sunnuntai 19. toukokuuta 2024

Toukokuinen musta mies

 Max:

Ei kai taas. Juurihan se kävi viime toukokuussa kesän kynnyksellä. Nytkö taas on aika nuohota meidän takan piippu.

Jos olen ihan hiljaa, niin se ei ehkä huomaa minua.

Pepsi on ihan paniikissa häkissä. Mutta siellä se on turvassa (oli vielä 1,5 tuntia nuohoojan jälkeenkin häkissä turvassa).

Mutta mä olin rohkea. Tai yritin olla. En mä kuitenkaan pelännyt kuin vähän. Tai ehkä vähän enemmän, kun näin että musta Pepsi pelkäsi mustaa miestä.

Siitäkin selvittiin. Nyt voi kukat alkaa kukkimaan, sillä keväinen velvollisuus on taas hoidettu vuodeksi ja käyttölupa lämpölähteelle saatu.

- Max

keskiviikko 15. toukokuuta 2024

Mökkeilykausi avattu

 Pepsi ja Max:

Päästiin ekaa kertaa mökkeilemään tänä kevätkesänä. 

Mennessä oli kauhia myrskytuuli. Meitä pelotti veneessä, kun se keikkui, mutta eipä meillä ollut vaihtoehtoja kuin vain pysyä hiljaa paikoillamme ja toivoa että selvitään kuivana.
Ensimmäiset päivät mökillä tuuli niin kovasti, että meille riitti ikkunoista kevään tarkkailu. Niinpä nautimme makoisista unista monta kertaa päivässä.
Vihdoin ulkokelit koittivat.
Ja Pepsi pääsi rantaan. Että se olikin mahtavaa!
Mutta laituri oli kadonnut! Kahden päivän kova pohjoistuuli vei jopa meidän tukevan laiturin mennessään ja hajoitti sen moneen osaan. Onneksi kivi jäi.
Maxikin uskalsi ulos. Mutta ei kovin kauas mökistä.
Emännän välikuva metsästä.
Emännän isä teki jotain jännää juttua takaterassille/parvekkeelle
Pääsimme tässä vaiheessa testaamaan ja tämähän näyttää lupaavalta. Ilman tarkkailua emme vielä saaneet kissaystävällisellä parveke/terassilla olla, koska sitä ei oltu vielä tehty Pepsin kestäväksi. Seuraavalla mökkeilykerralla kerromme että mitä tästä tuli ja mitä tykkäämme.

Ja uusia kertoja tulee. Kesästä tulee jänskä. Emäntä aloitti juuri neljän kuukauden vuorotteluvapaan ja tiedossa on monta seikkailua!

Kiitos kaikille 10v blogiamme onnitelleille! Arvonnan voittajaksi nousi virallisten valvojien läsnäollessa lappu, jossa lukee Nelliina. Onnea voittajalle!

sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Maxin kevätvaljaat

 Max:

Emäntä aina sanoo että mulle on tosi vaikeaa löytää hyviä valjaita, jotka ovat hyviä vielä hetkenkin päästä. No nyt sain taas uudet käyttötestiini.

Hyvä puoli on että nämä on helppo pukea. Ja ne tuntuvat hyvältä päältä.

Kaulan kohta on mulle tärkeä, sillä valjaat eivät saa yhtään painaa kurkunpäähän.

Sitten nämä on aika nätit musta. Sopii väreihini.
Emäntä on lisäksi tyytyväinen että valjaat ovat tukevat, enkä ole saanut aseteltua tassujani silleen että valjaista pääsisi karkaamaan. 

Eikun paljon vaan valjastelua, jotta pääsen testaamaan valjaita paljon myös käyttötunneissa!

- Max

perjantai 10. toukokuuta 2024

Blogi 10 vuotta

Kun vihdoin uskalsimme  julkaista ensimmäisen blogitekstimme, kalenterissa luki 10.5.2014. Tasan kymmenen vuotta sitten. Ja mihin seikkailuihin olemme päässetkään!

 Vaikka vuodet ovat vierineet ja ikää tullut lisää mittariin, niin tietyt asiat ovat pysyneet.

Max rakastaa valjastelua.

Pepsi on kova työntekijä tietokonehommissa remonttihommien lisäksi.

Max rakastaa riippumattoja erilaisissa muodoissaan
Pepsi inhoaa kuvausta, mutta rakastaa seikkailuja ja mökkeilyä (kuva vuoden takaa). Niin ja herkkutikkuja!

Erityiskiitos kaikille blogimme seuraajille ja bloggaajakavereille, joiden ansiosta on ollut ilo jatkaa blogia vuodesta toiseen. 


Kymmenen vuoden kunniaksi järjestämme arvonnan. Aikaa osallistua arvontaan on  14.5. saakka. 

Palkintona on ihana Lapuan Kankureiden lahjoittama Kissanpäivät pyyhe kanelin värisenä. Pyyhe on 60% pellavaa ja 40% puuvillaa. Lisäksi kissoille on hiirilelu, sillä jos ihmiset saavat kissan niin kissa tarvitsee hiiren 😸

Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tätä blogipostausta ja/tai instagram sivuamme Tassulinna. Arvomme yhden palkinnon, mutta osallistumalla sekä instassa että  blogissa, tuplaat mahdollisuutesi. Jos kommentoit blogissa anonyyminä, niin kirjoitathan nimimerkkisi kommenttiin. Jos voittajaa ei tavoiteta, arvomme palkinnon uudestaan. 
 
 
- Pepsi ja Max

sunnuntai 5. toukokuuta 2024

Katuharja tuunattuna

 Yksi kaunis takatalvinen lumipäivä ulko-oven katuharja sanoi naps ja katkesi. No olihan se vanha. Harjaosakin näytti jo parhaat päivänsä nähneeltä. Mutta emäntä ei halunnut ihan perusharjaa ovelle, vaan päätti tuunata harjan.

  Max: Musta tämä olisi hyvä servetti, kun tässä on tosi kivan näköisiä kissoja!

Pepsi: Minusta tämä mustavalkoinen olisi kivempi.
Max:  Hah, emäntä valitsi mun ehdotuksen. Se laittoi lautasliinan harjan päälle ja sitten lakkasi se servettilakalla.
Pepsi: No on tämäkin ihan kivan näköinen valmiina.
Ja ainahan emäntä voit tehdä toisenkin harjan.

torstai 2. toukokuuta 2024

Maxin katsaus: polttopuut

 Max:

Uutisista hyvää päivää. On tärkeää ajatella jo tulevia kylmiä, vaikka nyt (toivottavasti) ollaan menossa lämpimämpään suuntaan. 

 

 

Lähetin reportterimme tarkistamaan tilannetta, onko jo tarpeeksi polttopuita kuivumassa. Reportteri vain näki jotain kiinnostavampaa uutista ja homma jäi kesken. Niinpä päätin itse jalkautua kentälle.

Kyllähän tässä muutama halko jo on. Yksi, kaksi, kolme..
..kahdeksankymmentä.. kertaa aika monta kertaa.
Hyvältä näyttää, mutta ei olisi pahitteeksi varautua vielä vähän lisää. 

- Max

tiistai 30. huhtikuuta 2024

Pepsi 16 v

 Tänään 30.4.2024 juhlitaan. Juhlia voi jatkaa tarvittaessa vielä huomennakin, jos tänään ei ehdi. Mutta juhlien aiheena on tietysti Pepsi 16 vuotta!

 

Pepsi, joka ei pelkää mitään tai ketään. Tai lähes (tästä emännälle tulikin mieleen että nokikolari pitäisi kutsua taas vuosittaiselle vierailulle).

Lumi on vain hidaste. Näin myös huhtikuussa. Silloin ulkoilu jää vain reviirin valvontakäynniksi.
Pepsi rakastaa päiväunia, ulkoilua, mökkeilyä, uusia paikkoja, vanhoja paikkoja.. Ihmisiä vuosienkin takaa tervehditään tuttavallisesti. Niin ja herkkutikkuja.
Tärkein Pepsin tehtävä on kuitenkin Tassulinnan kuningattaren tehtävä, joka vaatii paljon mutta on opettanut paljon elämänviisautta ja tilanteiden hallitsemisen politiikkaa. 

Hyviä Juhlapäivien viettoa kaikille lähelle ja kauemmas!

lauantai 27. huhtikuuta 2024

Maxin kipukohtaus

 Max:

Torstai oli tämän viikon pahin päivä. Aamu meni ihan normaalisti vielä. Häkkeilin vaikka satoi lunta, juoksentelin ja hypiskelin sekä otettiin kunnon painimatsi Pepsin kanssa jopa kahdesti matabi-leikkien jälkeen. Emäntä jopa erotti meidät eri tiloihin, kun sanoi ettei hänen työnteostaan tule mitään painiessamme.

Emännän lopettaessa etätyöt se taisi huomata että olen vaisumpi, mutta se ei silloin vielä tajunnut. Mutta illansuussa se tajusi, kun yritin hypätä sängylle, muttei se onnistunut ja aloin sähisemään. Sitten se hoksasi että kävelen oudosti takajalka ontuen ja sähisen välillä. Emäntä yritti kosketella minua selästä takajalkojen luota mutten antanut. Emäntä päätti antaa mulle Metacamia annoksen.

Kun kahta tuntia myöhemmin tilanne ei ollut tullut paremmaksi ja annoin näkyä että minuun sattuu, emäntä meni ja soitti päivystävälle eläinlääkärille. Se sanoi että tulkaa käymään samointein. En olisi halunnut, mutta emäntä nosti minut koppaan. Ja sitten ajettiin alle 10 minuuttia ja oltiin perillä (emäntä on niin iloinen että koko alueen eläinlääkäripäivystys muutti viime syksynä ihan meidän viereen).
Taru-lääkäri tutki että kipeä olen, mutta mitään ei varsinaisesti tuntunut olevan vialla. Mun anaalirauhasissa oli kuitenkin taas tavaraa ja tiiätte mitä se sitten teki.. Olin taas aivan velttona eläintätillä ja toivoin vaan, että kun olen ihan paikallani, pääsen nopeammin ulos. Lopuksi se pisti piikin mun selkään jotain opiaidia.

Kotona olin koko yön ihanassa pöllyssä. En nukkunut koko yönä ja pidin huolta ettei Pepsi tai emäntäkään nukkuneet. Vasta perjantaina alkoi nukuttamaan puolen päivän jälkeen ja silloin päästin toisetkin päikkäreille. Nyt mulle kuuluu taas hyvää. En ole enää kipeä ja kiipeän normaalisti miten yleensäkin (en ole hyvä hyppijä muutenkaan). Emäntä seuraa mua tarkkaan, että pitääkö lähteä tutkimaan mistä kaikki johtui, mutta mä oon päättänyt että olen terve taas tai en ainakaan kerro muuta.

- Max

torstai 25. huhtikuuta 2024

Miniatyyripallo - kakku

 Emäntä:

Näin somesta, kun joku oli ostanut arkartelupallon nukkekotiin. Uteliaana ajelin ostoksille naapurikaupungin markettiin ja sieltä löytyi lastenosastolta erilaisia palloja. Otin yhden kokeiluun.

Sisältä ruoka-aiheisesta yllätyspallosta paljastui täytekakun tarvikkeet ja resepti.

Ensin kaikki osat pöydälle: kakkupohja, mantelirouhe, mansikoita, kermaa, työkalut..
Sitten kakun tekoon. Purkista sivellään liimaseosta (kuin kermaa) pinnalle. Mantelirouhe tarttui hyvin. Samoin myös päälle mansikat ja kerma. Välikuva puuttuu, koska kädet eivät riittäneet kun piti äkkiä saada kaikki paikoilleen. Sitten kakku suoraan auringonvaloon kuivumaan viideksi minuutiksi (uv-säteily).
Tässä kohtaa Max saapui paikalle voimakkaan hajun saattelemana. Liimaseos nimittäin haisi emännän nenään tosi pahalta, mutta Max tuli huuliaan lipoen paikalle; liimaa. Nopeasti piti siivota kaikki pois tutkivan nenän alta.
Ja lopputulos. Mansikkakakku on valmiina tarjolla. Harmi että tätä tarjoillaan vain nukkekodin väelle.