Kohti taivasta

 Kaksi kuukautta emäntä ajoi edestakaisin lännen ja idän väliä. Pääsimme mukaan tämän viikon ajolle, sillä ei ollut tietoa kuinka pitkä aika reissussa menee. Emäntä jätti meidän matkan varrella emännän isän vuokrakämpälle ja jatkoi sairaalaan. Kun emäntä tuli muutama tunti myöhemmin takaisin, olikin hänellä surullista kerrottavaa. 

Emännän isä oli tassutellut taivaaseen tähtien taakse, kun emäntä oli avannut palliatiivisen huoneen oven. 

Pepsi ei meinannut tajuta asiaa, vaan lähti päättäväisesti etsimään. Mutta uskottava se oli. Emännän isällä ei ole enää kipuja eikä pahaa-oloa, vaan hänellä on ikuisesti rauha ja ilo. 

Hyvää matkaa. Me pidetään huoli emännästä.

- Pepsi ja Max

Mistä tällaista on opittu

Oletko Max ottanut oppia Sepolta ja uhmaat vanhaa tätiä tai tässä tapauksessa kuningatarta?

Aika hurjaa. Maxin korvan alla näkyy yksi allerginen reaktiokohta kilpirauhaslääkkeestä. Nyt ollaan kortisonikuurilla.

Roska-auto

 Pepsi:

Emäntä sanoo että  meillä käy joka toinen viikko roska-auto. Itse en ole kyllä kuullut sitä aikoihin, mutta nyt emäntä nosti minut ikkunalaudalle juuri sopivasti ja näin sen!

Siellä se on!

Eihän se näe että vakoilen sitä?

Nyt se aikoo kääntyä. Osaakohan se?

Joko se nyt lähtee? Pitääkö sitä taas odottaa ikuisuus. Kun kerrankin näillä kulmilla tapahtuu jotain.

- Pepsi

Palapeliä kulmikkaasti

 Max:

Kiva että on taas palapelin aika. Olen aina valmiina.

Tällä kertaa emäntä oli saanut ystävältään kierrosta tällaisen kulmikkaan palapelilaatikon. Onkohan se palapelikin yhtä kulmikas?

No eikun töihin sanon minä. Lasken samalla montako kissaa palapelistä löytyy.

Jaa, sitten onkin pesujen aika kun työ on suoritettu. Kulmia tosin oli vain neljä. Kissoja oli paaaljon enemmän. En osannut laskea. 

Mutta enkös osannut hienosti, vaikka itse sanonkin.

- Max

Pakkasvaljastelu

 Pepsi:

Pyydän joka päivä ulos, sillä enhän tiedä mikä sää siellä on, jos en käy itse katsomassa. Ei, häkissä voi olla eri sää kuin oven takana. Ja ei, kylmänä hohkaavat seinät voivat olla vain huijausta. 

Emäntä on raukkamainen, kun laittaa minulle valjaat ja sitten ulos ovesta, mutta jää itse oven sisäpuolelle odottamaan että tulen sisälle!

Mutta kai se on myönnettävä että ei vielä kannata lähteä etsimään ruohotupsuja. 

Joskus minut ulkona nähtyään myös Max päättää uskaltautua jälkeeni, kun kerron jo melkein pilkistävistä ruohotupsuista. 

Sitten se tuijottaa, että eihän täällä mitään ole ja juoksee takaisin sisälle. No on siinä ainakin se huvi, että saan huijattua Maxinkin palelemaan.

- Pepsi