Jussipaita Maxille

Emäntä: Näin instassa niin ihanan Jussipaidan, että minun oli ihan pakko tilata se Maxille, vaikka nyt onkin kesä edessä ja todellinen tarve tulee vasta ensi syksynä. Lisäksi etuna oli se että nyt tilatessa saa alennusta villapaitoihin -20% MauHau ry:n nuorilta yrittäjiltä, jotka kutovat itse paidat.

Max: Ai nytkö mun pitää sitten olla niinkuin mallina?

Onhan tää komia ja tietty sopii minulle, kun Pohjanmaalla nyt asutaankin.

Lämminkin tämä on. Kyllä minä ensi syksynä tarkenen hyvin!

Ai ne ulkokuvaukset eivät riittäneetkään vielä emännälle. No, olen aina valmis poseeraamaan. Mitäs minun pitikään vielä sanoa. Niin että näitä saa eriväreissä ja -kuvioina ja käy myös pikkukoirille.

Kyllä nyt kaikki varmaan pitää mua komiana Jussipaidassa.

Terkuin Max, joka jätti villapaidan nyt kesälomalle.. tai eihän sitä tiedä jos juhannuksena olisikin jo tarvetta vilukissan lämmikkeelle.

Toukokuun päätöstä

Pepsi:

Tällä viikolla on taas palattu arkeen mökkireissun jälkeen. Minua on nukuttanut kovasti, sillä mökillä unet jäivät vähiin, kun en malttanut nukkua suurinta osaa päivästä. Tässä kuvassa kyllä tutkimme hattuhyllyn laatikoita ja sen päällä olevaa tilaa.

Ja tässä nukun sohvalla. Maxikin onneksi malttaa välillä nukkua.

Sen halusin vielä mainita, että saimme kivan kuoren Herra Karvajalalta, jossa oli hänen kirjoittamansa kortti.

Hienoa että sait Herra Karvajalka hiiren, mutta vaikuttaa että nyt on huono jyrsijävuosi, sillä en saanut yhtään siimahäntää mökillä käpäliini, mikä on hyvin poikkeuksellista. Linnutkin ovat vielä tiukasti pöntöissään. Onko teillä muilla mielenkiintoisia otuksia (jyrsijöitä, tirppoja tai muuta) liikkunut näköpiirissä vai ovatko pysyneet piilossaan?

- Pepsi

Ps. Ai niin, kävihän tänään pulu meidän ikkunalaudalla. En ole koskaan nähnyt pulua noin läheltä (lasi vain välissä) ja se oli kyllä jännää.

Maailman kiertäjä

Pepsi:

Hyvät lukijat. Pahoittelut että blogi on ollut tällä viikolla hiljainen. Olen ollut äärimmäisen kiireinen. Tiistaina nimittäin aloitin kiertämään maailmaa ja palasin vasta äskettäin kotiin.

Tiistai aamuna lähdimme emännän kanssa. Muttei autolla vaan siitä talon viereiseltä junalaiturilta. Junia olen kyllä nähnyt satoja, mutta ensimmäistä kertaa minä nousin kodin edestä pysähtyneeseen junaan. Se olikin tositosi jännää, enkä oikein nauttinut. Tammereella nousimme junasta pois ja vaihdoimme Nysseen. Se oli ensimmäinen kertani bussissa ja hyvin verrattavissa autoiluun. Ei hassumpaa siis.

 Matkustimme Nyssellä emännän äidille. Siihen kotiin, jossa asuimme ennen nykyistä kotia vuoden verran. Tutut paikat siis ja olin heti tilanteen tasalla, vaikka emäntä lähti töihinsä. Ikkunanäkymä oli hieman muuttunut, kun ne myllersi jotain pihassa. Nukuimme yön tuolla ja keskiviikkona emäntä meni vielä töihin ja tuli sitten ajoissa luokseni. Olin onnessani, mutta se kaappasikin minut koppaan ja sitten lähdimme autolla.

Ajomatka oli pitkä, mutta kohde hyvä; MÖKKI. Ihanaa! Emännän isä oli meitä vastassa ja olin heti niin onnessani, kun tajusin minne pääsen. Sitten otinkin ilon irti ulkoelämästä ja keväästä.

Järven rannalla olisin viihtynyt vaikka kuinka kauan! Miksei meillä kotona ole järveä?

Välillä piti tietenkin nauttia kunnon päiväunet. Sillä aikaa emäntä oli käynyt saaren sisäosassa retkeilemässä ja löytänyt sieltä jonkun sydämen muotoisen lähteen ja metsän täynnä valkovuokkoja, joista se innostuneena kertoili.

Mennäänkö taas rantaan?

Kaikki kiva loppuu aikanaan ja niinpä kolmen mökkiyön jälkeen palasimme tänään kotiin. Mutta emäntä lupasi että kesää on vielä jäljellä ja pääsen vielä ihan varmasti mökille tänä kesänä monta kertaa.

Riippumatto paikallaan

Max:

Emäntä on virittänyt riippumattonsa täksikin kesäksi parvekkeelle. Koska ilma ei ole vielä kovin lämmin, niin emäntä pukee hyvin vaatetta päälleen. Ja minä kohteliaana herrasmiehenä menen vielä lämmittämään päälle.

Emäntä on myös kasvattanut parvekkeelle jotain itselleenkin, eikä vain minulle (tai meille Pepsin kanssa) ruohoa. Jotain tomaatteja se toivoo saavansa.

Ja kukkia ja salaattia (salaatit kaupan ruukuista istutettuja) ja kurkkuakin.

Minusta voisimme vain nauttia riippumatossa makoilusta. Viihtyisin tässä tuntikaupalla.

T- Max

Porkkanoita ja ruohoa

Pepsi:

On se ilmoja pidellyt. Tänäänkin satoi hetken lumiräntää; katselin sitä parvekkeelta. Mutta onneksi on myös ollut aurinkoisia poutahetkiä.

Pääsinkin tässä yhtenä iltana kesäkodille mukaan emännän etätyöpäivän jälkeen. Olikin kiva tutkia kevään etenemistä.

Emäntä istutti porkkanan siemeniä pikkuruiseen kasvimaahansa. Pitää toivoa että yöpakkaset loppuvat ennenkuin nuo itävät.

Löysin myös yhden hyvin kasvaneen ruohotupsun! Mutta niinhän siinä kävi, että taisin maistella vähän liikaa innoissani (kuva juuri ennen äkillistä pahoinvointikohtausta). Mutta toivottavasti pääsen pian tutkimaan, onko ruohon kasvanut lisää!

 - Pepsi

Parvekekissa

Max: Tylsää, kun aina on vain niin harmaata ja sataa vettä ja öisin on pakkasta ja päivisin kylmä. Onneksi mun vanha kaveri parvekekissa on aloittanut jo kesän vieton parvekkeella.

Katselemme usein kissan kanssa yhdessä maisemia. Tai mitä nyt sateelta ja harmaudelta näkee. Sääli etten jaksa päivisin kovin kauan olla ulkona, kun tulee vilu. Ja yöt kissa joutuu viettämään yksin parvekkeella; lasien takana on pakkanen, mutta ei onneksi parvekkeen puolella.

Tässä kissassa on sekin hyvä puoli, että sillä kasvaa jo vehreätä kauraa "selkärepussa". Tykkään niitä popsia, mutta menen aina sisälle matolle ykäämään ne pois 😸

Mun takana on muuten emännän multapusseja, kun sitä niin kutkuttaisi jo istutella parvekkeelle kasveja. Mutta en mä niistä välitä, kun mulla on omaa kauraa (kasvatettiin alkuun sisällä, että heinä pääsi vauhtiin). 

Pepsi: Kaikille miettiville tiedoksi, että kyllä minäkin käyn kauraa popsimassa välillä. Ja olen tyytyväinen ettei talvikarvani ole vielä lähtenyt, kuten Maxilla tuntuu tehneen. Niinpä tarkenen kyllä parvekkeella seurata maailman menoa.

Postia on kiva saada

Silloin kun posti tuo mukanaan (tai noudettuna automaatista) jotain ei laskumaista, on aina kivaa. Niinpä ilahduimme kovasti, kun emännän Kissakahvila Freijasta kannatukseksi tilaama laatikko saapui.

Max: Mitä täällä on?

Max: Emännälle sukat vissiin, kun mä en käytä sukkia. Ja kaupanpäälle hyvän tuoksuista teetä. Meille tuli kaupan päälle herkkutikut!

Max: Kyllä mulle kelpaa!

Max: Mutta tämä lelupa näyttää tosikivalta!

Emäntä osti viime kesänä Rovaniemellä poiketessa tuon lelusarjan kepin ja siihen pari lelua. Max riemuitsi niistä kovasti täällä ja vielä edelleenkin se on parhaimpia leluja. Mutta oli kiva saada uusi lisäosa siihen vaihteluksi. Ja hyvin se näytti Maxille kelpaavan. 

Max: Leikitä nyt kunnolla, äläkä kuvaile.

Lisäksi olemme saaneet yllätyspostia. Kiitos Niemennokan nelijalkaiset ja Miukumaan leidit!