Mökkeilykausi avattu

 Pepsi ja Max:

Päästiin ekaa kertaa mökkeilemään tänä kevätkesänä. 

Mennessä oli kauhia myrskytuuli. Meitä pelotti veneessä, kun se keikkui, mutta eipä meillä ollut vaihtoehtoja kuin vain pysyä hiljaa paikoillamme ja toivoa että selvitään kuivana.

Ensimmäiset päivät mökillä tuuli niin kovasti, että meille riitti ikkunoista kevään tarkkailu. Niinpä nautimme makoisista unista monta kertaa päivässä.

Vihdoin ulkokelit koittivat.

Ja Pepsi pääsi rantaan. Että se olikin mahtavaa!

Mutta laituri oli kadonnut! Kahden päivän kova pohjoistuuli vei jopa meidän tukevan laiturin mennessään ja hajoitti sen moneen osaan. Onneksi kivi jäi.

Maxikin uskalsi ulos. Mutta ei kovin kauas mökistä.

Emännän välikuva metsästä.

Emännän isä teki jotain jännää juttua takaterassille/parvekkeelle

Pääsimme tässä vaiheessa testaamaan ja tämähän näyttää lupaavalta. Ilman tarkkailua emme vielä saaneet kissaystävällisellä parveke/terassilla olla, koska sitä ei oltu vielä tehty Pepsin kestäväksi. Seuraavalla mökkeilykerralla kerromme että mitä tästä tuli ja mitä tykkäämme.

Ja uusia kertoja tulee. Kesästä tulee jänskä. Emäntä aloitti juuri neljän kuukauden vuorotteluvapaan ja tiedossa on monta seikkailua!

Kiitos kaikille 10v blogiamme onnitelleille! Arvonnan voittajaksi nousi virallisten valvojien läsnäollessa lappu, jossa lukee Nelliina. Onnea voittajalle!

Maxin kevätvaljaat

 Max:

Emäntä aina sanoo että mulle on tosi vaikeaa löytää hyviä valjaita, jotka ovat hyviä vielä hetkenkin päästä. No nyt sain taas uudet käyttötestiini.

Hyvä puoli on että nämä on helppo pukea. Ja ne tuntuvat hyvältä päältä.

Kaulan kohta on mulle tärkeä, sillä valjaat eivät saa yhtään painaa kurkunpäähän.

Sitten nämä on aika nätit musta. Sopii väreihini.

Emäntä on lisäksi tyytyväinen että valjaat ovat tukevat, enkä ole saanut aseteltua tassujani silleen että valjaista pääsisi karkaamaan. 

Eikun paljon vaan valjastelua, jotta pääsen testaamaan valjaita paljon myös käyttötunneissa!

- Max

Blogi 10 vuotta

Kun vihdoin uskalsimme  julkaista ensimmäisen blogitekstimme, kalenterissa luki 10.5.2014. Tasan kymmenen vuotta sitten. Ja mihin seikkailuihin olemme päässetkään!

 Vaikka vuodet ovat vierineet ja ikää tullut lisää mittariin, niin tietyt asiat ovat pysyneet.

Max rakastaa valjastelua.

Pepsi on kova työntekijä tietokonehommissa remonttihommien lisäksi.

Max rakastaa riippumattoja erilaisissa muodoissaan

Pepsi inhoaa kuvausta, mutta rakastaa seikkailuja ja mökkeilyä (kuva vuoden takaa). Niin ja herkkutikkuja!

Erityiskiitos kaikille blogimme seuraajille ja bloggaajakavereille, joiden ansiosta on ollut ilo jatkaa blogia vuodesta toiseen. 

Kymmenen vuoden kunniaksi järjestämme arvonnan. Aikaa osallistua arvontaan on  14.5. saakka. 

Palkintona on ihana Lapuan Kankureiden lahjoittama Kissanpäivät pyyhe kanelin värisenä. Pyyhe on 60% pellavaa ja 40% puuvillaa. Lisäksi kissoille on hiirilelu, sillä jos ihmiset saavat kissan niin kissa tarvitsee hiiren 😸

Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tätä blogipostausta ja/tai instagram sivuamme Tassulinna. Arvomme yhden palkinnon, mutta osallistumalla sekä instassa että  blogissa, tuplaat mahdollisuutesi. Jos kommentoit blogissa anonyyminä, niin kirjoitathan nimimerkkisi kommenttiin. Jos voittajaa ei tavoiteta, arvomme palkinnon uudestaan. 

 

 

- Pepsi ja Max

Katuharja tuunattuna

 Yksi kaunis takatalvinen lumipäivä ulko-oven katuharja sanoi naps ja katkesi. No olihan se vanha. Harjaosakin näytti jo parhaat päivänsä nähneeltä. Mutta emäntä ei halunnut ihan perusharjaa ovelle, vaan päätti tuunata harjan.

  Max: Musta tämä olisi hyvä servetti, kun tässä on tosi kivan näköisiä kissoja!

Pepsi: Minusta tämä mustavalkoinen olisi kivempi.

Max:  Hah, emäntä valitsi mun ehdotuksen. Se laittoi lautasliinan harjan päälle ja sitten lakkasi se servettilakalla.

Pepsi: No on tämäkin ihan kivan näköinen valmiina.

Ja ainahan emäntä voit tehdä toisenkin harjan.

Maxin katsaus: polttopuut

 Max:

Uutisista hyvää päivää. On tärkeää ajatella jo tulevia kylmiä, vaikka nyt (toivottavasti) ollaan menossa lämpimämpään suuntaan. 

 

 

Lähetin reportterimme tarkistamaan tilannetta, onko jo tarpeeksi polttopuita kuivumassa. Reportteri vain näki jotain kiinnostavampaa uutista ja homma jäi kesken. Niinpä päätin itse jalkautua kentälle.

Kyllähän tässä muutama halko jo on. Yksi, kaksi, kolme..

..kahdeksankymmentä.. kertaa aika monta kertaa.

Hyvältä näyttää, mutta ei olisi pahitteeksi varautua vielä vähän lisää. 

- Max