Puu kaatuu - tietää lämpöä

 Pepsi ja Max:

Olemme olleet hieman huolissamme, kun polttopuuvarannot ovat huvenneet koko talven ajan. Niinpä sanoimme emännälle, että pitäisikö asialle tehdä jotain. Ja viime torstaina alkoi sitten tapahtumaan.

Heräsimme kesken aamupäiväuniemme, kun pihalta alkoi kuulumaan sahan ääntä. Emännän soittama Petteri-metsuri tuli kaatamaan huonot koivut talomme viereiseltä rajalta pois.

Seurasimme silmä kovana osaako Petteri hommansa. Ja täytyy sanoa että täysi kymppi. Kaikki kaatuivat niin siististi pinoon ja vietiin traktorilla halkomispaikan viereen. Ja siellä vielä Petteri sahasi puut pölkyiksi.

Max: Rauha maassa. Niin hiljaista korvilleni. Mutta eikö pitäisikö mennä tarkistamaan jälkiä?

Täällä ovat pölkyt. Ihanaa, takkalämpöä tiedossa ensi talveksi!

Pepsi: Kannot ovat enää jäljellä maassa huonojen koivujen kohdalla.

Nyt tiedän emäntä sinulle hyvän keväturakan. Reippaasti vaan halkomaan, niin olemme kaikki onnellisia ensi talvena. 

Kesän lämpöä odotellen, mutta ensi talveen varautuen

- Pepsi ja Max

Maxin vihreä juttu

 Max:

Mä sain haasteen Saaripalstalta. Kiitti Saila, Ransu ja Musti. Haasteen tehtävä on kertoa vihreästä elämästään. 

Tähän aikaan vuodesta on tosi vähän vihreää näkyvillä. Mutta aloitan viime toukokuisella kuvalla. Odotan tätä ihanaa tuoretta vihreää ruohoa jo tosi tosi paljon!

Mutta mitäs vihreää nyt tänään löytyisi. No ainaskin emännän kiva vihreä palapelialusta. Oikein sopiva vaikka pesuhetkeen.

Kaktus ikkunalaudalla, joka kukki ensimmäistä kertaa oston jälkeen (muutama vuosi sitten ostettu). Yhden kukan se vaan teki, mutta musta se oli  sitäkin upeampi.

Ohrakauraseos on tietenkin vihreää. Jotain härpäkkeitä emäntä laittoi äsken sen viereen. Meillähän ei ole rairuohoa, koska se on myrkyllistä kissoille. 

Tää ajatteleminen on niin rankkaa. Painun päiväunille vihreänruskean keinumaton päälle miettimään kaikkea sitä vihreää, mitä kevät ja kesä tuo tullessaan.

 (tämä vihreä unikuva on mökiltä Savosta)

Haastan Kassisen ja Sepon kertomaan vihreästä elämästään.

Haasteen sääntö: Yksi asia riittää, mutta saa niitä olla paljonkin. Kerro/kuvaa omalla tavallasi.

- Max

Eteisremontin johtotöissä on urakkaa

 Pepsi:

Joskus sitä miettii että ihmisten johtamisessa remontissa on kyllä urakkaa. Tiedättekö että aina kun tehdään jotain, on minun tehtävä vähintään alku- ja lopputarkastus sen päivän urakalle.

Mutta ei auta. Kissan on tehtävä mitä kissan on tehtävä.

 

Ennenkuin lattiaa alettiin peittemään halusin jättää edellisen johdon eli koiranjälkien viereen oman puumerkkini. Se toteuttiin niin että painoin vesivärillä tassun jälkeni vanhaan sementtiin ja emäntä vahvisti sen kynällä, jotta se näkyy tulevillekin sukupolville.

Sen jälkeen annoin luvan alkaa kokoamaan lattiaa.

On tärkeä huolehtia että lattia on suorassa. En minä mitään vatupassia tarvitsen; kyllä minä tiedän muutenkin.

Ja katsokaa miten suoraan lattia meni!

Mutta ei sitä hyvät ihmiset tällaiselle levypinnalle voi jättää. Kyllä se tarvitsee jotain suojaksi!

 

- Pepsi, jonka pitää koko ajan olla ohjaamassa ihmisiä

 

Ps. edellinen osa remontin aloittamisesta löytyy täältä.

Hyvää keskiviikkoa uutisista

 Max:

Hyvää kevätpäiväntasauksen keskiviikkoa! Täällä Max uutisista. 

Tänään on siis päivä ja yö yhtäpitkät. No harmaata nyt ainakin tänään on ollut, mutta onhan se harmaan aika päivittäin pidentynyt. 

Tirpat ovat virittäneet kevätlaulunsa huippuunsa, mutta lumi ei vain meinaa sulaa vaikka kuinka ikkunasta tarkastelisi tilannetta.

Kevään lämpöä ja värien heräämistä odotellessa voi pukeutua johonkin värikkääseen. Se nostaa mielialaa. Toivotan siis hyvää kevään odotusta!

- Max

Nukkekodin makuuhuoneet

 Pohjalaisnukkekodin luoteispäädyssä on järjestelty uudestaan huoneita, sillä taloon on muuttanut vaihto-oppilastyttö Nepalista.

Alakerran entinen työ/harrastehuone on muutettu huoneeksi kaukaa muuttaneelle Basanti -tytölle.

Basanti onkin ikionnellinen omasta suurensuuresta huoneestaan, leveästä sängystä, huonekaluista, työpöydästä, kissoista.. Vanhemmat Nepalissa ovatkin jo saaneet monta kuvaa iloiselta tyttäreltään.

Alakerran kylpyhuoneeseen (huoneen vieressä) ei ole jonotusta kuten Basanti on  sisarustensa parissa tottunut.

Yläkerran makuuhuoneen yhteydessä on kodinhoitohuone ja oma vessa.

Yläkerran makuuhuoneessa nukkuu talon emäntä. Tämänkin huoneen järjestys muuttui, kun kalusteita muuteltiin eri huoneiden välillä. Kissat ovat löytäneet hyvin omat lempipaikkansa.

Maaliskuun sunnuntai

 Max:

Aamu alkoi harmaana pakkasaamuna kuten lähes kaikki muutkin aamut tällä viikolla. Pakkasta oli aamulla mittarissa -12. Niinpä aamupuuhien jälkeen oli hyvä palata takaisin sänkyyn emännän kanssa sunnuntain kunniaksi.

Emännän lounasaikaan sain raksuja. Olen oppinut säännöstelemään raksuja jo hyvin enkä olen niin niiden perään.

Sitten olikin päiväunien vuoro. Pääsin näin lähelle Pepsiä nukkumaan, kunnes tilanne muuttui.

Päiväunien jälkeen kävin toteamassa ettei se lumi ja jää ole tällä viikolla sulanut, kun on ollut pakkasta koko ajan.

Sitten olikin jo vuorossa iltapäiväunet. Nyt sitten odotan iltaruokaa ja sen jälkeen voi alkaakin odottamaan yöunia. Harmaana päivänä kun ei oikein huvita muukaan. Onko teillä sama?

 - Max

Talvesta kevättalveen

 Pepsi ja Max:

Nyt kun on käännytty talvesta vihdoin kevättalven puolelle, on aika näyttää vielä muutama talven talvikuva.

 Tänä talvena on ollut riittämiin lunta. Emme ole juuri valjastelleet: Pepsi muutaman kerran viikossa ja Max ehkä kerran kuukaudessa.

Päivällä olemme tarkkailleet ikkunoista tirppoja ja iltaisin rusakkoa, joka käy siivoamassa loput maahan pudonneet siemenet.

 

Pepsi yritti käydä moikkaamassakin rusakkoa, mutta rusakko ei asiasta innostunut. Syynä oli todennäköisesti emännän mukanaolo ei Pepsi.

 Nyt odotamme hartaasti että lumi, jää, sohjo ja märkyys vähenevät ja pääsemme aloittamaan valjastelukauden. Sitä odotellessa on ihana ottaa sisällä aurinkokylpyjä.

- Pepsi ja Max

Karkausreissulla

 Max:

Karkauspäivänä karkasimme emännän kanssa kaksin Savoon emännän isän luokse kyläilemään. 

Oli kiva päästä tuttuun paikkaan, jossa kävimme viimeksi kuukausi sitten.

Nautin täysillä siitä että sain kaiken huomion itselleni. Töllön mainoksetkin jäivät sivuasiaan.

Rentouduin niin pedillä kuin saunan lauteilla.

Lunta oli ihankuin meillä ja järvi on vieläkin valkoinen. Mutta kevättä oli jo tuoksuissa.

Voin lähteä uudestaankin. Olen huippuseuraa automatkoilla: vain risteyksissä annan yleensä ohjeita sillä olenhan kartanlukijan ominaisuudessa kaksin matkustaessa (emäntä on se kuski, jos ette hoksanneet). Tykkäättekö te retkeillä?

- Max