Ruskassa

 Pepsi ja Max:

Emäntä jätti meidät. Ei ottanut mukaan katsomaan poroja ja lapin ruskaa. Väitti että meille on liian pitkä matka olla 2.000 km autossa ja että kissat eivät ole moneenkaan mökkiin tervetulleita. No höh. No sitten me mentiin lomaresidenssiin emännän reissun ajaksi, mikä ei kyllä ollut hassumpaa. Haluttiin kuitenkin nähdä minkä näköistä siellä lapissa on. 

Pepsi: Miten pitkään tunnelia pitäisi kulkea että pääsee lappiin?

Tämän matkan ensimmäinen viivan ylitys oli kuulemma Rovaniemen napapiirillä.

Sitten olikin alkanut tulla niitä poroja näkyviin aina välillä. Harvemmin kuulemma olivat tiellä. Mutta se oli vasta hassua kun emäntä sanoi, että niitä voi saada lautasellakin matkan varrella.

Ensimmäinen tosi kohde oli oikein pohjoisessa Lemmenjoen kansallispuistossa. Siellä emäntä oli lähtenyt jokiretkelle tuollaisilla veneillä kunnon erämaahan, jossa kännykällä ei ollut pitkään aikaan kuuluvuutta.

Mutta siellä oli kuulemma tosi kaunista. Nämä kuvat ovat Lemmenjoen Ravadaskönkäältä.

Lemmenjoelta matka jatkui huonoja hiekkateitä (kuraa lensi kuulemma riittävästi) Ylläs-Pallaksen kansallispuistoon, joka oli matkan toinen kohde. Yllä kuva Pallakselta. Huiput ovat piilossa sumun takana.

Ylläksen puolella onneksi jo näkyi välillä maisemia sumun ja sadekuurojen välistä.

 Äkäslompolossa oli extra suuri poro. Paljon autoja isompi. Ai se ei ollutkaan oikea, miksi emäntä huijasit.

Emäntä käveli joka päivä hyviä lenkkejä. Ja toisinaan jopa aurinko onnistui paistamaan, vaikka pitkospuut ja maa olivatkin yhtenä aamuna ihan jäässä (alakuvan etureunassa kaunis kuura).

Mutta näin hienoa patsasta näkee harvoin, jossa kissa on sylissä. Mistä emäntä tämä on otettu? Ai Aavasaksan kruununpuistosta, joka oli upea paikka. 

 

Pari sataa kuvaa myöhemmin..

Max: Olipa sulla emäntä kiva reissu. Mutta parasta on kun ollaan kaikki taas yhdessä kotona!

Värittämistä

 Max:

Oi kiva, otit emäntä värityskirjan esiin. Olenkin kaivannut tätä, kun Kassinenkin saa piirtää taidetta.

No niin, ruskea sopii minusta tuonne.

Hmm, vai onko se sittenkään oikea väritys.

Laitetaankin kuitenkin tuohon tassuun raitoja.

Vähän lisää, kiitos.

Emäntä, pitääkö minun hermostua. Siis tuonne ei tuohon.

Nyt sujuu paremmin. Ai kun kynä rapsuttaa kivasti.

Otsarapsuja, voisin melkein nukahtaa.

Mutta ei, työ on kesken. Sininen väri kuuluu kravattiin.

Äh, miksi emäntä jo lopetit. Eiks meidän pitänyt harrastaa yhdessä!

- Max

Loppukesän kukkia

 Max:

Vielä minulla ja emännällä kukkii pihalla joitain kukkia siellä täällä. Ne on kivoja väriläiskiä pihalla liikkuessa. Esimerkiksi kehäkukat ovat tosi nättejä.

Syysleimuja löytyy eri merkkisinä eiku lajikkeina. Mulle siis tärkeintä että eri väreinä. 

Sieniä tuntuu nousevan kuin sateella ympäri ämpäri pihaa.

Tästä emäntä on innoissaan, että tarhapäivänlilja Janice Brown kukkii ensimmäistä  kertaa.

Keväällä istutettu sekoitus liljasipuleita; on kyllä musta tosi nätit kukat tässä liljassa. Toinen on vielä nousemassa ja kiva nähdä millaiset kukat siihen tuleekaan.

Enks oo aika hyvin hoitanut puutarhurin hommani?

- Max

Herätys Max

 Max meni torstaiaamuna käymään hammaskiven poistossa, jotta ientulehduskin saadaan sillä asettumaan. Aamuyöllä ruoho-oksut iltapaloineen tehnyt Max oli niin ärtynyt, kun ei saanut aamupalaansa ja herkkujakaan ei annettu.

Mutta sitten se selvisi miksei ruokaa saanut, vaikka kuinka pyysi. Heti odotusaulassa Max lamaantui.

Ihana Atte osasi taas asiansa ja niinpä puolen tunnin päästä lähdettiin kotiin hampaat putsattuna ja kynnet leikattuna jo heräilevän Maxin kanssa.

Ja se heräily sitten kesti. Heti lähdettiin liikkeelle, mutta tasapaino oli hukassa.

Emäntä yritti rauhoitella Maxia että lepää nyt, mutta ei, ulos olisi päästävä.

Tässä välissä emännän oli pakko laittaa kuolaava Max pariksi tunniksi takaisin koppaan, kun tokkurainen kaveri ravasi kuin päätön kana ja yritti vaarallisesti hypellä tasoille. Ilta meni sitten jo rauhallisemmissa merkeissä, mutta mikään ei maistunut; ei edes herkut!

Seuraavana aamuna Maxin pää ei ollut vieläkään oma itsensä. Ei ruokaa, ei herkkuja, kehräys oli epätavallista. Pirautus Atelle ja kehoitus seurata tilannetta. Häkissä Max olisi ollut sateisessa ilmassa tuntikaupalla, jos ei emäntä olisi hakenut sitä aina välillä sisälle lämmittelemään. Kai siellä olisi ollut helpompi olla.

Vihdoin iltapäivällä herkut alkoivat maistumaan.

Ja illalla sitten jo ruokakin. Kehräys oli oma itsensä. Ja naukuminen ovella paljasti että nyt on Maxin pää asettunut omaksi itsekseen. Ja sen kunniaksi päästiin sadekuurojen välissä ulos nauttimaan ulkoilusta aidon Maxin kanssa.

 

Täysi herääminen kesti siis noin 30 tuntia. Toivottavasti ei tarvitse heti mennään uudestaan.

Tomaattipalloja

Kesäkuun alussa:

Pepsi: Joko täällä on tomaatteja?

Ei näy ei. On vielä aika pieniä nämä taimet.

Hetkinen, kuka tuolla kasvihuoneen takana emäntä on?? 🙀

Heinäkuun alussa: 

Hmm, onko tämä kasteluvesi kelvollista?

Emäntä hei, miksi PepsiMax pullot kasvavat tomaattien juurilla? Ai ne kastelevat myös, no kyllä sitten tulee hyviä tomaatteja!

 

Elokuussa:

Varret ovat vahvistuneet ja alhaalla varsissa ei ole enää lehtiä kun niitä on napsittu pois, etteivät ne vie energiaa tomaateilta. Kosteutta on sopivasti. Hyvä hyvä.

Ja siellä täällä riippuu punaisia ja varsinkin vihreitä palloja.

Hmm, ei minua huvita nyt pallottelu. Saat emäntä itse pitää tomaatti -pallot.
 

 - Pepsi

Vedenväki -meidän oma lemmikkikauppa

 Pepsi:

Emäntä käy toisinaan ostamassa meille ruokaa Lapuan keskustasta Lemmikkikauppa Vedenväestä. Kun sinne tuli taas asiaa, niin ehdotin että saanko tulla mukaan. 

Kaupan nurkassa on pöytä ja mukavat nojatuolit. Aluksi istuimme niille odottamaan että kaupan koiravieraat saisivat tehtyä ostoksensa, sillä koiran haukunta epäilytti minua.

Joko mennään? Täältä kissanvessojen takaa kurkittuna ainakin reitti näyttää selvältä.

Hmm, tämä kiipeilypuu on ehkä pentukissoille. Tuntuu pehmeältä.

Pakasteruokia on vaikka mitä.

No nyt tultiin oikealle hyllylle!

Päivää kauppias Jonna, teillä on kiva ja hurjan monipuolinen kauppa.

Kani, onpa kivan näköinen.

Olihan siellä ylempänä gerbiilejä, marsuja, hamstereita.. Onneksi emäntä nosti minut katsomaan niitä.

Tarvikkeita jyrsijöillekin, onpa hyvä!

Lisää rapsutuksia kiitos!

Hei, sinäpä olet vekkuli kani kun haluat leikkiä kanssani (olisittepa nähneet ne juoksut ja pääni kääntymiset sitä seuratessa).

Jatketaanpa ohi tämän herkkuhyllyn.

Mikä on Snack Bar? Täällä on tosi jänniä tuoksuja.

Akvaariohiekkaa. Koska meille otetaan akvaario emäntä?

Katso nyt miten paljon kaloja ja kasveja! Ihan hurjan paljon!

Tämä matelijaosaston kaveri näyttää minusta vähän sisiliskolta. Mutta onkin kuulemma gekko.

Kotiinlähdön aika. Voitimme Vedenväen kesäarvonnassa lahjakortin, mutta päätimme emännän kanssa lahjoittaa sen eteenpäin Kehräämön kodittomille kissoille, joilla on kova tarve kaikkeen mahdolliseen. 

Olipa kiva kauppakäynti! Mielelläni tulen uudestaan!

Erityisen paljon meidän Vedenväkeä suositellen 

- Pepsi