Tomaattipalloja

Kesäkuun alussa:

Pepsi: Joko täällä on tomaatteja?

Ei näy ei. On vielä aika pieniä nämä taimet.

Hetkinen, kuka tuolla kasvihuoneen takana emäntä on?? 🙀

Heinäkuun alussa: 

Hmm, onko tämä kasteluvesi kelvollista?

Emäntä hei, miksi PepsiMax pullot kasvavat tomaattien juurilla? Ai ne kastelevat myös, no kyllä sitten tulee hyviä tomaatteja!

 

Elokuussa:

Varret ovat vahvistuneet ja alhaalla varsissa ei ole enää lehtiä kun niitä on napsittu pois, etteivät ne vie energiaa tomaateilta. Kosteutta on sopivasti. Hyvä hyvä.

Ja siellä täällä riippuu punaisia ja varsinkin vihreitä palloja.

Hmm, ei minua huvita nyt pallottelu. Saat emäntä itse pitää tomaatti -pallot.
 

 - Pepsi

Vedenväki -meidän oma lemmikkikauppa

 Pepsi:

Emäntä käy toisinaan ostamassa meille ruokaa Lapuan keskustasta Lemmikkikauppa Vedenväestä. Kun sinne tuli taas asiaa, niin ehdotin että saanko tulla mukaan. 

Kaupan nurkassa on pöytä ja mukavat nojatuolit. Aluksi istuimme niille odottamaan että kaupan koiravieraat saisivat tehtyä ostoksensa, sillä koiran haukunta epäilytti minua.

Joko mennään? Täältä kissanvessojen takaa kurkittuna ainakin reitti näyttää selvältä.

Hmm, tämä kiipeilypuu on ehkä pentukissoille. Tuntuu pehmeältä.

Pakasteruokia on vaikka mitä.

No nyt tultiin oikealle hyllylle!

Päivää kauppias Jonna, teillä on kiva ja hurjan monipuolinen kauppa.

Kani, onpa kivan näköinen.

Olihan siellä ylempänä gerbiilejä, marsuja, hamstereita.. Onneksi emäntä nosti minut katsomaan niitä.

Tarvikkeita jyrsijöillekin, onpa hyvä!

Lisää rapsutuksia kiitos!

Hei, sinäpä olet vekkuli kani kun haluat leikkiä kanssani (olisittepa nähneet ne juoksut ja pääni kääntymiset sitä seuratessa).

Jatketaanpa ohi tämän herkkuhyllyn.

Mikä on Snack Bar? Täällä on tosi jänniä tuoksuja.

Akvaariohiekkaa. Koska meille otetaan akvaario emäntä?

Katso nyt miten paljon kaloja ja kasveja! Ihan hurjan paljon!

Tämä matelijaosaston kaveri näyttää minusta vähän sisiliskolta. Mutta onkin kuulemma gekko.

Kotiinlähdön aika. Voitimme Vedenväen kesäarvonnassa lahjakortin, mutta päätimme emännän kanssa lahjoittaa sen eteenpäin Kehräämön kodittomille kissoille, joilla on kova tarve kaikkeen mahdolliseen. 

Olipa kiva kauppakäynti! Mielelläni tulen uudestaan!

Erityisen paljon meidän Vedenväkeä suositellen 

- Pepsi

Pepsin mökkimaisemia

 Pepsi:

Max kertoi viimeksi mökkeilystä, mutta olin siellä minäkin. Minä keskityin lähinnä maisemien ihailuun ja tontin kiertelyyn. 

Ai mitäkö tässä sitten puuhaan. Kaunistaudun, että olisin yhtä kaunis kuin maisema.

No nyt koen sopivani maisemaan.

Rakastan mökkeilyä.

Ja järvi on vain aina ihan paras (jos ei tuule).

Jätin myös merkintäni tarpeeksi moneen paikkaan, että kaikille olisi selvää kuka tämän reviirin ainoa ja oikea kuningatar on.

 

- Pepsi

Saalistusreviirin laajentaminen

 Max:

Ehkä kesän viimeinen mökkeily alkoi tutun reviirin läpikäynnillä mökin "takaoven" läheisyydessä tilannetta tarkkaillen.

Ja tuottihan se ensimmäisen saaliin, jonka kannoin ovimatolle.

 Mutta sitten tuntui että saaliit loppuivat ja siirtyivät muualle. Ilmeisesti sana levisi suuresta pedosta. Niinpä aloin miettimään ankarasti uskallanko kesän lopun kunniaksi lähteä uusille saalistusmaille.

Täällä etupihalla en ole ikuna käynyt näin kaukana talosta. Vähän jännää.

Mutta sitten löysin Pepsin ja jännitykseni helpotti.

Ja saalista alkoi löytymään ihan eri tavalla kun viisin- tai kuusinkertaistin reviirini kertaheitolla. Emäntä kehui minua rohkeaksi ja taitavaksi saalistajaksi.

Ja niinpä emäntä saikin loppu mökkeilyn ravata perässäni valloittaessani maailmaa. Mutta tämän lähemmäksi järveä en mene.

- Max, suuri urhoollinen tiikeri

En lähde

 Max:

Tykkään nykyisin käydä niin emännän äidillä lomaresidenssissä kuin vaikka mökillä. Ja matkustaminenkin sujuu. Mutta se lähteminen on musta aina kauheeta. 

Mihin sitä menisi piiloon tällä kertaa?

Toisinaan saatan mennä piiloon vaikka kirjahyllyn Ikea-pesään ja olla ihan hipihipi hiljaa. Silti se emäntä mut yleensä löytää jossain vaiheessa.

Lomaresidenssissä olen viime aikoina piiloutunut terassille, kun tajuan että emäntä on tullut hakemaan meitä kotiin. Tässä olen piilossa terassin ulkoreunassa maton takana. En tajua miten se emäntä minut taas löysi. Mutta jos terassille pääsy on minulle suljettu, niin saatan mennä matalaksi ihan missä tahansa vaikka nojatuolissa.

Tämä oli tässä kerran meidän yhteinen pakopaikka makuuhuoneessa katonrajassa, koritelineen päällä. Täältä emännän on tosi vaikea saada meitä pois. Siksi kai se estää tänne pääsyn, kun lähtö on lähestymässä. Tuona kertana tosiaan pakenimme tänne molemmat ja sitten selvisi että emäntä olikin lähdössä yksin päiväreissulle eikä me oltukaan lähdössä. Noloa. 

Yleissääntö on että painaudu johonkin pieneksi ja matalaksi ja pysy hiljaa.  Onko teillä uusia vinkkejä piilopaikoiksi, kun musta tuntuu että emäntä löytää mut aina?

- Max

13Max13

 Tänään torstaina 10.8. olen 13 vuotta. Minä paljasjalkainen stadilainen olen asunut koko elämäni (pentuviikkojen jälkeen) ympäri Suomen maata, mutten ole pääkaupunkiseudulla käynyt sen koommin kun sieltä lähdin.

 

 Että olinkin pieni pienenä emännän sylissä. Pentuna sairastelin myös muutamaan otteeseen, mutta niistä selvittiin. Sen jälkeen aloin kasvamaan vauhdilla.

Tämän juhlapäivän ohjelmani: Lepäilyä vaikka riippumatossani.

Ulkoilua!

Emännän auttamista, missä se tarvitseekaan apua. Tämä kuva on viime lauantailta ulkosaunasta (eli varastosta), jonka järjestelimme silloin uudestaan.

  

Tietenkin herkkuja!

Emäntä aina sanoo että miten viisas ja iso kissa minusta onkaan tullut vaikka alkuni oli heiveröinen. Joten eikun eteenpäin!

 

Mukavaa torstaita teillekin!

 

- Max