulin että emäntä lukee koko viikonlopun kanssani kirjaa (Michelle Obaman elämänkerta meneillään), mutta ei se sitten malttanutkaan.

Sunnuntaina emäntä päätti lähteä käymään kissanäyttelyssä Kauhavalla. 

Näyttelyssä se tapasi muun muassa Kermakupin Mesin. Mesi on abessinialainen ja tosi nätti.

 

Näyttelyssä ei ollut valtavasti kissoja, mutta yllättävän monta myyntipistettä. Yksi oli emännälle ihan uusi ja kuulemma aivan ihana. No nimi yrityksellä ainakin on hyvä.

Yrityksen nimi on Mustakissa. Eikös nimi jo lupaakin hyvää! Myynnissä oli kuulemma monenlaista ihanaa. Tässä koruja. Emäntä tajusi myös ostaneensa heidän ystävänpäiväkortteja jo ihan ruokakaupassa käydessään (ei kuvaa, koska ne on lähetetty maailmalle).

Kotia emäntä osti tuollaisen tiskirätin. Se on kuulema kuin minä leipomassa iltaisin.

Ja jääkaapin oveen tuli uusia kissamagneetteja. Ne pitää hyvin kiinni tuon minun vakiajatukseni.

 

- Pepsi, lähes musta ja kinkkuleikkeleen suuri ystävä

Ulkoilemassa uusissa valjaissa

 Max:

Tänään oli upea päivä ja aurinko paistoi viimasta huolimatta. Toisin kuin eilen, jolloin tuntuu että kaikki lentää ulkona (kasvihuone koki kovia). Niinpä halusin lähteä ulos testaamaan uusia valjaitani. 

 Meillä on tämän verran lunta. Siihen ei uppoa, mikä on minusta tosi hyvä. 

 Heinätkin ovat syötäviä. Tosin emäntä ei tykkää että järsin niitä.

 Ai ettekö oikein näe mun uusia valjaita näistä kuvista. No mä näytän kohta paremmin. Eka kerron että emäntä löysi nämä paikallisesta faceryhmästä ja haki ne eilen. Ne omisti ennen Mekku. Hän on kaunis vai mitä:

 No tällaiset valjaat. Tykkään.

Niin oli ulkona Pepsikin. Mutta se ei ole saanut aikoihin uusia valjaita. Meistä molemmista oli kuitenkin kiva ulkoilla!

Loppuun kuva liikennemerkistä, jonka emäntä näki viime viikonloppuna. Mekin tarvittaisiin tollanen!

- Max