torstai 25. marraskuuta 2021

Retki Alcalá del Júcariin

Emäntä on siis reissussa Espanjassa, Costa Blancalla. Paluu on jo edessä ja muutama matkakertomus tulossa (emäntä yrittää suuresta valokuvamäärästä tehdä tiivistetyt jutut). Ensimmäisenä haluan esitellä kohteen, johon olin haaveillut jo vuosia ja nyt teimme sinne vuokra-autolla retken isäni kanssa: Alcalá del Júcar.

Espanjan tiethän on hyväkuntoisia. Niitä on hyvä ajaa, tosin välillä vauhti on kova ohittavilla ja rekoilla taas mäkisestä maastosta johtuen hidas, joten saa olla tarkkana mihin väliin auton nokan työntää.
Matkasimme 190 km rannikolta sisämaahan päin. Ja sieltä monen mutkan jälkeen oli yhtäkkiä edessä ihastuttava Alcalá del Júcar!
Kaupungin historia ulottuu kauas. 1200-luvulla Alfonso VIII on taistellut alueella jne. Nykyisin alueella asuu vajaat 1.200 asukasta. 
Kaupungin asutus on osittain rinteessä ja osittain rinteen sisällä luolastoissa (julkisivut vain kapeille kujille). Turisteja varten on muutama kohde. Mennäänpäs sisälle Cuevas del Diabloon.
Sisäänpääsy tähän luolastoon maksoi 3e/hlö, joka oli hyvin kohtuullinen. Saimme aikaa vietettyä kuitenkin jopa tunnin verran kierrellessä ja istuskellessa takaterassilla (valintainen juoma sisältyi hintaan). Maskit piti pitää täälläkin, kuten jokapaikassa Espanjassa ettei tule sanomista. 
Kaupungin puolelta käveltiin tunnelia vuoren läpi. Ja toisella puolella odotti takaterassi maisemineen!
Luolaston huoneet eivät ole mitenkään pieniä. Kuvassa näkyy että tässäkin oli kyseessä iso juhlasali, johon mahtuu kymmeniä ihmisiä. Kerrassaan hieno kohde tutustua.

Hämärän laskeuduttua (klo 18 maissa) oli kaupunki iltavalaistuksessaan. Jyrkillä ja kapeilla kujilla en olisi halunnut pimeässä olla, sillä valoisassakin oli jo tarpeeksi haastetta.
Aamulla aurinko nousi vuorten takaa hitaasti valaisten yhä enemmän ja enemmän. Kuvassa edessä hotellimme, jossa nukuimme hyvät unet. 
Aamulla oli tunnelmallista. Papat olivat aamupiireissään ja Buenos Dias tervehdyksiin sai vastailla. 
Ja kissakin oli päässyt aamu-ulkoilulle. Tällä kyseisellä kaverilla oli panta kaulassa. 
Niin kaunista! Kuvista ei välity se tunne ja aitous mitä silmät näkevät ja korvat kuulevat (joki, koirien haukunta, arkiset äänet, kirkonkellon soiminen joka 15.minuutti..) ja johon ei turisti heti kyllästy.

Lopuksi nousimme autolla vielä kaupungin yläpuolelle mäelle. Tänne haluan uudestaan!

sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Kaupunkilomalla

 Pepsi ja Max:

Niin, emäntä lähti yli viikko sitten laukkunsa kanssa ja me jäätiin emännän äidille hoitoon. Ja ollaanhan me täällä viihdytty. Otettu oikein lepoloma kodin vartioinnista. 

Onhan tämä tuttu paikka. Joku vuosi sitten asuimme täällä vuoden.

Tämä putkikin löytyi kaapista! Siis meidän oma putki, joka ei muuttokuormaan mahtunut (tai jätettiin, koska mukaan lähti muutama muu putki ja emäntä ei tykännyt tämän väristä).
Ja meidän palsternakkalelukin löytyi! Näytän sille tässä iloni jälleenkohtaamisesta.
Keittiönikkunasta näkee ulos hyvin edelleenkin. Ja saatiin myös ruohoruukku.

Eli hyvin menee ja herkkuja saadaan. Kai se emäntä joskus tulee meitä hakemaan.

- Pepsi ja Max

torstai 18. marraskuuta 2021

Kenen nimi

 Max:

Arvatkaa kenen nimipäivä tänään on?

Kukahan se oikein mahtaisi olla?
Onkohan siinä nimessä kolme kirjainta?
Se on sellainen isokokoinen kissa, kuten nimikin viittaa. Mutta ei kuitenkaan lihava - ainoastaan iso, minkä se nimi vaatii.
Se tykkää kesästä, herkuista ja raksuista. Ja ulkoilusta.
Jos arvaat oikein, niin saat kehräykset palkkioksi!

- Max

sunnuntai 14. marraskuuta 2021

Isä. Kerro minulle

 Pepsi:

Esittelimme jo monta vuotta sitten kirjan, joka sopii hyväksi lahjaksi ja jonka antaja saa lahjaksi takaisin myöhemmin täytettynä. Isä, kerro minulle on WSOY:n Kerro minulle -kirjasarjan yksi osa.

Ajattelin nyt esitellä, miltä tämä kirja näyttää emännän isän täyttämänä.

Joko aloitetaan? Kirjassa on paljon sivuja ja tilaa kirjoitella lyhyesti tai pitkästi. Kysymykset auttavat eteenpäin.

Eihän tuolla rahalla 1 mk 99 penniä (tuntipalkka) edes saa kunnon kissan ruokaa! Ai raha oli silloin (60-luvulla ensimmäisessä työpaikassa) vähän erilainen.

Ai sen paras synttärilahja (heinäkuussa) ovat olleet uudet sukset. Hmm. Ovat mahtaneet kestää monta kuukautta ennen rikkoutumista 😸
Vanhemmat ovat tehneet työkseen metsätöitä, kalastusta ja maanviljelystä. No eipä siellä saaressa (nykyinen mökkipaikka) kyllä paljon vaihtoehtoja ole näkyvissä.
Kirjassa on kivoja juttuja luettavaksi useammalle lukukerralle. Sieltä ennen vanhaa -ajalta. Ja onpa siellä kuvillekin paljon tilaa. Niitä emäntä aikoo lisäillä pikku hiljaa kirjaan niin pysyvät tallessa.
Tässä kuvassa emännän isä on toinen oikealta. 

Hyvä lahjaidea, voisin lukea enemmänkin tällaisia.

- Pepsi

perjantai 12. marraskuuta 2021

Kuljetuslaukku Paws & Son

 Pepsi:

Max kertoilikin yhtenä päivänä saaneensa uudet valjaat. Minä sain samalla itselleni Paws & Sonilta uuden kuljetuslaukun. Kyllähän te tiedätte miten innokas autoilija ja retkeilijä olen, joten halusin uuden viihtyisämmän kopan. 

 


Paws & Son myy vain laadukkaita tuotteita, joten kuljetuslaukkukin on: kankainen ja järkevän näköinen (käytettävyys), kevyt mutta pysyy muodossa kannettaessa (käytettävyys), kissa näkee ulos hyvin ja moneen suuntaan (lemmikin hyvinvointi), aukeaa yläpuolelta ja sivuilta (käytettävyys), siinä on pehmustettu alusta (lemmikin hyvinvointi) ja koko niin että mahtuisi vaikka lentokoneen käsimatkatavaroihin (monipuolisuus). Eli käyttäjälle hyvä ja lemmikille mieluinen.

 

Luulen etten kuitenkaan pääse toistaiseksi lentokoneeseen vaan minun pitää tyytyä automatkailuun. Eikä sekään haittaa, kun kohde on joku muu kuin eläinlääkäri. Tällä kertaa matkustamme emännän äidille hoitoon, kun emäntä meinaa lähteä matkatavaroiden kanssa siihen lentävään kulkuvälineeseen. 

 

Hyvinhän täällä viihtyy!

- Pepsi