torstai 2. joulukuuta 2021

Torreviejan ympäristön kissat ja muuta

 Emäntä palasi Espanjan reissulta (vierailulta isälleen). Sää oli enimmäkseen reissulla poutainen, mutta päivälämpötila pyöri 15-19 asteessa ja aamuisin oli niin viileä, että onneksi sormikkaat olivat mukana. Valoa kuitenkin riitti ja valokuvia tuli otettua (hurjasti). Tässä pienen pieni maistiainen.

Espanjassa kissoja näkee monessa paikassa. Kissoista pidetään useimmissa paikoissa huolta; viedään säännöllisesti ruokaa ja tehdään suojia.
Puistoissa on usein kanoja, kukkoja ja tietenkin puluja. Lisäksi voi löytyä hanhia, kalkkunoita ja vapaita papukaijoja.
 Vanhaa tuttua, Lakua, oli kiva nähdä pitkästä aikaa! Ikää on jo noin 17 vuotta, mutta herkkutikut maistuivat yhä edelleen päivästä ulkotuolilla varjossa nauttineelle Lakulle.
Lakun reviirille oli tullut toinenkin kissa, joka olisi tietenkin halunnut myös osansa herkuista. Laku kuitenkin sähisi ettei saa antaa ja talon isäntäkin piti parempana ettei vierasta kissaa opeteta että Lakun ruokia saisi syödä. Kissoja nimittäin olisi tulossa enemmänkin pihaan.
Markkinoiden väriä. Kasvomaskeja muuten käytettiin joka paikassa; kaupoissa, markkinoilla ja sisätiloissa se oli pakollinen, johon ei ollut myönnytyksiä (heti tuli sanomista vartijoilta/myyjiltä jos ei ollut). Ulkonakin noin puolet käytti maskia kävellessään kaduilla.
Yksi kissamajoista puiston puussa.
Aallonmurtajan kupeessa voi ihailla maisemia ja kissoja.

Kukkia kukkii puissa joka kulmalla. Tässä autojen takana kapokkipuita ja niiden takana ihmepensaita (ja palmu).
 
Ruokaa tuli syötyä aina välillä ulkonakin ja se oli edullista ja hyvää! Alla kuva kyllä herkuttelusta markkinapäivänä; churroja 😋
Tämän seuralaisen kanssa pidimme puistossa sadetta; äkillinen sadekuuro kesti muutaman minuutin.
 
Matka oli kiva, mutta parasta kyllä oli palata omaan kotiin omien kissojen luo!

maanantai 29. marraskuuta 2021

Jälleen kotona, mutta paleltaa

 Max:

Pari viikkoa oltiin emännän äidillä hoidossa kaupungissa. Siellä oli ihan kivaa, mutta kyllä silti parasta oli kun palasimme omaan kotiin!

 


Mutta yksi asia on ottanut päähän. Miksi ulkona on niin kylmä? Tulosta lähtien ollut -17 ja -20 välillä. Haluaisin valjastelemaan, mutta liian kylmä tulee jo kun piipahdan häkissä.

Emäntä kiltti, lopeta työt ja mene häätämään pakkasukot pois!
Emäntä viritti lintulaudan häkin viereen sunnuntaina ja tänään maanantaina tirpat löysivät sen. Heti oli toistakymmentä syöjää. Mutta kun niitä ei pääse seuraamaan lähietäisyydelle, koska pakkanen. Tosin Pepsi ulkalsi kerran mennä ja syöksyä häkkiin ja kaikki tirpat lensivät pois.

Mitä voisin tehdä että pääsisin nauttimaan ulkoilusta ja tirpoista?

- Max

Ps. Emäntä laittaa joku päivä reissukuvia vielä yhden postauksen verran näytille ja lupasi sitten taas keskittyä meidän elämäämme.

torstai 25. marraskuuta 2021

Retki Alcalá del Júcariin

Emäntä on siis reissussa Espanjassa, Costa Blancalla. Paluu on jo edessä ja muutama matkakertomus tulossa (emäntä yrittää suuresta valokuvamäärästä tehdä tiivistetyt jutut). Ensimmäisenä haluan esitellä kohteen, johon olin haaveillut jo vuosia ja nyt teimme sinne vuokra-autolla retken isäni kanssa: Alcalá del Júcar.

Espanjan tiethän on hyväkuntoisia. Niitä on hyvä ajaa, tosin välillä vauhti on kova ohittavilla ja rekoilla taas mäkisestä maastosta johtuen hidas, joten saa olla tarkkana mihin väliin auton nokan työntää.
Matkasimme 190 km rannikolta sisämaahan päin. Ja sieltä monen mutkan jälkeen oli yhtäkkiä edessä ihastuttava Alcalá del Júcar!
Kaupungin historia ulottuu kauas. 1200-luvulla Alfonso VIII on taistellut alueella jne. Nykyisin alueella asuu vajaat 1.200 asukasta. 
Kaupungin asutus on osittain rinteessä ja osittain rinteen sisällä luolastoissa (julkisivut vain kapeille kujille). Turisteja varten on muutama kohde. Mennäänpäs sisälle Cuevas del Diabloon.
Sisäänpääsy tähän luolastoon maksoi 3e/hlö, joka oli hyvin kohtuullinen. Saimme aikaa vietettyä kuitenkin jopa tunnin verran kierrellessä ja istuskellessa takaterassilla (valintainen juoma sisältyi hintaan). Maskit piti pitää täälläkin, kuten jokapaikassa Espanjassa ettei tule sanomista. 
Kaupungin puolelta käveltiin tunnelia vuoren läpi. Ja toisella puolella odotti takaterassi maisemineen!
Luolaston huoneet eivät ole mitenkään pieniä. Kuvassa näkyy että tässäkin oli kyseessä iso juhlasali, johon mahtuu kymmeniä ihmisiä. Kerrassaan hieno kohde tutustua.

Hämärän laskeuduttua (klo 18 maissa) oli kaupunki iltavalaistuksessaan. Jyrkillä ja kapeilla kujilla en olisi halunnut pimeässä olla, sillä valoisassakin oli jo tarpeeksi haastetta.
Aamulla aurinko nousi vuorten takaa hitaasti valaisten yhä enemmän ja enemmän. Kuvassa edessä hotellimme, jossa nukuimme hyvät unet. 
Aamulla oli tunnelmallista. Papat olivat aamupiireissään ja Buenos Dias tervehdyksiin sai vastailla. 
Ja kissakin oli päässyt aamu-ulkoilulle. Tällä kyseisellä kaverilla oli panta kaulassa. 
Niin kaunista! Kuvista ei välity se tunne ja aitous mitä silmät näkevät ja korvat kuulevat (joki, koirien haukunta, arkiset äänet, kirkonkellon soiminen joka 15.minuutti..) ja johon ei turisti heti kyllästy.

Lopuksi nousimme autolla vielä kaupungin yläpuolelle mäelle. Tänne haluan uudestaan!

sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Kaupunkilomalla

 Pepsi ja Max:

Niin, emäntä lähti yli viikko sitten laukkunsa kanssa ja me jäätiin emännän äidille hoitoon. Ja ollaanhan me täällä viihdytty. Otettu oikein lepoloma kodin vartioinnista. 

Onhan tämä tuttu paikka. Joku vuosi sitten asuimme täällä vuoden.

Tämä putkikin löytyi kaapista! Siis meidän oma putki, joka ei muuttokuormaan mahtunut (tai jätettiin, koska mukaan lähti muutama muu putki ja emäntä ei tykännyt tämän väristä).
Ja meidän palsternakkalelukin löytyi! Näytän sille tässä iloni jälleenkohtaamisesta.
Keittiönikkunasta näkee ulos hyvin edelleenkin. Ja saatiin myös ruohoruukku.

Eli hyvin menee ja herkkuja saadaan. Kai se emäntä joskus tulee meitä hakemaan.

- Pepsi ja Max

torstai 18. marraskuuta 2021

Kenen nimi

 Max:

Arvatkaa kenen nimipäivä tänään on?

Kukahan se oikein mahtaisi olla?
Onkohan siinä nimessä kolme kirjainta?
Se on sellainen isokokoinen kissa, kuten nimikin viittaa. Mutta ei kuitenkaan lihava - ainoastaan iso, minkä se nimi vaatii.
Se tykkää kesästä, herkuista ja raksuista. Ja ulkoilusta.
Jos arvaat oikein, niin saat kehräykset palkkioksi!

- Max