sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Sydänystävän ruokaa

Mikä kissanruoka on niin vastustamatonta että se jopa varastetaan kissojen toimesta? Sanoisin ettei sellaista ole, jolleivät ihmiset olisi käyneet yksi päivä kaupassa ja kotiin palatessa lattialla matolla olisi ollut revitty näytepussi Power of Naturen raksuja.
Pahoittelut ettei tämän ruoan ensimmäinen edustuskuva ole kovin.. hmm.. edustava.
Kävi niin, että aamulla emäntä nosti Sydänystävän näytepussin tiskipöydälle muiden tavaroiden taakse. Minigrippussi oli lisäksi vielä pienen paperipussin sisällä. Ajatus oli myöhemmin päivällä tehdä kissoille raksutesti tällä testipussilla.
Pepsi ja Max: Kukahan tämän on tehnyt? Onpa outoa, kun meidän raksut on noin raadeltu! 🙀
Voin kuvitella tapahtumien kulut. Meillähän kissat eivät saisi tiskipöydällä käydä ja eivätpä ne käykään kotona ollessamme. Mutta poissaollessa on ennenkin havaittu merkkejä luvattomuudesta 😁 Todennäköisesti Max on löytänyt raksupeppuna raksut, tiputtanut paperipussin lattialle ja raatojäljistä päätellen Pepsi on tehnyt raateluvaiheen, jotta raksuja on päästy maistelemaan.

Löytäjä saa pitää!
Mitä nämä Pepsiäkin näin kiinnostavat raksut ovat? Ne ovat Power of Naturen Active Cat Cookies kananliharaksuja, jotka ovat viljatonta ja luonnonmukaista ravintoa kissoille. "käytämme kuivattua ja tuoretta kananlihaa sekä kananmunia. Kananliha ja kananmunat ovat parhaita proteiinin lähteitä - kissan elimistö pystyy käyttämään ne yli 92% hyväkseen." Lisää voit lukea juuri tästä mausta (makuja ja sisältöjä on siis sarjalla useampia).
Pisteet siitä että pakkaus kelpaa kierrätykseen 😊
 Saimme Sydänystävästä Pirkkalasta ison pussin testiin näitä raksuja:
Pepsi ja Max: AVATAAN JO!
Nom nom nom..
Täytyy kyllä myöntää että Pepsin ahmisesta päätellen tälle nirsolle raksujen syöjälle on löytynyt terveellinen raksu, joka todella maistuu!
Max: Kaikki meni jo, saanko lisää?
Tälle raksulle on vaikea olla antamatta täysiä pisteitä sekä Pepsiltä että Maxilta, sillä niin hyvin ruoka on maistunut jo useamman päivän ajan. Tässä vielä linkki Sydänystävän verkkokauppaan.

torstai 25. lokakuuta 2018

Isä. Kerro minulle

WSOY:llä on aivan ihana sarja Kerro minulle -kirjoja, jotka on tarkoitettu täytettäväksi ja edelleen lapselle tai lapsenlapselle annettavaksi. 
Tässä esittelyssäni sarjan uutuus Isä. Kerro minulle, joka muuten jatkaa matkaa isänpäivälahjaksi omalle isälleni. Esittelyn kuvissa minua avusti ystävällisesti Max.
Kirjassa on eri osa-alueita elämän ajalta kuten lapsuus ja nuoruus, vapaa-aika, työ ja eletyn elämän miettiminen.
Sivuilla on tilaa kirjoitella omia ajatuksiaan lyhyesti tai pidemmästi täyttäjän mielenkiinnon mukaan sekä tilaa kuville tai omille piirroksille. 
 
"Tämä innostava täytettävä kirja on lahja, joka auttaa syventämään suhdetta rakkaimpien kesken. Anna kirja isällesi ja pyydä häntä kertomaan elämäntarinansa kirjan kysymysten avulla. Täytettyään kirjan hän voi palauttaa sen sinulle."
Tässä siis oikein hyvä vinkki isänpäivälahjaksi, syntymäpäivälahjaksi, joululahjaksi tai muuten vain! Lahjan annettuaan jäädään odottamaan että kirja palautuu takaisin (sitä odottelen kirjan suhteen siis seuraavaksi).

maanantai 22. lokakuuta 2018

Kadonnut järvi

Pepsi:

Nyt kun ollaan muutettu, niin asumme lähempänä isännän vanhempien mökkejä. Pääsinkin lauantaina retkelle Vimpelin mökille.
Joko mennään?
Vaikka olen käynyt tällä mökillä kerran aiemmin, muutama vuosi sitten, niin minusta oli hyvä tarkistaa reitti kummipojan tekemästä opaskartasta, jotta en eksyisi reitillämme. Kiitokset kummipojalle sopivasta korkeudesta opasteelle!
Ensimmäisenä päätin tähyillä järvelle. Mutta missä se järvi on? Viimeksi tästä näkyi varmasti järvi!
No ehkä laiturilta näkyy järvi, sinne suunta siis!
Ihmiset! Täältäkään ei näy järveä! 🙀
Isäntä, isäntä! Miksi pystyn kävelemään pitkin hiekkarantaa tassujani kastelematta? Ai tekojärven vesi on niin alhaalla, onpa outoa, en ihan ymmärrä nyt tätä asiaa 😕

Jatkoimme siitä matkaa opaskartan mukaan (jossa oli kyllä järvi merkitty) ja kuljimme metsäpolkua nuotiopaikalle. Siellä ei ollut nuotiota, mutta
minusta minun pitäisi silti saada jotain evästä, kun retkellä kerran ollaan!
Herkkutikkua, nam! Tämä on parasta täällä luonnossa, jossa tulee nälkä liikkuessa!
Kyllä oli kiva syysretki! Vaikka kyllä minua vieläkin epäilyttää että kuka sen järven on juonut, fisutko?

- Pepsi

torstai 18. lokakuuta 2018

Olet minulle tärkeä

Max: Olet Pepsi minulle tärkeä, tiedäthän? 
Haluan nuolla sinun korviesi taustat, kun se on sinun niin vaikea tehdä.
Olet minulle niin tärkeä, että haluan että sinulla on hyvä olo.
Pepsi: Lopeta jo, en kestä nuolemistasi! Pysy omalla tontillasi!

Onko tämä vuoropuhelu teillä tuttua? Meillä tämä toistuu pari kertaa viikossa ja yleensä Pepsi suuttuu niin että Max saa kokea karvoissaan kunnon pöllytyksen.

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Rattailla ulkona

Pepsi ja Max:

Ollaan vähitellen aloitettu tutustumaan uuden kodin ulkopuoliseen maailmaan. Niistä yksi keino on ollut se päivittäinen häkissä parvekkeella ulkoilu, josta kerrottiin täällä. Toinen tyyli on ollut meidän rattaiden hyödyntäminen.
 Rattaissa on se hyvä puoli, että se on niinkuin turvapaikka, kun ollaan meidän uudessa pikkupihassa.
Tämä kuva on ei ole kummoinen, mutta tuolla takana näkyy takana pysähtynyt juna, josta toivottiin jonkun teistä tulevan meille yllätyskylään, mutta ei teitä näkynyt 😾 Ehkä tulette joku muu lähipäivä?
sinne meni juna
Max: Hmm.. lähtisinkö tutkimaan maailmaa?
Max: Täällä on kivaa ja jännää!
Max: Tuu säkin Pepsi!
Pepsi: En tule. Minun on nyt hyvä tässä ottaa aurinkoa.
Max: No ei ole pakko, musta on ainakin kiva päästä maistelemaan millaista ruohoa täällä kasvaa; ihan hyvää muuten on 😸

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Vielä aurinko lämmittää

Max:

Meidän uudesta kodista on hyvät maisemat olkkarin ikkunasta ja tykätäänkin seurata siitä maailmaa.
Parasta on kuitenkin nukkua auringon edessä unoset syysauringon paistaessa turkille.
Eikö täällä saa nukkua rauhassa? Ai katselet vain noita pestyyn ikkunaan tulleita jälkiä? No mistä minä tiedän mikä tai kuka ne on tehnyt!!
Joko saan jatkaa aurinkounia?

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Max Kei Lai Lee

Max:

Mä luin ihan innoissani Hupsuttamon juttua, jossa JujuKei näytti mallia miten tapahtuu Kei Lai Lu ja totesin että kyllähän minäkin tuon osaan! 
Just sopivasti perjantaina meillä kävi postipoika ja se toi mulle laatikon. Muilla voi olla kivoja keiloja, mutta mun oma keila on vain ja ainoastaan Cos ma.
Pepsi: Äh, luulin ettei postipoika löydä meitä täältä uudesta kodista, mutta näköjään Maxin cosmottelu jatkuu täälläkin..
Kun emäntä laittoi kei lat pystyyn, tajusin heti idean. Tässä todistevideot, joissa on toinen ja kolmas otos mun Kei lai lusta ikinä!
Huomaatteko erilaiset tekniikat?
Onpa helppoa tämä kei laus. Osaatteko te?
- Max