Lokakuinen ulkoilu

 Max:

Lokakuussa olen ollut tosi vähän ulkona. Eihän tuolla enää tarkene ja emäntä ei ole vielä kaivanut villapaitojani esiin. Kävin kuitenkin moikkaamassa syreeniä.

Olen piilossa, eihän kukaan tunnista minua?

Syreenin lopuissa lehdissä on vielä erittäin muheva aromi.

Ja maku! Vielä ehtiä ottamaan kaiken ilon irti syreenistä, kunnes se menee talviunille.

- Max

Siltamaisema etelään

 Emäntä on läheisen joen suunnan kävelyillä ottanut kuvia sillalta eteläiseen suuntaan vuoden aikana. Tässä niistä kooste:

Lokakuu 2025

Marraskuu 2025

Sitten hypätäänkin jo tammikuulle 2026. Keskitalven lumisin aika oli jäänyt kokonaan kuvaamatta.

Maaliskuu yllä ja huhtikuu alla.

Sitten alkaa viherrys. Toukokuun loppu yllä ja alla kesäkuu.

Heinäkuu 2026

Syyskuun alussa (yllä) on jo häivähdys syksystä.

Ja sitten lokakuu. Molemmat kuvat lokakuusta tähän mennessä. Tässä kohtaa lehdet varisevat nopeasti ja joessa vesi vain nousee sateiden ansiosta. 

Tällainen vuosi oli läheisellä joella. 

- emäntä sekä kotona odotelleet Pepsi ja Max (ei päästy kertaakaan mukaan)

Makuuhuoneen seinä

 Pepsi:

Mitä ihmettä emäntä touhuat. Nytkö vihdoin olet samaa mieltä kanssani että tuo tapettia on jo katseltu tarpeeksi. Tarvitsetko repismisapua?

Pepsi: Etkö Max auta lainkaan?

Max: En ehdi, suunnittelen minkä näköinen seinästä tulee. 

Pepsi: Hienoa emäntä, olet päässyt jo maalaamaan ensimmäisen kerroksen maalia. Voin auttaa myös maalauksessa hännälläni. 

Max: Taisin nukahtaa hetkeksi. Hyvä että seinä valmistui sinä aikana. Enkö valinnutkin hyvin seinän värin? Siihen voisi vielä jonkun taulun ripustaa niin sitten se on hyvä. 

Arkikuva askartelemassa

 Pepsi:

Askartelussa tarvitaan aina tehokkaita tassuja, jotta tulosta syntyy. 

Varsinkin sellaisia tassullisia, jotka eivät syö teippiä ja nuole liimaa..

- Pepsi

Rankka viikko

 Max:

Joskus tulee rankempi viikko, kuin etukäteen on odottanut. Emäntä oli tosi monta päivää huonommassa kunnossa ja jonkunhan siitä piti ottaa hoitovastuu. 24/7 tietenkin, koska eihän emäntää voinut yksinkään jättää. 

Minä siis otin päävastuun ja makasin emännässä kiinni yöt ja pitkälti myös päivät. 

Pepsikin välillä kävi lomittamassa minua, mutta enemmän hoito jäi kyllä minun työkseni. Suurimpana etuna oli seura sängyssä. 

Mutta kyllä minä olin onnellinen, kun emäntä alkoi olla paremmassa kunnossa ja käytti minua valjastelemassa pihalla.

Muistakaa pitää huolta palveljoista, niin ne jaksavat taas palvella meitä!

- Max