torstai 22. tammikuuta 2026

Paikalliset julkkikset -talviedition

 Töllöstä Hyvää päivää!

 Töllöön toivottiin jaksoa paikallisista julkkiksista ja niinpä laitoimme paparazzimme liikkeelle. Tänään siis vuorossa talviedition, sillä kesällä julkkiksia liikkuu enemmän lomailemassa ja talvella paikalla on vain vakiasukkaita ja niitäkin on vaikeampi kuvata.

Ensin ihan peruskuvaa jouluviikolta, kun oli hiven lunta. Koivujen välissä olevalla makkarapötköllä on ruuhkaa koko valoisan ajan ja paikallisen tungoksen aiheuttaa pikkutirpat ja käpytikat. Varsinkin käpytikka on paikallinen julkkis ja käy kesät talven tutkimassa muka koivujemme kuntoa, vaikka epäilemme että hän haluaa vain huomiota koputtelullaan, julkkis kun haluaa olla. 
Tässä kuvassa on fasaanipari ruokapisteen alla ja lisäksi ja nuoriherra talitintti ruokapisteen narulla. Molemmat lajikkeet ovat erittäin herkull  hurmaavia ja pyörivät mielellään esillä jokainen talvipäivä kuten kunnon julkkikset. 
Pimeällä ruokapisteen alapöydän käy putsaamassa pupu. Sitä on jännä seurata ikkunasta ja vielä jännempi häkistä. Mutta hyvää kuvaa siitä emäntä ei ole nyt saanut. Selkein merkki pihalla on pupujen jäljet, kun aamu koittaa.
Oravat ovat myös kovin juoksentelevia talvijulkkiksia meidän nurkilla. Valitettavasti tuoretta kuvaa ei ole nyt saatu, vaan kuva on muutaman vuoden takaa. Mutta oletan katselijoiden osaavan kuvitella kuvan mukaisen pörröhäntäisen puissa juoksentelevan ja hyppivän otuksen, jota harmittaa kun ei pääse lintulaudalle.
Tiistaiaamuna toimittajamme Pepsi näki harvinaisemman otuksen, joka ei halua kuviin ja inhoaa julkisuutta. Nimittäin koipieläimen pellon takana ennen puustoa. Niitä oli useampikin ja Pepsi tuijotti niitä pitkään, tarkkanäköisin kun on toimituksessa. Otukset olivat kauriita tai peuroja.
Mutta kaikkein suurin julkkis on ehdottomasti toimituksen naapurin Sani. Hän kulkee joka päivä ohitsemme lenkillä ja toisinaan hän käy myös tarkistamassa meidän pihamme tunkeilijoiden varalta (tosin ilman omistajiensa lupaa). Eli täällä toimii myös erinomainen vartiointipalvelu, silloin kun olemme liian kiireisiä toimitustöiden miettimisessä.

Osalta kuvattavista on pyydetty lupa kuvaamiseen ja osalta ei (kuvat on otettu salaa kuten paparazzit).

sunnuntai 18. tammikuuta 2026

Saalistajan vaisto

 Max:

Viikon kohokohtani oli ehdottomasti se hetki, kun istuin hiljaa ulkohäkissä ja tintti laskeutui viereeni. Silloin saalistajan vaistoni heräsi ja loppu on pelkkää voiton riemua.

Emäntä heräsi töistään siinä vaiheessa, kun ryntäsin sisälle olohuoneeseen kauhealla ryminällä ja kurnuttaen.
Minut ohjattiin välittömästi eteiseen. Mutta tirppaa en halunnut luovuttaa.
Mutta jotenkin emäntä kaivoi saaliini pois suustani ja heitti sen pihalle (oli jo kuollut). Minulle jäi vain tylsät höyhenet suuhun. Epäreilua!

- Max

Toimitus pahoittelee ettei tarkkoja kuvia ehditty ottaa, hyvä että edes nämä räpsäisyt.


sunnuntai 11. tammikuuta 2026

Ruutuaikaa

 Pepsi:

Yhtenä työpäivänä tällä viikolla emäntä ei halunnut että autan häntä näppäimistöllä naputtelussa. Vissiin sillä oli jotain salaisempaa (kiireisempää) työtä. Emäntä keksi, että jos lapsille auttaa ruutuajan antaminen, niin kyllä kai se kissallekin toimii. Olin epäileväinen emännän ideasta, mutta halusin nähdä mitä se höpötti ruutuajalla. 

Se etsi minulle hakukoneella jonkun pelin toiselle näytölleen ja nosti minut siihen eteen. 
Mitä tuo hiiri tuossa tekee? Ei hiiret kuulu sisälle!
Nappaan sen kiinni. Mihin se nyt livisti?
Siinähän sinä olet, nyt saan sinut!

Tosi ärsyttävä hiiri!

Testin tulos: Ruutuaika toimii kyllä. Pepsi väsyi nopeasti ja lähti nukkumaan. Ja emäntä sai naputtelurauhan. 

torstai 8. tammikuuta 2026

Töllöön valmistautuminen

 Max:

Valmistaudun uutislähetykseen. 

Pitää olla siistinä, etteivät katsojat hämmenny. 

Turkki kunnossa, kaikki kunnossa. 
Hetkinen, eihän kamerat vielä olleet päällä? Eihän tämä ole ainakaan suoralähetys?!

- Max


sunnuntai 4. tammikuuta 2026

Vuoden 2026 alku

 Max:

Olen viettänyt vuoden alkamista aika paljon takkatulen äärellä, kun ulkona on ollut niin hurja pakkanen.

Uudenvuoden yönä takkatulessa muuten oli se hyvä puoli eli Pepsi taisi jotain kuullessaan luulla että räiskintä kuuluu takasta. 
Mutta ensimmäistä kertaa 17 vuoteen Pepsi nukkui koko yön, eikä herännyt edes puoliltaöin, kun minä ja emäntä ei todellakaan hetkeen nukuttu. Jotain hyvää että Pepsiltä on mennyt kuulo tosi huonoksi.
Emäntä meinasi aloittaa vuoden alusta jumppamaton käytön pitkästä aikaan. Sanoin että minä voin hoitaa jumppamaton, emäntä keskittyy vain herkkujen antamiseen (ja syömiseen).

- Max