Meilläpäin joskus törmää punkkiin, samoinkuin mökkireissulla. Ei usein, mutta kuitenkin. Jostain syystä ne eivät löydä niinkään emäntää eikä Maxia vaan Pepsin.
Ongelmaksi on muodostunut vähitellen se että Pepsi on yliherkkä punkkilääkkeiden vaikuttavalle aineelle. Apteekin aineet eivät käy. Punkkipantaakin kokeiltiin; ei voitu pitää. Vuosi sitten emäntä luuli löytäneensä sopivan luonnonmukaisen aineen (Symppis) eläinliikkeestä, mutta yllätys yllätys se ei enää tänä vuonna käynytkään Pepsille. Pepsi on rauhaton, pesee ja pesee itseään, ruoka ei maita, ei saa nukuttua jne. Näin aina muutaman päivän aineen laiton jälkeen ja joka kerta pahentuen.
Normaalia se ei voi olla, sillä Max ei välitä lääkkeen laitosta yhtään mitään. Eikä Pepsikään esim madotettaessa ärsyynny niskaan laitettavasta liuoksesta. Mikä siis neuvoksi, sillä punkkejakin on inhottavaa emännän mielestä nyppiä Pepsin tuuheasta karvasta ja aine on selkeästi pitänyt punkit etäällä aina luvatun kuukauden ajan.
Nyt meillä on kokeilussa, että pärjääkö elektronisella punkkikarkoittimella. Näitä myy niin apteekit kuin lemmikkiliikkeet. Se laitetaan yleensä kissan kaulapantaan, mutta koska se tuntui häiritsevän Pepsiä laitteen heiluessa ees taas alhaalla kaulalla, niin se on nyt kiinnitetty selän tai kyljen puolelle valjaita.
Toistaiseksi ei ole punkkeja näkynyt, mutta testi jatkuu todennäköisesti ensi kesään sillä ei punkkeja valtoimenaan juoksentele meidän reiteillä; vaihdetaan vain uusi patteri sisään. Miten te olette pärjänneet punkkien kanssa?
