maanantai 2. elokuuta 2021

Kissatäti vai anoppi

 Max:

Kiva kissatäti Miukumaasta eli tavallaan mun anoppi, kun oon kimpassa Olgan kanssa, vieraili meillä viikonlopun. Se oli kiva täti! 

Se oli hyvä ulkoiluttaja. Melkein nappasimme sille kiitokseksi ja tuliaisiksi kotiin hännällisen jyrsijän, mutta se jyrsijä ei halunnut muuttaa.
Päiväuniaikaamme emäntä ja täti kiersivät lähinähtävyyksiä. 
Ja kävelivät suolla. Kotoa ne käveli aina jätskikiskalle saakka ison tien varteen.
Tuliaisiakin se toi. Ainakin Pepsille sen lempparijuomaa hellepäiville (jotta emäntä saa Pepsin juomaan jotakin). Ja mulle kivan lelun ja Dreamiseja, joita en heti saanut kun edellinen pussi oli vielä auki 😾
Otan lisää vieraita vastaan, jos he vain huomioivat minutkin.

- Max

perjantai 30. heinäkuuta 2021

Kolilla vaeltelemassa

 Emäntä vaelteli Kolilla kesälomareissullaan; mitä nyt kolmen yön reissuun Kolille saa kävelyä ja maisemia mahdutettua. Majoitus oli toki mökissä öisin, mutta päivisin liikuttiin (aamupäivisin vaativammat ennen lämpötilan nousua liian korkeaksi).

Maisemat olivat jotain aivan henkeäsalpaavan upeita niin Ukko-Kolilta,
Mäkrästä,
Akka-Kolilta ja kaikkialta muualtakin! Muitakin turisteja oli kiitettävästi (pääosin suomalaisia, mutta monia muitakin kieliä kuuli), tosin kun lähti Huippujen kierrokselta kauemmas, niin jo alkoi hiljaisuus.
Jalat sai nopeasti maitohapoille ja hengityksen kiihtymään näillä ylämäkipoluilla.
Välillä oli tosin vähän tasaisempaa ja alaspäinkin piti laskeutua vaihteluksi.
Pitkospuitakin löytyi joistain suokohdista. 
Toisinaan tuli vastaan oikeita taukopaikkojakin, mutta taukoja pidettiin kyllä ihan missä siltä vain tuntui, jotta sai välillä hengityksen tasaantumaan. Metsäpalovaroituksen takia oli parempi pysyä helpommissa eväissä; karjalanpiirakoita, suolapähkinöitä, kirsikkatomaatteja, suklaata ja PALJON VETTÄ!
Vaelluksen jälkeen oli ihana pulahtaa virkistävässä Pielisessä. Tämä maisema on Likolahden rannalta. (Lenkkarit oli vaihdettu jo kevyempiin kenkiin vaihteluksi).
Kolin kahviossa piti tietenkin maistaa Vatruskaa ja paikallista jäätelöä. Molemmat maistuivat!

Majoituspaikkamme Paimentupa oli rauhallinen hevostila vain muutaman kilometrin päästä reittien alkupaikoilta. Näkymä ikkunasta oli ihana.
Näissä maisemissa sielu lepäsi.
 
Paluumatkalla vielä kiepsasimme Valamon luostarin kautta. Tässä sieltä pari kuvaa. Valamo tuntui  hiljaisuuteen ja avaruuteen ihastuneelle mielelle hieman liikaa turistikohteelta.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Seppo on täyttä kultaa

Seposta on levitetty eräässä blogissa tietoa, että hän olisi oikein kauhukakarakissa. Niinpä emäntä otti suunnan itään ja lähti katsastamaan pitävätkö nämä huhut paikkansa.

Ai mäkö kauhukissa. No miltä vaikuttaa?
Olen tällainen komea ja ihmisrakas ja hyvin älykäs!
Osaan myös temppuja! Ja minulla on myös kaveri.

Emäntä: Ja tässäkö on siis kaunis rouva Kassinen. No olet kyllä todellakin kaunis! Kuvat eivät blogissanne olleetkaan käsiteltyjä.
Ihastuttava kuvakulma!
Ja niin hienosti Kassinen osaa antaa kameralle tassua herkkujen toivossa. Ja kyllähän kamera sitten antoikin namia kuvauspalkkioksi.

Olipa valaiseva vierailu, kiitos! Olette Seppo ja Kassinen molemmat viehättäviä. Lisää heistä voi lukea heidän omasta blogista Kassinen ja Seppo, mutta suhtautuisin varauksella väitteisiin että Seppo olisi jotenkin mahdoton tapaus 😉

lauantai 24. heinäkuuta 2021

Mihin lämpö katosi

 Max:

Joku vei ulkoa lämmön! Ja se tarkoittaa että sisältäkin lähti lämpö. Rakastan lämmintä, nyt paleltaa! 

Max: Sisällä on kylmä. Miksei edes takka ole lämmin?

Emäntä: No kun ei nyt heinäkuulla kuulu lämmittää takkaa.


Häkissä on kylmä. Missä aurinko luuraa?

No tulihan se aurinko kurkkaamaan. Mutta kun tuulee, niin tulee vilu. Miksi pitää olla näin kylmä?

Lopulta emäntä tajusi sytyttää takan. Nyt on kissan parempi olla uusia aurinkolämpöjä odotellessa.

Paleltaako teitä heinäkuussa?

- Max

tiistai 20. heinäkuuta 2021

Lomailija Pepsi

 Pepsi:

Emännän kesälomaa on täällä vietetty. Väliin kotona ja välillä mökillä. Tykkään vaihtelusta!


Kotona olen nauttinut ulkoilmasta vaikka tuolilla istuskellen.
Jopas ulkoilma ramasee. Joko lähdetään nukkumaan.
Mökillä taas on omat juttunsa. Kuten se matkustaminen.
Laiturille puumerkkien jättäminen.
Maisemien ihailu..
Vartioiminen, kun ihmiset on retkillään (vaikka eläinpuistossa). Ei kerrota kenellekään, mutta taisin torkahtaa vartioidessani, kun oli niin rauhallista 😸
Ja metsästys! Siinä ei tunteja lasketa, kun minä alan saalistamaan.
Ja tulihan sitä saalistakin. Emännälle ne kiikutin ja lähdin etsimään seuraavaa.
 
Ja kesä jatkuu; ihanaa!
 
- Pepsi