tiistai 13. huhtikuuta 2021

Muutimme kesäkodille

 Pepsi ja Max:

Lauantaiaamu oli outo. Huonekalut muuttuivat muovitetuiksi ja tunnelma vaikutti oudolta ja hermostuneelta. Sitten meidät laitettiin eri tilaan, mutta aika meni ihan hyvin nukkuessa ja syödessä.

vanhan kodin näkymä

Illalla oli sitten meidän muuttomatka. Matka ei ollut onneksi pitkä; vain kuutisen kilometriä. Ja parasta oli se, että muutimmekin kesäkodille, johon olivat muuttaneet myös meidän huonekalut.
kukat muuttivat maanantaina luoksemme

Kotiuduimme nopeasti ja olemme auttaneet emäntää kovasti kaiken järjestelyssä. Maxista parasta on ollut takka ja sen lämpö!

Pepsi taas jo ehtinyt löytää ulkoa lupaavan ruohotupsun. Kunhan se vähän kasvaa vielä, niin siitä tulee hyvä ruohotupsu!

Jatkamme emännän ohjaamista että paikat saadaan kuntoon.

- Pepsi ja Max

torstai 8. huhtikuuta 2021

Nyt mennään

 Pepsi ja Max:

Sitähän ne vähätkin laatikot tietenkin tarkoittavat. Alettiin nimittäin erottaa emännän puheista sana muutto entistä useammin. 

Tavarat vähenee ympäriltä, mutta pahin on vasta edessä: päämuutto. Kyllä me sen verran merkit tunnetaan monen muuton kokemuksella.

Tämä keskustan kerrostalon ylin kerros on ollut meidän kotina nyt 2,5 vuotta. Ainakin näitä asioita tullaan kaipaamaan: 

Parveke! Sieltä näkee traktoriletkat ja mopot niin hyvin! Pepsikin on päässyt jo ajat sitten traktoripelostaan, kun saa tuijotella niitä kuningattarena yläilmoista. Max jää kaipaamaan erityisesti kesäloikoilua sekä omassa että emännän riippumatossa.
Maisemat! Emäntä rakastaa kaukaisuuksin tuijottelua joka vuoden ajassa. Kesällä aurinkolaskut ovat mahtavia! Ja junat, niitä kulkee ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden ja niitä on kiva meistä kaikista tiirailla. 
Puhumattakaan pepsikuorma-auton tiirailusta, joka käy joka viikko naapurin hampurilaisravintolassa (missä ihmisetkin ravaa liian usein 😉)
Leikkimiseen on ollut kivat tilat. Mutta mattoja on pitänyt järjestellä täälläkin koko ajan!
Puhumattakaan hyvästä kiipeilypuun paikasta, josta näkee sekä sisälle että ulos eli koko maailman!
Pepsi: Mitähän tästä nyt tulee? Pitääkö pakkautua laatikkoon vai mennä piiloon lauteiden alle?
Max: Kyllä mä laatikkoon pakkaudun, vaikka en muutoksista niin piittaa. Emäntä sanoi että meidän muuttomatka on lyhyt ja tuttuun paikkaan. Ja että sielläkin saa ruokaa!
 
Palaamme siis asiaan pikemmiten, kunhan saamme tietää mitä viikonloppuna oikein tapahtuu. 
                                                      
 - Pepsi ja Max, muuttokissat

maanantai 5. huhtikuuta 2021

Ruohoa ja laatikoita

Max:

 Pääsiäinen on siitä kiva, että on tarpeeksi vihreää ruohoa hienosti koristeltuna. Tänä vuonna pääsiäinen on vaan ollut hieman outo.

Ei siinä ruohossa siis mitään vikaa ole; kauraa, ohraa ja vehnää sekaisin. Hyvin on maistunut.
Vaan se että tavaroiden tyhjeneminen ei jäänyt nukkekotiin, vaan täällä kodissakin on tyhjätty tavaroita, nostettu laatikkoon, käyty jossain ja tuotu laatikko takaisin täyttämistä varten.
Hyvin outoa! Varsinkin kun niitä laatikoita ei ole enempää. Ja mihin ihmeeseen ne tavarat viedään?
Pepsi: Kyllä, hyvin outoa kaiken kaikkiaan. Onneksi parveke on vielä suhtkoht pystyssä.

perjantai 2. huhtikuuta 2021

Nukkekodit tyhjentyneet

 Max:

Sattuipa kummia. Menin katsomaan että mitä emäntä touhuaa ja se olikin tarpeen.

Mihin kaikki kalusteet ovat kadonneet! Onko täällä käynyt varkaita!
Tosi outoa, että täällä asunnossa valmistunut pohjalaistalo on näin tyhjänä!

Ei ne tainnetkaan olla varkaita, vaan olet emäntä laittanut kalusteet pikku laatikoihin. Miksi kummassa?

Mutta ei ole totta, myös vanhassa nukkekodissa on tosi autiota. Siellä minikissatkin ihmettelee mitä nyt tapahtuu!??

- Max

tiistai 30. maaliskuuta 2021

Soinnut solmussa -kirjaesittely

Satu Heimosen uusi kirja Soinnut solmussa piti saada lukulistalle, koska hänen edelliset kirjansakin ovat olleet hyviä. Mutta tämä oli vielä parempi ja vaikka on suunnattu ehkä ensi sijaisesti nuorille, niin on se todellakin jokaiselle sopiva (ainakin emännälle).

Kirja kertoo Linnapadon nuoriso-orkesterin soittajien elämästä vuorotellen eri soittajien näkökulmasta, jotka ovat hyvin toisistaan eroavia. Siinä missä toinen on hyvin itseensä käpertynyt on toinen hyvin ulospäinsuuntautunut jne. Yhteistä kaikille on jousisoitin ja halu soittaa (enemmän tai vähemmän).
Satu Heimonen on onnistunut nuorten erilaisten elämän kuvioiden kuvaamisessa hyvin ja kypsästi. Usein lukee kirjoja, joissa pyritään vaikuttamaan lukijan mielipiteisiin rivien välistä esim homouteen tai uskovaisuuteen. Tässä kirjassa ei tuomita tai suosita toisia henkilöllisyyksiä, vaan vaikka persoonallisuuksia on monia, voivat he kaikki silti olla kavereita edes jollain tasolla keskenään. Ja olla samanarvoisia! Tämä oli erittäin hyvä ja kunnioitettava piirre kirjassa ja vaatii myös kirjailijalta kykyä asettaa sanat oikein.
Pidimme siis kirjasta erittäin paljon ja emme voi muuta kuin suositella!
Max miettii että miten paljon Nuppu ja Juju ovatkaan mahtaneet auttaa kirjan kirjoittamisessa? Todennäköisesti erittäin paljon, jotta on saatu näin hyvä tulos aikaan!