Max:
Oletteko ajatelleet hyvät kissakaverit, ettei lämpö tule itsekseen uunista lämmittämään meitä? Olen tutustunut nyt siihen mitä se vaatii ja kerron teillekin tutkimuksistani.
Ensin emäntä menee ulos puuladolle.
Se noutaa sieltä kuivuneita halkoja. Meidän emäntä tekee kuorman kottikärryyn, jossa on isännän tekemä teline, että puita saa helposti isomman määrän mukaansa.
Sitten puukuorma kärrätään takaovelle. Minä näytän kuvassa kuvassa tietä. Tässä asiassa kissalla on syytä olla palvelija, sillä puut ovat aika isoja ja raskaita!
Normaalisti tässä vaiheessa emäntä työntää sisään tuomansa halot uuniin, mutta tänään tapahtuikin tässä urakassa mutka 🙀 Tassulinnaan tuli mies tummissa vaatteissa ja touhusi uunin kanssa (moikkasi se meitäkin, oli siis ihan kunnon työmies).
Sitten se kiipesi meidän katolle!! Sinne ihan ylös. Pepsi seurasi tornin ikkunasta mitä siellä oikein tapahtuu..
Ja minä ihmettelin alhaalla uunilla, miksi sieltä uunin yläpuolelta kuuluu kummaa kolinaa. Ei kai se mies yritä piipusta sisälle? On meillä ovikin!
Sitten se mies lähti ja emäntä palasi normaaliin työhönsä uunin kanssa. Se sytytti tuomansa halot ja uuni tuntui vetävän mahdottoman hyvin. Kai se mies teki sille jotain? Nyt minä lämmittelen ihanassa loimussa uudella lempipaikallani, jonka emäntä teki minulle viikko sitten 😺 Ai mikä tämä on?
Tämä on emännän entisestä villapaidasta ja vanhasta tyynystä tehty peti minulle (yksi malli
ohje). Tässä on ihana nukkua, kun tuoksutkin ovat tutut eivätkä kaupan hajuja.
Kyllä minun nauttimiseeni uunin ääressä saa palvelija tänään täydet pisteet!