Maitotyttö

 Pepsi: Tiedättekö mikä on ihan paras juoma, jota on lähes aina saatavilla kun vain osaa pyytää tarpeeksi vaativasti ihmisiltä.

Se on maito. Yläkuvassa juon maitoa mökillä. Se oli emännän isän kevytmaitoa.

Kotona löytyy useimmiten rasvatonta maitojuomaa.

Onneksi minulla ei ole maitoallergiaa. Max jää paljosta paitsi. On kiva että minulla on erityislupa maitotuotteisiin. Saan toisinaan myös ruokakermaa, jugurttia, kermaviiliä jne. Maito on herkkua!

- Pepsi

Myyräjahdissa

 Max:

Tuolta kuuluu rapinaa.

Vanhassa koivunkannossa on selvästi myyrä täällä kaiken heinikon alla! Tulepas tänne kiltti myyrä.

Nyt se juoksi pakoon kasvihuoneeseesi emäntä. Tuonne noin. Voisitko emäntä kasvattaa kasvihuoneessa meheviä myyriä minulle?

- Max

Kissa, joka ratkaisi kolme murhaa -kirja

 Saimme luettavaksemme l.T.Shearerin kirjan Kissa, joka ratkaisi kolme murhaa Bazar kustannukselta. Aiemmin olemme lukeneet jo sarjan ensimmäisen osan Kissa, joka pyydysti tappajan. Rakastuimme ensimmäisen osan viisaaseen Conrad -kilpparikissaan, joka onkin erikoinen kissa: kilpikonnapoika, joka osaa puhua.

 

 Mutta tämä toinen osa oli ehdottomasti yhtä hyvä. Kirjassa eläkkeellä oleva poliisi Lulu ja hänet adoptoinut Conrad kissa matkaavat jokilaivallaan Oxfordiin ja siellä syntymäpäiväjuhliin, joihon Lulu oli kutsuttu. Mutta kaikki ei menekään niin juhlavasti kuin oli suunniteltu.

Pepsi: Liian jännää. Nyt pitää emäntä pitää taukoa ja vetää henkeä. Vaikka Conrad on tosi fiksu, niin silti kolme murhaa on vähän liikaa.

Uskalletaanko lukea kirja loppuun? Auttaako se naamioituneen murhaajan löytymisessä että Conrad kynsi hänen poskeensa? Luotan kyllä täysin Conradiin ja hänen ihmisensä Lulu on myös viisas.

Max: Huoh, kaikki päättyi hyvin lopulta. Mutta jos tykkäät kissoista ja murhamysteereistä, niin suosittelen. Mutta jos pelottaa niin on syytä lukea yhdessä kissan ja ihmisen näitä kirjoja. Odotamme jo kolmatta osaa!

 

Tupsahdin mökille

 Max:

Ei minun pitänyt enää käydä mökillätänä vuonna. Eikä emännänkään. Mutta kun olikin niin lämmintä vielä eikä yhtään talvea kuten joskus tähän aikaan, niin lähdinkin käymään emännän kanssa yllättäin mökillä.

Ulkoilimme valoisan aikaan. Tai olisinhan minä ulkoillut pimeälläkin, mutta silloin sain tyytyä parvekkeeseen, kun emäntä ei halunnut; vissiin pelkäsi mörköjä 😹 Pimeetä olikin tosi paljon. Suojelin emäntä yöllä olemalla ihan vieressä.

Myyrät eivät tuntuneet olevan vielä talviunilla, mutta sen verran syvällä että kuulin ne, mutta en saanut tassutuntumaan yhtäkään.

On se syksy vain harmaata aikaa. Mutta omalla tavallaan kaunista.

Nyt uskallan sanoa jo aika varmasti että tämän vuoden mökkiseikkailut oli tässä.

- Max

Siltamaisema etelään

 Vuoden ajalta taas katsaus yhteen suuntaan Tassulinnan läheltä menevää jokea. 

Lokakuusta 2023 lähdetään ja siirrytään suoraan joulukuuhun 2023 (marraskuu jäänyt kuvauksesta välistä).

Talvella on välillä heikommat jäät virtaavassa joessa ja välillä jää on kunnolla jäässä, jolloin oravat ja jänikset uskaltavat jälkien perusteella ylittää joen.

Kevät lähestyy.

Lopulta on kevät ja jäät lähtevät. Puutkin alkavat vihertää hennosti.

Vihdoin on kesä. Voimakkaiden sateiden jälkeen vesi on korkeammalla ja ruskeaa, sitten taas maisema on rauhallisempi.Sitten taas sama toistuu.

Haikarankin emäntä näki kerran tätä maisemaa katsellessaan.

Syksyn tullen maisema saa lisää väriä. Yläkuva syyskuulta ja alakuva lokakuun alusta.

Ja vielä tältä aamulta. 

Tästä sillalta oikealle etelään kuvat on otettu. Sillalta on Tassulinnaan muutama sata metriä. 

Mikki-kissan hurja kesä -seikkailu

 Max:

Saimme Mikki-kissasta kertovan Helena Hietanen-Hekuraisen uutuuskirjan blogiimme Momentumilta nimeltään Mikki-kissan hurja kesä.

Luin kirjan yhdessä emännän kanssa, sillä se oli niin jännä etten yksin halunnut lukea.

Kirjassa purjeveneessä perheensä kanssa seikkaileva Mikki päättää että hänpä lähtee seikkailemaan Matgruvan-saarelle. Kesä menee jännissä seikkailuissa eikä Mikki tule ajatelleeksi miten kova ikävä Helena-äidille tulee Mikkiä. Miten monta kertaa saarella käydään etsintäretkellä, mutta Mikkiä ei vain näy.

Kirja on täynnä seikkailuita, joita Mikki kokee saarella. Kesän lopussa hän haluaa palata kotiinsa, mutta eipä se niin helppoa olekaan meren saarelta kissan kotiin palata. Onneksi omistajat tulivat taas kerran etsimään Mikkiä saarelta ja tällä kertaa he kohtasivat ja kirjalle tuli onnellinen loppu. 

Tosi jännä kirja. Ihan niinkuin mä; haluaisin kyllä seikkailemaan mökkisaareen, mutta entä jos en pääsekään sieltä kotiin kun haluan. Kirjassa on tärkeä opetus jokaiselle kissapojalle että kotona rakkaiden ihmisten parissa on paras ja turvallisin paikka.  

Kirja perustuu tositapahtumiin Helenan kissasta Mikistä. Kuvitus on Helena tyttärentyttären Julian (8v). Sopii hyvin lastenkirjaksi sekä seikkailuista haaveileville kolleille.

Nukkekotiasuntovaunu

Vuosia vuosia sitten emäntä tilasi itselleen laatikon, jonka sisällä oli nukkekotikoon asuntovaunun aihio ja valtavasti osia, joista koota viihtyisä asuntovaunu. Emäntä teki hetken, mutta asuntovaunun tekeminen vaikutti epätoivoiselta hommalta satojen osien ja epäselvien ohjeiden parissa, ja kun tuli muuttoja, niin laatikko siirtyi mukana paikasta toiseen. 

 

 Nyt loppukesästä emäntä kaivoi laatikon esiin kaapin perukoilta ja päätti yrittää. Osapussit esiin, ohjeiden tuijottelua pyörittelyä sekä pään raapimista ja eikun tekemään. Kerrallaan pystyy tekemään ehkä 5-20 minuuttia ja sitten on odotettava huomiseen että työ kuivaa ennen jatkamista. 

Ja niin syntyi ensimmäisenä keittiö. Tämä koostui noin 30 osasta. 

Ja siitä sitten pala kerrallaan tähän pisteeseen saakka. Nyt on isot kalusteet vaunussa. Sänky, hyllykköt, pöytä ja penkit. 

 Pöytä on vielä tyhjä ja sisustusjutut puuttuvat. Verhot emäntä sai tehtyä n 4 vuotta sitten jo valmiiksi. 

 Nyt laitetaan asuntovaunu hetkeksi asuntovaunukauden päättyessä talvisäilöön vitriinikaappiin. Ajatus on talven aikana jatkaa sisustusta; kukat ulkolaatikoihin ja sisälle, laukut, mukit, ulkokalusteet.. Paljon pientä puuttuu, mutta nyt on vaikeimmat kalusteet tehtynä (toivottavasti). 

Ehkä ensi kesänä asuntovaunu pääsee tositoimiin matkailemaan. 

Ps. Viimeisen kuvan "ovikello" on "vetopyöritin" soittorasiaan, joka sijaitsee keittiön kaapin sisällä.

Ps2. Kiinnostuneille kerrottakoon että laaduntarkastajista erityisesti Pepsi on hyväksynyt tähän asti tehdyn.