Aktivointia huiveilla

 Max:

Kun kolmannen kerran sunnuntaiaamuna pyysin kauniisti herkkuja, emäntä keksi uuden pelin.

 

Tässä pelissä emäntä piilottaa herkkuja huiviensa sekaan ja mun tehtävänä on tietty etsiä herkut ja syödä ne!

Vähänkö hauskaa!

Me pelattiin tätä useampi kierros.

Vieläkö tuolla olisi?

Eikö vielä otettaisi kerran? Ai olen saanut liikaa herkkuja; olen täysin erimieltä. Herkkuja ei voi saada koskaan liikaa eihän?

- Max

Ps. Kokeilkaa tekin huivipeliä!

Kuningattaren vartija

 Pepsi:

Tiedättehän että kuningattarella täytyy aina valtakunnan ulkopuolella liikkuessaan olla vartija mukanaan. Niinpä kun astuin kujallemme, pois pihapiiristä, lähti vartija mukaan.

No tässä yläkuvassa sitä ette vielä ehkä huomaa, mutta alakuvassa hän on näkyvästi esillä.

Koen oloni turvalliseksi kun vartija seuraa välittömästi minua.

Hyvän vartijan ominaisuus on että hän on lähes näkymätön kuin varjo.

Kyllä tämä vartija on paikkansa ansainnut!

 

-Pepsi kuningatar

Majakan aloitus

 Emännän pitkä nukkekotiprojekti, joka on saanut usemman kerran levätä ja miettiä on nyt edistynyt siihen pisteeseen että uskallan sen julkaista (ja kun on julkaistu te ehkä vaaditte että emäntä vie sen loppuun saakka 😂)

 

Kaikki sai aikansa joskus kolme vuotta sitten, kun emäntä astui kansalaisopiston nukkekodinrakennuskurssille, vailla mitään ajatusta mitä tekisi. Lehtiä selaillessa ja opettajankin innostuessa ideasta syntyi päätös majakan muotoisesta nukkekodista. Niinpä ensimmäisenä ostamaan 6,5mm vaneria.

Ensimmäisenä piti piirtää kaavat. Omasta päästä, sillä eihän sellaisia mistään löytynyt. Ja sitten alkaa tuottamaan vanerista osia. Onneksi Maria-opettaja auttoi ja opasti, sillä kaikesta remonttikokemuksesta huolimatta en ollut koskaan koskenut mihinkään sähköllä toimiviin isoihin laitteisiin.

Ja kyllähän hitaasti syntyi osia. Ja ikkunat ja oven paikalleen. Ei todellakaan suorat, mutta sellaiset jotka saisi listoilla suoristettua 😉

Tässä välissä voidaankin pitää puolentoista vuoden tauko tämän kertomuksen jatkamiselle. Ai ei käy? No olettepa te vaativia!

No viime syksynä Maria sai innostettua jatkamaan Majakkaa ja niinpä menin syksyksi kurssille. Ensimmäisenä tehtävänä oli saada majakan osat yhteen. Siinäpä olikin urakka, mutta kiitos Bison-liiman se lopulta onnistui.

Yllä: Ylhäältä alaspäin, kun ei vielä ole lattioita eikä kattoja.

Alla: Kun on jo välitasot paikallaan kakkoskerroksen näkymä.

Tässä postauksessa ei ole kissakuvia, sillä kumpikaan kissoista ei vielä ollut Majakan teossa avustanut (esim siveltimellä maalauksessa). Mutta seuraavassa osassa päästään jo siirtymään kotioloihin. Jotta kissoitta ei kuitenkaan aivan jäädä, niin tarkastelkaapa tarkemmin tämän kakkoskerroksen tapettikuosia; onko siinä jotain tuttua?

Siveltimen käyttäjä

 Emännällä on joku nukkekotiin liittyvä projekti työnalla (ollut jo pitkään ja esittely on alkamassa). Nyt sillä kuitenkin oli jotain välimaalattavaa siveltimellä.

Mutta hetkinen, kuka vei siveltimen?!

 Pepsi: Emäntä teki ensin jotain koekakkuja eikun koemaalauksia.

Mutta sitten Max tuli ja vei sen siveltimen.

Max: Eikun mä voin maalata! Mä olen erittäin hyvä käyttämään sivellintä!

Kattokaa nyt! Mä oikein eläydyn maalaukseen kuten aito taiteilija.

Tylsää. Emäntä otti itse siveltimen ja mä en saanut yhtään koskea maaliin. Epäreilua, eiks ookin?

 

- Max

Ps. Kävin kyllä tuossa maalausten luona, mutta olisittepa kuulleet sen räpätyksen, joten totesin että tarkkailen sitten vain hiljaa sivusta; omapa on asiansa jos menee pieleen.

Pepsi lumisateessa

 Pepsi:

Kävin ulkona aamupäivällä. Ilma ei ollut asteiden puolesta kylmä (hivenen pakkasen puolella), mutta se lumisade! Se oli kyllä inhottavaa.

Mutta kun tuli ulos lähdettyä, niin en heti kyllä luovuta!

Ulkorakennuksella oli uusia viestejä luettavana.

Olisin halunnut tutkimaan ulkorakennuksen sisällekin, mutta emännällä ei ollut avainta mukana.

Ja vieläkö se jaksaa sataa lunta!

Hmm, se vieras katti on käynyt kävelemässä tässä. Haistan tassunjäljistä että joskus aamuyöllä.

Mutta mitäs koivusta näkyy? Naapurissa näyttää kaikki olevan rauhallista.

Ei mutta kyllä nyt minä jätän lumisateen ja lähden mieluummin sisälle lämpimään.

- Pepsi

Polttopuutilanne

 Max:

Rakastan takkatulen lämpöä! Niin ja ihan takan lämpöäkin, kun voin maata selkä takan sivua vasten. 

Mutta riittävätköhän puut koko talveksi? Pakko mennä tarkistamaan!

Hmm, kyllähän täällä vielä pyöreitä puita on.

Ja ylempänä on selvästi kunnon halkoja.

Ja onneksi tämä ei ole ainut pino! Talvi turvattu, kesää odotellessa!

- Max

Kissat ja langat -palapeli

 Pepsi:

Emäntä kokosi taannoin iltaisin palapeliä. Ison urakan se otti tehtäväkseen, mutta kiitos minun, ei hänen kokoajan tarvinnut itse keksiä paloille paikkoja. 

Tässä ollaan vielä aika vaiheessa.

Välillä Maxikin otti auttamisvuoron, mutta se vaikutti olevan tylsää.

Niinpä yritin ryhdistäytyä ja kyllä se etenikin pikku hiljaa.

Ja tulihan siitä valmista. Ai voisit tehdä heti perään toisen? Pidä nyt hetki taukoa, ei tässä jaksa koko ajan työskennellä paraskaan kissa.

- Pepsi