Mekin esittäydytään

Minä Tea ja kaverini Valko ollaan jo kauan aneltu lupaa Pepsiltä ja Maxilta päästä esittäytymään blogiin. Mutta ei ne ole oikein innostuneet, kun me ollaan kuulemma joko herkkupalloja tai sitten Tirppa-TV:n vastike. Mutta nyt kun ne on niin innoissaan tuosta ulkotarhasta ja sieltä näkyvästä live Tirppa-TV:stä, niin me ajateltiin nopeasti käydä vaivihkaa esittäytymässä. Minä siis olen Tea, reilun vuoden vanha gerbiilineito.

Rakastan pahvien jyrsimistä ja riisimuroja.

Kissojen raksut ovat myös superhyviä; laitan emännän välillä pihistämään niitä kissojen kiposta :-)

Ja tässä on Valko, joka on minua noin puoli vuotta nuorempi.

Valko on pyöreämpi kuin minä. Valko tykkää paljon kurpitsansiemenistä. Se seuraa mielellään mun touhuja ja tyhjää ruokakupin aika tehokkaasti.

Meidän touhuja eniten seuraa varmaankin Max, joka pitää meitä tosiaan Gerbiili-TV:nä kun Tirppa-TV:nä on tauolla, lakossa tai jossain muuassa hetkellisessä tai pitemmässä vikatilassa.

Me yritetään päästä taas blogiin välillä juttelemaan teille. Kivoja kesäpäiviä!

Kesäkuun lauantai

Tänään on ollut ihana päivä. On ollut niin auringon paistetta kuin sadettakin ja kaikkea siltä väliltä :-) Ja olen oppinut uutta: miten laitetaan postaukseen virallisesti otsikko. Taputukset minulle ;-)

Tänään oli markkinat Viitasaarella. Siellä oli tosi paljon kojuja ja väkeä. Sorruin muurinpohjalettuun ja kotiin tuomaani viineriin. Ostokset ovat tässä Pepsin esitteleminä:

Eli kissamaiset patalaput ja puinen kissa. Melkein sorruin patalappujen yhteydessä kissamaiseen pyyhkeeseen, kissamaiseen wc-paperirullien säilytystekstiiliin ja muihin kissajuttuihin.. Puukissa on menossa nukkekodin lemmikkihuoneeseen (valmisteilla).

Kotona innostuin pitkästä aikaa näpärtelemään nukkekodin kanssa. Tänään oli vuorossa mm piippujen "muurausta" "kipsitiili" paloista.

Pihalla touhusin sitä sun tätä. Sain jopa auton imuroitua ja pyyhittyä pinnat kesäkuntoon. Kukkapenkkiäkin ehdin ihastella.

Osaako joku sanoa, että onko tämä kurjenmiekkojen välistä nouseva kukka rikkaruoho vai ihan oikea kukka (ja mikä)?

Kukkapenkin kitkijä

Kitkin auringon paistaessa työpäivän jälkeen kukkapenkkiäni. Sain siihen apulaisen:

Max: "Ai sä nypit vääriä kasvia pois. Onks nämä vääriä?"

"Ai ei vai, no mä tulen vähän lähemmäksi auttamaan sua."

"Minä voin kitkeä vaikka näitä.."

"Ai eikö nämäkään ole vääriä, no höh. Antaa sitten olla. Mutta mitäs tuo aikoo?"

"Tuo kukkapenkin vahti joutsen aikoo ihan selvästi jotain, mä vähän läpsäsen sitä niin ei nypi pois sun kukkia!"

Olipa hyvä että mä olin paikalla!

Paketti Kissankujeilta

Eilen kännykkäni kilahti tekstiviestin merkiksi, juuri kun suljin työpaikkani oven siltä päivältä. Puhelimeen tuli ilmoitus Smartpostin paketista. Olipa hyvä ajoitus, että sain hakea sen samointein kotimatkalla mukaani.

Sieltä tuli Kissankujeita blogin lähettämä Naturean ruokapaketti. Max oli tällä kertaa kiinnostuneempi tutkimaan tullutta postia:

Max: "Mikäs tämä on? Näin nätisti teipattukin laatikko."

Max: "Minä haluan tämän paketin. Tämä on minulle, onhan? Avataan tämä heti!"

Max: "Täällä on minulle herkkuja. Laatikkokin on tosi kiva."

Pepsi: "Kyllä ne on meille varmaan yhteisiä, mutta sinä saat maistaa ensiksi."

Max: "Kiitos Sinikilpikonna, Jade ja Hugo kovasti paketista! Pusu x"

Jälkikirjoitus: Max oli ensimmäisenä ruokakipolla, kun kaadoin tänä aamuna ruokaa astiaan. Hyvin näytti maistuvan :-)

Ps. Maxin ääni on lähes palautunut normaaliksi ja nyt sitä juttua on alkanut taas tulemaan :-)

Tassujen suojelu

Kun ulkona on viileämpi sää ja tassuja meinaa ruveta paleltamaan pitää niitä suojella esimerkiksi Pepsin tapaan.

Pitäkää huolta tassuistanne :-)

Linnan torni ja katto

Talomme remonttiohjelmaan kuului myös kattoremontti, jossa materiaali muuttui tiilestä peltiin. Laitettuamme tikkaat katolle ja niiden jo seisseen siinä pari päivää, käytti Pepsi yhtenä päivänä tilannetta hyväkseen ja  kipitti ylös katolle ja minä pian perässä kameran kanssa (tosin vain tikkaille en katolle). Kuvassa Pepsi tarkastaa linnan tornin luona vanhaa tiilikattoa, että tälle pitäisi jotain kyllä tehdä.

 Kattoremontin jälkeen päästin Pepsin uudelle peltikatolle tarkastamaan työmiesten jäljet:

"Ihan hyvää jälkeä on tehty, liukas ja kiiltävä peltikin..

.. ja rännitkin on ihan puhtaat."

Täältähän on muuten hyvät maisemat! Jospa jään tänne seurailemaan tirppoja.

Juhannusvieraita

Emäntä: Minä leivoin juhannusaattona meillä myöhemmin illalla vierailleita H&T varten herkkuja: raparperi-mansikka piiraan gluteenittomana, kauralastuja gluteenittomana (isännällä on keliakia) sekä

pieniä taikinalevyistä tehtyjä herkkupaloja (yhdestä levystä saa 8 pikku "joulutorttua"), joissa oli tällä kertaa yrtti-tuorejuustoa päällä (ps. kannattaa kokeilla!). NAM! Kaikki muuten meni!

Yhtäkkiä touhutessani ulkotarhasta alkoi kuulumaan kamalaa mouruntaa. Kamera mukaan ja ikkunalle (kuvien taso ei ole mikään hyvä ikkunan läpi kuvailtuna).

Arvasin oikein. Naapurustossa asuva läikykäs kissa oli taas tullut uhoamaan meidän kissoille. Sillä ja Pepsillä oli kunnon väittely ja henkisten voimien mittely. Kumpikin mourui ja sihisi karvat ylhäällä.

Missäs Max? No piilossa kurkkimassa (mustan putken suulla):

Läikykäs kissa antoi viime kesänä Maxille "turpiin" (Max meni pihalla kulman taakse. Olin itse ehkä 5 metrin päässä, kun kuulin että nyt ei ole kaikki kunnossa ja juoksin hätiin ja silloin läikykästä kissaa vietiin) ja siitä asti Max on tosiaan pelännyt kyseistä kissaa.

Miten tilanne päättyi: läikykäs kissa hipsi häntä jalkojen välissä pois, Max uskaltautui pois piilosta ja Pepsi oli niin ylpeätä kuningatarta että..

Välikirjoitus

Eilen en vielä osannut laittaa animaatiota ulos ulkotarhaan menosta. Kiitos Naukulan Mamman nyt ehkä osaan (jos se tässä näkyy) ja hoksasin vielä että sen tekoon on parempi ohjelmakin PhotoScape, jolla sen todella saa toimivaksi, kiitos taas mamma!

Tein myös Facebook sivut. Tule siis tykkäämään meistä. Siihen on linkki tuossa sivussa (en tiedä millä gadgetilla sen olisi saanut paremman näköiseksi..??), mutta tässä on myös suora linkki: https://www.facebook.com/tassulinna.

 Rentouttavaa juhannusta, älkää paleltuko!

Ulos ulkotarhaan

Kissoille tekemämme ulkotarha on vain pieni ja vaatimaton (yllä ikkunasta kuvattuna). Ei niin iso ja hieno kuin monissa blogeissa on esitelty. Sinne mennään ikkunaan laitetusta levystä näin (ps. Vinkkaisiko joku miten liitetään Gif-animaatio blogiin? Sellaisenkin tein mutten osannut liittää.):

Ikkunan saa kiinni tarvittaessa esim yöksi. Luukusta menee jännittävä putki tarhaan

josta sitten laskeudutaan uudelleen maalaamani pikku mökin päälle ja siitä maahan tai laudoille.

Somisteet tarhassa ovat hyvin talon ulkoremontin mukaiset, mutta suunnittelen kyllä muutakin, kunhan pääsen niin pitkälle. Remontin takia myöskään ruoho ei tänä keväänä tähän kohtaan oikein noussut, mutta se antaa vapauden miettiä eri vaihtoehtoja tarhaan.

Mutta tärkeintä on se, sekä Max että Pepsi nauttivat täysin tästä vaatimattomasta ulkotarhasta, eikä joka päiväistä ulos huutelua enää ole niin esiintynyt. Luukku vaan kopsahtelee liikehdinnän merkiksi.

Eikä riitoja ulkona ole vielä syntynyt, vaan siellä ollaan sulassa sovussa.

Pusu :-x

Maxilta meni ääni

Ilmeisesti kesäiset säät ovat olleet niin viileitä, että Maxilta meni lähes kokonaan ääni. Maxin näyte äänestä kuuluu heti videon alussa ja sitten on Maxin hellyyspuuska kameralle (näiden kameraan kohdistuvien hellyyspuuskien takia on välillä vaikea ottaa Maxista kuvia).

Max on ollutkin viime päivinä tavallista hiljaisempi. Nyt odotetaan ilman lämpenemistä, niin toivottavasti ääni palautuu.

Katukatti Bob - kirja

Minun oli suorastaan pakko ostaa pari viikkoa sitten itselleni kirjakaupasta kirja, joka oli edellisellä käynnilläni kaupassa jäänyt mieltäni "kaivertamaan". Kirja on nimeltään Katukatti Bob - kissa joka muutti elämäni, kirjoittanut James Bowen. Suomenkielinen versio on ilmestynyt tänä vuonna 2014 eli kirja on varsin uusi.

(Max halusi antaa tassullaan myös puoltavan mielipiteen tuohon viereen)

Kirja oli todellinen elämys. Siinä huumeista irtipyrkivälle miehelle tupsahtaa kissa seuraan ja heistä tulee erottamaton parivaljakko ja ihana kertomus Lontoossa asuvasta kaksikosta.

Ihan uskomattomalta tuntuu että lähtisin joka päivä kissan kanssa bussilla (ilman mitään koppaa) ison miljoonakaupungin keskustaan myymään lehtiä vilkkaaseen kadunkulmaan. Ja kissa on mukana koko ajan matkoilla eri kulkuvälineissä, kadun vilinässä, pitkissä työpäivissä helteessä, sateessa ja kylmässä, kauppakäynneillä, ravintolassa... Miten se mahtaisi Suomessa luonnistua?

Bob ihastutti viisaudellaan. Tämä on kirja, joka pitää lukea loppuun saakka. Suosittelen!

Emäntä palannut

Palasin eilen illalla hyvin myöhään kotia. Taakse jäi Kuressaaren viehättävät maisemat.

Toivoakseni myös Suur Toll ja Piret -patsas on vielä pystyssä, vaikka lähdin kannattelemasta venettä ;-)

Kotona oli kahdenlainen vastaanotto. Max oli  heti lähellä ja pyörimässä luonani kehräysmooottori päällä "ihana kun tulit, rapsuta minua!"

Ja Pepsi tuijottamassa ja vaatimassa selitystä "missä olit ilman minua" ja "miksi olit näin kauan poissa." Ei saanut koskea, vaan aina kun yritin lähestyä, tyttö siirtyi kauemmaksi.

Aamulla Pepsi oli onneksi jo antanut anteeksi ja tavaroiden purkua ja pyykkäystä on ollut auttamassa kaksi uskollista ystävää, jotka ovat halunneet olla ihan liki :-) Huomenna taas töihin, mutta onneksi on lyhyt työviikko!

Emäntä humputtelemassa

Lähdin pitkäksi viikonlopuksi Viroon, Saarenmaan Kuressaareen. No ei tämä kovin pitkältä ole tuntunut, vaan aika on lentänyt siivillä, vaikka olemmekin äitini kanssa laiva+bussimatkalla. Tässä postauksessa kuvia Kuressaareesta shoppailun, hyvän ruoan sekä kylpylän nautintojen välistä.

 Kuressaaressa on upeita vanhoja rakennuksia, kuten muuallakin Virossa.

Pihat ovat hyvin hoidettuja ja todella kauniita.

Kadut ja kujat ihania kävellä, talot söpöjä ja erilaisia. Ja kukkia siellä täällä.

Ja vilahduksia kissoista pihoissa.

Kaupungissa on viikonloppuna isot markkinat juuri sopivasti :-) Tässä siellä olleita ihania tuulimyllyjä ja muita pihakoristeita. Mitähän bussikuski olisi tuuminut, jos olisin tällaisen mukaani napannut.. Tämä kun ei olisi laukkuun sopinut toisin kuin ihanat vaateostokset.

Tässä vielä kaupungin keskustan kaksi söpöintä ja kesyintä kissaa. Takana oleva auto oli kadun sivussa parkissa, mutta toiselta puolelta kissoja meni ihan liki autoja, mutta kissat vaan katselivat maailman menoa hievahtamatta paikoillaan.

Pepsi ja Max on kotona isännän hoidossa ja tyytyväisinä palveluun, näin ainakin toivon.. ;-)

Catcars - Pepsi ja autot

Pepsi tuntuu olevan "hulluna" autoihin. Ehkä se johtuu siitä että se on syntynyt tässä Renault 6:ssa (kuva alla), johon oli ruostunut pohjaan kissan mentävä reikä kuusen alla seisoessaan 30-vuotta.

Pepsiä kiinnostavat niin vanhemmat autot kuin uudet. Niitä pitää haistella ja tutkia sekä ulkoa että sisältä ja samalla laittaa omaa "hajuvettä" niihin omistusmerkiksi.

Talon isäntä, joka tykkää autoista kovasti, on saanut Pepsistä todellisen autojen tuunaus kaverin (toisin kuin emännästä).

Pepsistä autot on tosi kivoja ja siksi ehkä Pepsi ei pidä autolla matkustamistakaan pahana asiana.