Nahistelua

Blogi on kohta puolivuotias ja lukijoita löytyy 50 - WAU! Kiitos teille ihanille lukijoille! Tätä on ilo kirjoittaa! Tämän päiväisen kirjoituksen kuvat ovat parin viikon takaa, jolloin ruoho oli vielä noin vihreä.

Välillä pitää nahistella.

Ja antaa toiselle tukkapöllyä.

Loppu tulos on aina sama; Pepsi voittaa kuningattarena painavamman Maxin. Se on se henkinen ylivoima, joka jyllää.

Mutta leikkiähän se on. Ja lapsi on terve, kun se leikkii. Loppuun vielä painivideo. Karvat vaan pöllyää :-)

Elämän lanka

Kävin tutustumassa sunnuntaina naapuripaikkakunnalla toimivaan eläinten turvakotiin, johon myös Viitasaaren kaupungin löytöeläimet toimitetaan. Halusin nähdä minkälainen Elämänlangan tila on ja ketä siellä asustelee. Tässä kuvakoostetta osasta kodin väliaikaisasukkaista.

Turvakodissa asusti tällä hetkellä yksi kotia kaipaava koira Lexie, joka toivotti innokkaalla olemuksellaan vieraat sisälle:

Milli ja Molli (turvakodin antamat väliaikaisnimet) asustivat sopuisasti kaksistaan. He ovat aikuisia kissoja ja nauttivat tosi kovasti rapsutuksista ja huomiosta. Selvästi ovat jo ennestään kotikissoja.

Tällä mustalla oli pesuhetki meneillään.

Pentuhuoneessa oli ihana vilinä, kun lattialla juoksenteli toistakymmentä pentua, joista suurin osa oli saanut jo kodin ja odottelivat luovutusikää. Tässä muutama ihastuttava tapaus, joita odottaa tosiaan omat kodit:

Aivan ihania, söpöjä...!! Minua ei meinannut saada pois huoneesta ilman näitä :-D

Tämä pitkäkarvainen pentu oli vielä kotia vailla. Se sähisi kun sitä lähestyi, mutta antoi kuitenkin silittää. Kunpa sekin löytäisi hyvän kodin.

Oli herättelevä kokemus käydä tilalla. En ole ennen käynyt eläinhoitolassa. Näissä on kova työ ja ruokaa menee varmasti valtavasti. Itse vein yhden ruokapakkauksen mukanani, johon omistaja sanoi että se on pian syöty. Kovasti toivon, että jokainen näistä kuvatuista ja muista kissoista, joista kuvaa ei nyt kirjoituksessani ole, löytää oman kodin ja elämäänsä oman langan.

Pepsikaruselli

Kaikilla kissoilla on omia omalaatuisia tapojaan ja mielitekojaan. Tänään näette mikä on Pepsin intoama pepsikaruselli.

Pepsi: "Mun pitää alkaa pian harjoituttamaan mun viiksiä movemberia varten. Ne ovat vielä hieman epätasapainossa. Mutta minä joo rakastan karusellia."

Ja tässä Pepsin lempparikaruselli, jota Pepsi on rakastanut aivan pennusta asti, isännän pyörittämänä (emännän karuselli ei ole kuulema yhtä hyvä). (Pahoittelut äänestä, joka tulee Pepsin kaulakorusta.)

Pepsi, joka juoksee aina karkuun tai avaa herkästi kyntensä, jos ei tykkää jostain jutusta, on aivan JEE, kun isäntä ehdottaa tätä leikkiä, ja laittaa tassunsa tiettyyn valmiusasentoon. Ja kun yksistä karusellikierroksista on selvitty, haluaa neiti pian lisää :-) Minun pääni ei tätä kestäisi.. Myydäänköhän tivoliin/huvipuistoon lippua pelkälle kissalle?

Pikku Oliver

Palasimme viime sunnuntaina Tampereelta kotiin ystäviemme kautta. Heille muutti kissanpentu vähän aikaa sitten. Sitä oli päästävä katsomaan ja tietenkin myös ystäviämme ja heidän uutta tupaansa.

Pihalla vastassa ei kuitenkaan ollut kissa vaan talon ankat.

Sisältä löytyi sitten talon isännän sylistä pikkuinen kissanpentu. Oliver oli matkaviikonlopun pienin tapaamani kissa. Ikää noin viisi kuukautta.

Siinä meni mukavasti kyläily, kun istuin lattialla ja leikitin ja kuvailin Oliveria samalla kun juttelin ystäviemme kanssa :-D

Kylppärissä yhdessä:

 Aivan ihanaa leikkiä langalla:

 Aivan hurmaava pikkumies tämä Oliver! Sulatti emännän sydämen ♥

Tuliaiset kissakahvilasta

Palasin kotia Tampereelta isojen tuliaisten kera. Olin voittanut Huusholli blogista palkinnon, jonka sain Pepiltä kissakahvilalla. Kissakahvilalta mukaan lähti myös Primacatin kassi ja barf-ruokaa.

Kotona odotti kaksi yli-innokasta kissaa, joilla oli ollut KAUHEA ikävä. Pepsi puski minua koko illan riehumisten välillä ja Max pysyi kokoajan lähettyvilläni. Max tykkäsi kovasti heille tulleista tuliaisista:

Pepsi tykkäsi erityisesti paperikassista:

Koska kissat kertoivat että heillä on aivan HIRVITTÄVÄ nälkä siirryimme pian kissojen "huoltotilaan". Siellä lattialla olikin yllätys. Joku oli käynyt pudottamassa kaapin päältä kassillisen avaamattomia ruokia.

Lähempi tarkastelu paljasti, että muutakin oli tehty kuin vain pudotettu ruokakassi.. "Meillä oli vain niin kova nälkä" sain vastaukseksi.

Kissat pääsivät maistamaan sunnuntai-illan kunniaksi Primacatin uutuus ruokaa, joka maistui erittäin hyvin tai ainakin se katosi hetkessä :-D

Kissakahvilassa

Joukko kissabloggaajia ym kokoontui Tampereella syksyisenä lauantaina tutustumaan Suomen ensimmäiseen kissakahvilaan, joka avataan marraskuun alussa. Koska avaamiseen on vielä kaksi viikkoa, oli kissakahvila vielä keskeneräinen, mutta neljään kissaan ja kahvilan herkkuihin pääsimme jo tutustumaan. Tässä joukko kuvia ihanasta kahvilasta:

Ensin kissat vähän pälyilivät meluisaa kissatätijoukkoa. Tässä Nurri ja Viiru.

Viiru tuli pian kuitenkin leikkimään.

 ja paijattavaksi.

Kahvilassa oli jo paikkaan sopivaa sisustustakin paikallaan

Tässä Evo ja monet kädet, jotka antoivat rapsutuksia ja herkkuja:

Sitten kahviteltiin. Piki viihtyi Cherin sylissä:

Nam, kun oli hyvää:

Seinille on tulossa vielä kissoille kiipeilytelineitä ja tauluja. Tässä joukkoamme:

 Kahvilassa on tietenkin myös "nenänpuuterointi" tila. Piki näyttää:

Nurri Pepin sylissä:

Tätien kanssa touhutessa alkaa väsyttämään. Viiru meni pöydän alla olevaan riippupetiin makoilemaan:

Oli huippua päästä tutustumaan kissakahvilaan; tänne pitää päästä seuraavallakin Tampereen reissulla!

Kissan nukke

Tilasin Kissoille ja kissaihmisille- aCat & liCat nettikaupasta Maxille kissan nuken, kun tiedän Maxin pitävän kovasti villaisista asioista. Ja yleensäkin nalleista ja muista leluista.

Laitoin nuken lattialle, mutta yllätys olikin iso, kun ensimmäisenä nukesta kiinnostuikin Pepsi

Pikku video leikistä:

Ja kyllä se Max pääsi Pepsin tekemän nuken tutkimisen käsittelyn jälkeen tutustumaan uuteen leluunsa.

Jouluystävältä

Lähdin tänä syksynä mukaan Salaiseen Jouluystävään, jossa mukana olevat lähettävät kolme pakettia syksyn aikana ennestään tuntemattomalle jouluystävälleen ja saavat myös kolme pakettia salaiselta jouluystävältä. Eilen oli ensimmäinen salaperäinen paketti saapunut postin mukana postilaatikkomme. Pakettikuori paljasti sisältään ihanan joulupaketin:

SJY:n lähettämän paketin nauha pääsi heti kissojen käsittelyyn. Tosin Pepsi meinasi, että tämä on hänen eikä Maxin.

Paketti paljasti sisältään toooosi ihanan patalapun, upean kissa-piparimuotin (yksi kissamuotti minulla oli ennestään, mutta aivan erilainen, joten on todellakin mieleen!), lämpökynttilöitä (näitä voi kissojen kanssa käyttää erilaisissa "kipoissa" toisin kuin isompia kynttilöitä) ja kissakortin. Kortissa lukee mm "Tässä pieni lahja piristämään ja tuomaan valoa pimentyvään syksyyn!"

Max kävi tekemässä tuiki tärkeän tarkastuksen SJY:n paketin sisällölle:

Aivan ihana paketti! Mistähän salainen jouluystäväni on arvannut että kissamaiset lahjat ovat minulle mieleen??? :-D

Lopuksi vielä kuva linnamme tornin syys/talvi/pääsiäiskaktuksesta, joka kukkii mihin vuodenaikaan huvittaa ja nyt parhaillaan tällaisella kukinnalla:

Pihlajassa

Meillä on ollut aika hiljainen alkusyksy tirppa-tv:n suhteen. Pihlajanmarjatkin ovat saaneet olla ihan rauhassa puussa. No eiköhän ne linnutkin joku päivä puuhun tupsahda, mutta sillä välin Pepsi on valloittanut puun. Tai ehkä se vain tutkii parhaita väijymispaikkoja?

Mitenkäs täältä tullaan alas?

Koska edelliset kuvat ovat syyskuulta ja puu on jo muuttanut väriään, tässä alla vielä ajankohtaisempi kuva puusta viime viikolta. Tästä lehdet ovat vielä vähentyneet muutaman viime päivän aikana. Siinä näkyy myös kissojen "juoksunarun" toinen pää.

Niinkuin huomaatte Pepsiä ei puussa näy. Loppujen lopuksi viisas kuningattaremme pakitti ja tuli narunsa kanssa alas täsmälleen niistä väleistä kuin oli alunperin puuhun noussutkin. Pepsi ei ole tyhmä kissa.