Lasit epäkunnossa

 Max: 

Meillä on hieno lasitettu parveke kerrostalon ylimmässä kerroksessa, josta näkee jokapuolelle - tai ainakin kahteen suuntaan. Mutta nyt lasit ovat epäkunnossa.

Jo toista päivää lasit ovat olleet aivan valkoiset - mitään ei näe ulos! Kuusi raukkakin joutuu olemaan ilman maisemia!

Kävin hyllykön päällä toteamassa, ettei näköalat sieltä ole sen paremmat.

Mikä ihme noita laseja vaivaa?

Pepsi: Ne ovat Max jäässä. Ulkopuolelta.

Max: Emäntä, etkö voisi korjata lasit?!

Nimikoidut pakkaukset

 Meillä näkyy aika usein meidän nimiä erilaisissa pakkauksissa. Voisimme jopa väittää että enemmän kuin te kamut luette omia nimiänne. Välillä omimme niitä nimipakkauksia itsellemme.

 Pepsi: Tämä kaunis sadeviitta käy myös piilopaikkana ja on muutenkin minusta hyvin viehättävä, jos pitää muovin jatkokäytöstä vaatetuksessa ja muussa käytössä.

Pepsi: Irti minun viitastani!

Max: No on se ny kumma, jos ei vähän saa haistaa.

Max: No mä otan sitten tämän laatikon!

Menen piiloon laatikkoon!

Max: Nyt olen piilossa! Kukaan ei löydä!

Pepsi: Anna minun kaikki kestää. Kyllä tämä muovi on parempi piilopaikka!
 

Kanavatyö tauluksi

Pepsi ja Max:

 Emäntä osti jo yli vuosi sitten kanavatyön sillä ajatuksella että siitä tulee Kesäkodin valkoiselle seinälle väripilkku.

Sitä se sitten puuhasteli iltaisin viime talven televisiota katsellessaan.

Välillä ollaan istuttu sylissä auttamassa ja välillä ei olla jaksettu (loputon työ, kuka kissa jaksaa).

Kesän työ oli lomalla, mutta syksyllä emäntä aloitti loppusuoran ja vihdoin se sai sen valmiiksi.

Emäntä kehystytti taulun ja nyt se on sitten virallisesti valmis.

Pepsi: Mutta ei sitä nyt tähän lattialle voi jättää! Laitetaan se ennemmin valkoiselle maalatulle seinälle.

Ja siinä se nyt on. Kissamaisena väriläiskänä.

Idän postia

 Pepsi:

Sain henkilökohtaista postia Itä-Suomesta! Emäntä tietää, että rakastan tietyn merkkistä kissanminttua, mutta ei ole nähnyt pariin vuoteen sitä missään myytävänä. Voi harmistus.

 Sitten emäntä meni siitä mainitsemaan Itä-Suomessa asuville kissakavereillemme ja ei mennyt kuin tovi, kun postiluukku kolahti!

Siellä oli näin monta pakettia minun lempi kissanminttua. Ja emännälle sukulaatia.

Nämä ovat sitten vain minun!!

Max: Enks mä pikkasen saisi? Ihan vähän edes? 

Pepsi: No harkitaan..

Pepsi: Että rakastankin näitä! Nyt alkoi vuosi loistavasti!

Vuoden vaihtuminen kesäkodilla

 Pepsi:

Miten inhoankaan vuoden vaihtumista. Ei kai siinä muuta, mutta ne paukutukset ovat minulle aivan liikaa. Tai ei voi edes monikossa puhua; yksikin paukku saa minut jo tolaltani.

 

Emäntä lopetti jo aikaisin työt ja menimme kaikki valoisan aikaan kesäkodille (emäntä: koska keskustassa alkaa pommitus heti kun on tarpeeksi hämärää).

Siellä kävimme Maxin kanssa ensin ulkoilemassa. Max on sellainen vilukissa, niin se oli tyytyväinen kun sai Mauhaun villapaidan päällensä.

Ihmettelimme iltapäivän hämäryydessä valaistua poroa ja märkää lunta. Sitten olikin kiva juosta sisälle juuri sytytetyn takkatulen ääreen. 

Heti kun sain itseni kuivattua, halusin tutkia missä vaiheessa kylpyhuone on. Tuo yläkuva on siitä kun tarkistin viimeksi ja hetkinen, nyt se onkin jo laatoitettu:

Mikä putki tämä on? Ai siitä menee lavuaarista vesi pois. Minäpä testaan että reikä on kunnossa.

Tähänkö kohtaan vessanpönttö tulee?

Miutta eihän täällä ole vielä vettä! Ihmiset hei, teidän pitää tilata sellainen vesiputki-ihminen!

Sitten kello olikin sen verran, että en voinutkaan enää jatkaa töitäni. Kuulin nimittäin kaukaa pamauksen. Niitä oli pitkin iltaa harvakseltaan, mutta sen verran että koin parhaimpana pysyä piilossa niiltä. (emäntä: onneksi äänet maalla olivat pehmeämpiä kuin keskustan kerrostalossa ja sen verran maltillisia, ettei kunnon paniikkia päässyt tulemaan). 

Jossain vaiheessa iltaa isäntä ja Max olivat lähteneet kotia ja minä jäi emännän kanssa kahden ensimmäistä kertaa nukkumaan sisälle kesäkodille. Vietin puoli yötä emännän peiton alla - pimeää ja turvallista - ja toisen puolen emännän tyynyn kulmalla onnesta kiehnäten. Meistä molemmista oli kiva olla yötä kesäkodilla.

Tämä kuva on ikkunasta, kun kymmenen maissa naapurit kävivät takapellolla muutaman pamauksen ampumassa. Emäntä tuumi, että siinä olikin tarpeeksi rakettien kauneutta hänelle tälle vuodenvaihteelle. Ja palasi sitten lohduttamaan minua. 

 Mitä te tuumitte raketeista? 

- Pepsi

Ps. Max kehui nähneensä keskustassa tosi monta pamausta ja valoa, eikä ollut pelännyt yhtään.