Näytetään tekstit, joissa on tunniste hoito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hoito. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. heinäkuuta 2025

Pepsin ultra

 Pepsi:

Ei se tiedä koskaan hyvää, kun emäntä käyttäytyy koko aamupäivän kelloa katsoen ja lopulta nappaa minut koppaan, mutta Max saa jäädä nukkumaan päikkäreitä. Ei tiennyt myöskään tällä kertaa. Mutta ällistyin, kun mentiinkin eri paikkaan kuin yleensä. Tällä kertaa auto (se jota jotkut kutsuvat pölynimuriksi) ajoikin Kaikun eteen.

Johan sen sanoin verikokeissa käytyäni, ettei siitä tiedosta hyvää seuraa. Niinpä minut vietiin sitten ultraan. Ensin kiva Sirpa-täti tutki minut. Hänkin kuuli selvästi sydämeni sivuäänen. Sen jälkeen emäntä ei ehtinyt ottaa kuvia, kun piti pitää minua paikoillaan. 
Karvaa ajettiin massustani ja sitten ultra tutki minua seisoessani, ollessani kyljelläni ja vielä selälläni. Pitää sanoa tämän Sirpan kunniaksi että se osasi käyttäytyä niin rauhallisesti että tyydyin heiluttamaan häntää ärtyneesti ja pari kertaa kiemurtelemaan. En halunnut loukata häntä murinallani tai esittämällä kynsiäni ja sainkin siitä emännältä paljon kehuja. 
No mitäkö todettiin. Sydän oli normaalikokoinen, eikä vuotoja havaittu; sivuääni on virtausääni. Munuaiset ja maksa todettiin normaalin näköisiksi. Mutta sitten se mutta: rintaontelon etuosassa oli liikaa nestettä. Se ei selvinnyt mistä se johtuu, mutta voi olla esimerkiksi lymfooma, josta ei kyllä löytynyt mitään löydöstä. Nesteestä vaarana on että minulle tulee hengitysvaikeuksia, joita voidaan sitten jatkossa koittaa helpottaa nesteenpoistolla rintaontelosta. Mutta siihen ei nyt ryhdytty, sillä se olisi vaatinut rauhoittamisen ja minulla ei ole havaittu mitään hengitysvaikeuksia. 
Väliin minulta toivottu keltaisen akileijan kuva, kun se väri viimeisenä aukesi akileijoista. 
Jatkan siis elämääni samaan tapaan kuin tähän asti: sekä tavallista ruokaa että munuaisruokaa, nestettä tyrkytetään joka välissä ja nautin kesästä ja kukista. Syksyllä sitten uudet verikokeet, jos kuntoni ei huonone sitä ennen. Jatkan valtakuntani hallitsemista tilan aitona kuningattarena.

- Pepsi

lauantai 7. joulukuuta 2024

Eläinlääkärikäynti joulukuussa

Rauhallinen joulukuinen aamu muuttui epävakaaksi, kun kissat eivät saaneet aamupalaa. Pepsi totesi että ei sitten ja meni aamupäiväunille. Max taas ei voinut käsittää tilannetta.

Max: Tulin emännän syliin leipomaan, sen tehdessä töitä, että onko se unohtanut meidän aamuruuat ja herkut! Että nyt on jotain vakavasti vialla. Voiko aamu muuttua tämän pahemmaksi.
Max: Voi se muuttua. Jouduttiin  koppaan ja automatkalle keskustaan. Ja eläinlääkärin odotushuoneeseen. Voi ei! 

Oli kuitenkin ilahduttavaa kuulla, kun meidät kutsuttiin sisään sanoen "Pepsimax" 😸
Emäntä kertoo: Pepsin senioritarkastus oli ensin. Se meni siihen asti hyvin, kun oli verikokeiden aika. Se pelottaa Pepsiä ja niinpä Eläinlääkäri Atte päätti laittaa Pepsille näkösuojan. Se auttoi ja vastaan pyristelevästä Pepsistä (ehti raapaista emäntää kädestä) tuli kiltti lammas. Verikokeet saatiin hyvin ja korvat tarkistettiin ettei kuulon heikentymiselle ole mitään näkyvää syytä; korvat olivat siistit. Sitten Pepsi pääsikin jo omaan koppaansa.
Sen jälkeen, jo heti sisääntultuamme esirauhoituksen saanut, Max nostettiin pöydälle hammashoitoa varten. Ja siihen se jäi emännän lähtiessä Pepsin kanssa ajolenkille (veimme kierrätysroskat auton perältä ja emäntä kipaisi kaupassa). Maxille laitettiin tällä kertaa vähemmän nukutusta, koska siitä täysin heräämisessä on ollut ongelmia aikaisemmin.
Kotiin saavuttuamme Max pääsikin heti jalkeille, ei yrittänyt tehdä mitään hullua (emäntä pystyi tekemään etätöitä) ja ennenkaikkea ei kuolannut lattioita märiksi. Emäntä oli jo kasannut kaikki matot kasaan valmiiksi aamulla, mutta se olikin turha varotoimenpide (no tulipahan ravistelua matot ulkona, kun ne olivat jo valmiiksi takaovella). Ja meni vain muutama tunti kun Max jo varovasti alkoi maistelemaan ruokaa. Aivan mahtavaa, kiitos taas Eläinlääkäri Atte.

Pepsille on tiedossa seuraava eläinlääkärikäynti keväälle. Maksa- ja munuaisarvot olivat viitearvojen yläpuolella ja niitä pitää nyt alkaa seuraamaan. Vanhuus ei tule yksin.

torstai 5. syyskuuta 2024

Rokotuksilla ja muuta ronkkimista

 Max:

Oli hieno aurinkoinen syyskuun keskiviikko. Nautin päiväunista häkissä riippumatossa. Yhtäkkiä emäntä alkoi houkuttelemaan sisälle että saisin herkkuja. Pitkään harkittuani ajattelin pistäytyä sisällä herkuilla.

Seuraavaksi huomasinkin olevani kopassa ja matkalla. Eikä nyt mentykään kivaan paikkaan vaan eläinlääkäriin 🙀 Linnoittauduin kopan takaosaan.

Mutta se ei auttanut. Atte-lääkäri oli taas ovela ja otti minut flegmaattiseksi muuttuneen kissan pöydälle pehmusteiden kanssa. Ja siinä sitten makasin. Atte tutki ja kuunteli, otti tassustani verikokeet (en edes säpsähtänyt), tuikkasi rokotteen (en edes säpsähtänyt) ja ronkki peppuani (anaalirauhaset, nyt säpsähtelin).
 

Kävin puntarissa. Vuoden alusta on tultu alas 600grammaa, mutta vielä olisi muka laihdutettavaa. Höh!

Ehdottomasti paras hetki oli, kun verikokeet näyttivät kelvollisilta ja emännän etsittyä kortin lompakostaan pääsimme kotiin. Pääsin nauttimaan iltalämmöstä terassille. 

- Max

Ps. Illalla en tullut edes herkuilla sisälle häkistä, kun oli nukkumaanmenoaika. Päätin nukkua koko yön häkissä, mutta yöllä tulikin liian kylmä ja menin sisälle emännän viereen nukkumaan.

lauantai 30. joulukuuta 2023

Väliviikon menot

Pepsi ja Max:

Voi, luulimme että emännän välipäivien etätyöviikko tarkoittaa pelkkää kotona löhöilyä ja töiden valvontaa, mutta se keksikin siihen ohjelmaa meille! Ei olisi tarvinnut..

Torstaina se pakkasi meidät mukaan. Ja arvatkaa minne lyhyen ajomatkan jälkeen päädyttiin. No sinne missä Max menee ihan yhdeksi lyttykasaksi eli eläinlääkäriin.
Ensin oli Pepsin vuoro päästä Janinan tutkittavaksi. Pepsille tehtiin terveystarkastus, kun ikää alkaa tulemaan (nyt 15,5v). Hammaskiveä saisi käydä poistamassa, mutta muuten kaikki oli hyvässä kunnossa.
Verikoe otettiin Pepsiltä kaulalta ensimmäistä kertaa ja se sujuikin ilman murinaa (verrattuna tassusta otettuun). Peruskokeet kertoivat että maksa-arvo on koholla ja munuaiset viitearvon yläkentässä. Ensi kesänä olisi hyvä kontrolloida.
Max kuunteli kopassa hievahtamatta ja hiljaa toivoen että hänet unohdettaisiin.
Mutta ei. Maxille tehtiin pikainen tarkistus ja sitten tyhjättiin anaalirauhaset, joka oli syy Maxin käyntiin. Ylipainoa on ja paino pitäisi saada laskemaan (6,9kg). Siinäpä haaste.

Tässä välissä ehti nauttia takan lämmöstä kotona, kunnes lauantaina emäntä sieppasi taas Maxin syliinsä. Mihin nyt?

Onneksi se ei ollutkaan paha paikka. Max kävi oman kylän lemmikkikauppa Vedenväellä kynsien manikyyrissä ja pedikyyrissä, kun kotona se on niin hikinen urakka. Ja sehän sujui niin näppärästi ja nopeasti että oltiin kotona jo melkein samointein.

Päätimme ettemme tänä vuonna mene enää mihinkään koppareissulle. - Pepsi ja Max

sunnuntai 3. syyskuuta 2023

Herätys Max

 Max meni torstaiaamuna käymään hammaskiven poistossa, jotta ientulehduskin saadaan sillä asettumaan. Aamuyöllä ruoho-oksut iltapaloineen tehnyt Max oli niin ärtynyt, kun ei saanut aamupalaansa ja herkkujakaan ei annettu.

Mutta sitten se selvisi miksei ruokaa saanut, vaikka kuinka pyysi. Heti odotusaulassa Max lamaantui.

Ihana Atte osasi taas asiansa ja niinpä puolen tunnin päästä lähdettiin kotiin hampaat putsattuna ja kynnet leikattuna jo heräilevän Maxin kanssa.
Ja se heräily sitten kesti. Heti lähdettiin liikkeelle, mutta tasapaino oli hukassa.
Emäntä yritti rauhoitella Maxia että lepää nyt, mutta ei, ulos olisi päästävä.
Tässä välissä emännän oli pakko laittaa kuolaava Max pariksi tunniksi takaisin koppaan, kun tokkurainen kaveri ravasi kuin päätön kana ja yritti vaarallisesti hypellä tasoille. Ilta meni sitten jo rauhallisemmissa merkeissä, mutta mikään ei maistunut; ei edes herkut!
Seuraavana aamuna Maxin pää ei ollut vieläkään oma itsensä. Ei ruokaa, ei herkkuja, kehräys oli epätavallista. Pirautus Atelle ja kehoitus seurata tilannetta. Häkissä Max olisi ollut sateisessa ilmassa tuntikaupalla, jos ei emäntä olisi hakenut sitä aina välillä sisälle lämmittelemään. Kai siellä olisi ollut helpompi olla.
Vihdoin iltapäivällä herkut alkoivat maistumaan.
Ja illalla sitten jo ruokakin. Kehräys oli oma itsensä. Ja naukuminen ovella paljasti että nyt on Maxin pää asettunut omaksi itsekseen. Ja sen kunniaksi päästiin sadekuurojen välissä ulos nauttimaan ulkoilusta aidon Maxin kanssa.
 
Täysi herääminen kesti siis noin 30 tuntia. Toivottavasti ei tarvitse heti mennään uudestaan.

sunnuntai 31. heinäkuuta 2022

Hoitotyötä lomalla

 Pepsi:

Emäntä on kulkenut viimeiset 2,5 vuotta lähes joka viikko töissä toimistolla junalla (sekä useimmiten lisäksi bussilla) ja pelännyt koska se iskee matkalla, töissä tai isossa kaupungissa liikkuessa. Ei ole iskenyt. Ja nyt sitten lomalla se iski ihan puskista. Mökkireissulla. Ilman mitään ihmispaljoutta tai aivastelevia ihmisiä. Arvaatte kyllä mikä.

Niinpä aloin hoitajaksi. Onneksi kävin koulutuksen jo 14-vuotta sitten hoitoalalle oppisopimuskoulutuksena ja pitkästä aikaa päteviä taitojani taas tarvittiin.
Mutta hoitajankin on syytä pitää välillä taukoa. Silloin määräsin hetkiseksi apulaishoitaja Maxin valvomoon. Palasin kuitenkin taas pian itse paikalle, sillä en luottanut apulaishoitajan pätevyyteen.
Ei ole helppoa sairaan emännän hoitaminen. Monta kertaa pahimman päivän aikana kehräsin emännän uneen, jotta se sai levättyä ja paranneltua itsensä. Ja sitten valvoin itse vieressä emännän unta. Näin meni 32 tuntia. Sitten se heräsi pirteänä.
Sen kunniaksi emäntä lähti istumaan takaovelle. Tässä se ihailee muurinkellojaan. Tuo oikeanpuoleinen on jo vuosia vanha, mutta kukkii uudestaan joka kesä ruukussaan. Siinä on kauniit kerrotut siniset kukat.
Ai mitä tuolla taustalla tapahtuu? Piti vähän purkaa paineita.
Max: Miten se nyt noin oli tulinen, vaikka on nukkunut emännän kanssa hyvät ja pitkät unet..?

sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Kaupunkilomalla

 Pepsi ja Max:

Niin, emäntä lähti yli viikko sitten laukkunsa kanssa ja me jäätiin emännän äidille hoitoon. Ja ollaanhan me täällä viihdytty. Otettu oikein lepoloma kodin vartioinnista. 

Onhan tämä tuttu paikka. Joku vuosi sitten asuimme täällä vuoden.

Tämä putkikin löytyi kaapista! Siis meidän oma putki, joka ei muuttokuormaan mahtunut (tai jätettiin, koska mukaan lähti muutama muu putki ja emäntä ei tykännyt tämän väristä).
Ja meidän palsternakkalelukin löytyi! Näytän sille tässä iloni jälleenkohtaamisesta.
Keittiönikkunasta näkee ulos hyvin edelleenkin. Ja saatiin myös ruohoruukku.

Eli hyvin menee ja herkkuja saadaan. Kai se emäntä joskus tulee meitä hakemaan.

- Pepsi ja Max

maanantai 11. lokakuuta 2021

Tillin tallin, mutta hampaat puhtaat

 Max:

On se kauheeta, kun kissoja kiusataan heti maanantaina eikä anneta nälkäiselle pienelle kissalle ruokaa eikä herkkuja! Niin meni aamupäivä puolenpäivän ylitse, vaikka varmasti muistutin emäntää ainakin kymmenen kertaa sen tehdessä etätöitä.

Pepsi sanoi että tässä kyllä on jotain..

Ja oli se oikeassa. Meidät laitettiin koppeihin ja ajettiin autolla keskustan toiselle puolelle.

Ja sitten oltiin ihan tillintallin kumpikin. Mutta hampaat valkaistiin eiku putsattiin. Hammaskiveä löytyi ja kuulemma vähän ientulehdusta, mutta se pääsee nyt paranemaan kun kivet poistettu. Hampaat oli kunnossa, tosin jotkut kuluneet, mutta se kuulema on normaalia meidän ikäiselle.

Kotona oltiin sitten vielä muutama tunti vähän heikunkei. Emännän piti juosta meidän perässä, kun haluttiin hyppiä ikkunalaudoille ja muualle, mutta vähän horjututti.

Lopuksi musta kuva, kun esitän halloween vampyyria. Hih hih.

- Max