Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairaus. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. syyskuuta 2026

Max sairastellut

 Max:

Mulle tuli taas jostain paiseita kasvoihin. Ei nyt oikein tiedetä mistä ne tuli, mutta emäntä aloitti kortisonikuurin (eläinlääkäri antoi puhelimessa luvan kuurille, kun näitä on ennenkin ollut). Jotain allergista ehkä. Sieniajalle myönnän olevani allerginen (yksi astmakohtauksen tapainen toissa viikolla). 
Kortisonikuuri alkoi välittömästi auttamaan ja parantamaan, koska otan lääkkeet kiltisti. Mutta sitä ei kukaan arvannut mitä seuraavaksi sain kokea.
Heräsin yöllä ja lähdin välipalalle, mutta kaatua rymähdin matkalla. Emännän ehtiessä luokseni kouristelin lattialla ja päästin pissit alleni. Sen jälkeen lähti taju.Seuraavat hetket kuljin ihan muissa maailmoissa. Pepsikin oli huolissaan ja emäntä ei saanut enää nukuttua ja tutki yöllä netistä kissan epilepsiaa

 Mä tokenin siitä ajallani, mutta seuraavat kaksi päivää vain nukutti enkä innostunut oikein mistään. Pepsi antoi minulle läheisyyttä tavoistaan poiketen. Se tuntui hyvältä. Nyt taas olen kuin mitään ei olisi ollut: saisinko herkkuja, kiitos. 

 - Max

sunnuntai 12. huhtikuuta 2026

Draamaa verikokeissa

 Sen piti olla perusverikoekontrolli. Mutta emäntä aavistelikin että tilanne voi muuttua. Ettei se olekaan enää ihan perus. Kuningatar kun on arvaamaton, kun hänet herätetään kesken päiväunien eläinlääkäriin ja ennenkin on ollut vaikeuksia toimenpiteessä.

Odotushuoneessa ei ehditty kuluttaa aikaa vaan päästiin heti kissojen kanssa sisään. Tässä kohtaa Max oli pelokkaana kopin perällä (viides kerta tänä vuonna kyseisessä paikassa) ja Pepsi utelias.
Maxin verikoe otettiin ensin. Pelkkä kilppariarvo tällä kertaa. Kaikki meni niin nopeasti ja hyvin, kuten Maxin kanssa aina. Max on hiljaa paikoillaan ja Noora-elli nappasi vähän verta ja Max pääsi takaisin koppaan. Kaksi minuuttia. Mutta sitten alkoi draama. Max pääsi suoraan katsomopaikalle.
Max: Kauheeta. Ihan pelottaa. Miksi Pepsi pelkää. Miksi Pepsi huutaa noin kauheasti kirosanoja, jotka kuuluu varmaan Turkuun asti. Miksi se ei anna ottaa tassusta verta. Miksi se kiemurtelee aina irti.
Nyt se käärittiin taas pyyheeseen uudelleen ja nyt se on taas siitä pois. Miten sillä on tuollaiset voimat, vaikka on laihtunut ja on vain 2,9 kg. Eikö se tajua että helpommallakin pääsisi, kun antaisi pistää vähäsen. Nyt ne taas yrittää toisesta tassusta. Nyt se taas kiroilee ja riehuu. Nyt ne laittaa sen seitsemännen kerran kapaloon ja Pepsi läähättää jo. Nyt ne pitää taukoa. Minäkin hengästyn pelkästä tästä draamaohjelmasta. On pahempi kuin töllön luontofilmit.
Pepsi: Hah, onnistuinpas laittamaan kampoihin. Oli kunnon paini. Mutta lopulta Noora kuitenkin sai minusta näytteen. Häviö. Mutta valmistaudun paremmin ensi kertaan. 
Varokaa vain. Pantterilla on kova muriseva ääni ja se osaa laittaa kampoihin. Minulle ei niin vain tehdä mitä en halua!

Ps. Maxin arvo oli sen verran hyvä, että nyt annetaan vain 1/4 tabletti päivässä ihmisten Tyrazolia. Pepsin munuaisarvot taas olivat vähän nousseet puolessa vuodessa, mutta draamakuningatar voi hyvin. Ainakin kynnen jäljistä päätellen, joita sekä eläinlääkäri ja emäntä keräsivät vastaanotolta muistoksi. 

Ps2. Emäntä ja eläinlääkäri päätyivät yhdessä että Maxilta voi ottaa useammin verikokeita, mutta Pepsiltä ei enää kovin usein 😹

sunnuntai 15. maaliskuuta 2026

Maxin yliherkkyys

 Max on ollut aiemmin yliherkkä kolmoisrokotteelle, mutta nyt tuli kilpirauhaslääkkeestä samat oireet; kasvoihin ja muualle ihoon monta ilkeää paisetta. 

Maxin silmä alkoi jopa sulkeutumaan illalla pari viikkoa sitten, kun kaksi paisetta vain kasvoivat silmän alla. Niinpä emäntä soitti heti seuraavan aamuna eläinlääkärille. 
Vaikka Max väitti kopassa, että olisi pärjännyt kotona, oli ihan selvä että paiseet tekivät kipeää eikä edes ruoka maistunut. Eläinlääkäri laittoikin Maxin kortisonikuurille ja kilpirauhaslääkitys lopetettiin siksi ajaksi.
 Max: Ei saa kuvata! En ole kuvauksellinen nyt!

Kortisonikuuri saikin paiseiden kasvun lakkaamaan ja hiljalleen ihon parantumaan niin ettei paiseet enää lisääntyneet eivätkä vuotaneet. Abilar voiteella emäntä rasvasi monta kertaa päivässä. Max kaipasi myös erityistä huomiota koko ajan ja yhä vieläkin.
Nyt sitten odotellaan että säihkysilmä on taas valmiina potrettikuvauksiin. Nyt ei kuulemma tunnu vielä yhtään kuvaukselliselta ja ilme on surullinen koko ajan. Pitää odottaa että karvat alkavat kasvamaan takaisin. Aloittelemme myös toista lääkettä, jos se kävisi paremmin. 

sunnuntai 8. maaliskuuta 2026

Kohti taivasta

 Kaksi kuukautta emäntä ajoi edestakaisin lännen ja idän väliä. Pääsimme mukaan tämän viikon ajolle, sillä ei ollut tietoa kuinka pitkä aika reissussa menee. Emäntä jätti meidän matkan varrella emännän isän vuokrakämpälle ja jatkoi sairaalaan. Kun emäntä tuli muutama tunti myöhemmin takaisin, olikin hänellä surullista kerrottavaa. 

Emännän isä oli tassutellut taivaaseen tähtien taakse, kun emäntä oli avannut palliatiivisen huoneen oven. 
Pepsi ei meinannut tajuta asiaa, vaan lähti päättäväisesti etsimään. Mutta uskottava se oli. Emännän isällä ei ole enää kipuja eikä pahaa-oloa, vaan hänellä on ikuisesti rauha ja ilo. 

Hyvää matkaa. Me pidetään huoli emännästä.

- Pepsi ja Max

sunnuntai 1. helmikuuta 2026

Maxin kilppariarvot ylhäällä

Siitä huolimatta että emännällä on mielessä paljon muuta, sai se vihdoin tilattua Maxille ajan paikalliselle kunnan eläinlääkärille. Tällä kertaa Maxin vastaanotti ihana Noora. Mutta yllätys verikokeista oli että Maxin kilpirauhasarvo oli 99, kun viitearvo on 15-60.

Evidensian sivuilta lainattua: "Hypertyreoosia sairastava kissa onkin yleensä pirteä ja jopa yliaktiivinen ja saattaa nuolla itseään jatkuvasti. Jatkuva nuoleminen voi ohentaa turkkia ja turkki saattaa alkaa näyttää nuolemisesta huolimatta huonosti hoidetulta. Toiset kissat lakkaavat puolestaan hoitamasta turkkiaan kokonaan. Kissa saattaa myös olla hermostuneen oloinen ja kissan stressinsietokyky voi olla alentunut. Aineenvaihdunnan kiihtymisen vuoksi ruokahalu usein lisääntyy ja kissa saattaa alkaa juomaan ja pissaamaan paljon. Lisääntyneestä ruokahalusta huolimatta kissa saattaa laihtua hiljalleen. Osalla hypertyreoosikissoista esiintyy myös ripulia tai uloste on muutoin normaalia löysempää ja pahalta haisevaa. Taudinkuvaan voi kuulua lisäksi heikentynyt lämmönsietokyky, joten kissa hakeutuu mielellään viileään."

Näistä Max ei todellakaan ole laihtunut (ei olisi haittanut pieni painon pudotus), turkkia ei nuolla normaalia enempää eikä se ole hoitamatonkaan, hermostunut Max ei ole ja heikentynyt lämmönsietokyky.. Minkä käsityksen olette saaneet hakeutuuko Max mielellään viileään??

Se mikä sopii on että uloste on usein löysempää ja pahalta haisevaa, mutta ei se taida kovin erityistä olla? Mutta syy miksi verikokeisiin mentiin oli että Max on juonut ja pissannut reilun kuukauden ihan tavattoman paljon (siis todella paljon). Epäilys oli kuitenkin joko munuais- tai sokeriarvoista löytyvästä lukemasta, mutta ne olivatkin ihan hyvät kuten kaikki muutkin arvot. Niinpä kilpirauhanen tuli ihan puskista. 

Että nyt sitten aloitetaan lääkitys aamuin illoin. Se tuokin aikamoisia haasteita emännälle niin töissä käyntiin, omaisen luona olemiseen kuin ihan vapaa-aikaan.

keskiviikko 22. lokakuuta 2025

Kun janottaa

 Pepsi:

Ennen minulle sanottiin toistuvasti etten juo tarpeeksi. Mutta nyt emäntä sanoo että juon nykyisin ihan liikaa. Mikään ei kelpaa ihmisille.. Mutta minkä minä sille voin kun janottaa. Juominen on kuulema oire minun munuaistaudista eikä nuo maksa-arvotkaan viitteisiin enää lähellekään osu.

 Onneksi minulla on hyviä vesikippoja. Paras on tällä hetkellä tämä kylpyhuoneen ämpäri.

Juotteko te liikaa vai liian vähän vai ihan sopivasti?

- Pepsi

sunnuntai 19. lokakuuta 2025

Kun pissittää

 Max:

No eipä tämä viikko mennyt niin kuin olin ajatellut. Ensin emäntä jo maanantaina kyseli minulta miksi käyn niin usein pikku pissillä. Mitä se sille kuuluu! Jos pissittää niin pissittää.

Mutta keskiviikkona se emäntä vasta innostuikin, kun kävin kyllä tiheään vessassa, mutta mitään ei kuulunut eikä näkynyt. No kun pissitti, muttei onnistunut. Emäntä soitti meidän päivystävälle ja saikin 1,5 tunnin päähän ajan. 

Ja niin minua vietiin. Esitin vastalauseeni, muttei se auttanut. Mentävä oli.
No onneksi oli kiva Janina päivystävänä. Olen sillä kerran aiemminkin käynyt. Ensin se kuunteli ja tunnusteli. Ja kehui minua tosi kiltiksi. Kuumeenkaan mittauksesta en edes värähtänyt.


Ja sitten se ultrasi. Mun tosin piti mennä selälleen tuohon ja karvoja ajeltiin. Mun rakko oli niin pieni, ettei siitä voinut ottaa näytettä. Janina meinasikin että minulla on varmaankin pissitulehdus ja juoksen vessassa, vaikkei hätää olisikaan. Niinpä sain kipupiikin ja lääkkeet kotia.

Emäntä on ollut nyt tarkkana, etten saa jäädä valjastellessa liian pitkäksi aikaa paikoilleni etten saisi kylmää. Vaikka minulta tulee jo ihan hyvin pissi (haisee vielä voimakkaalle).
Tämäkin iloni siis viedään minulta, etten saa syksyisten lehtien kanssa makoilla pihalla. 

- Max

tiistai 8. heinäkuuta 2025

Pepsin ultra

 Pepsi:

Ei se tiedä koskaan hyvää, kun emäntä käyttäytyy koko aamupäivän kelloa katsoen ja lopulta nappaa minut koppaan, mutta Max saa jäädä nukkumaan päikkäreitä. Ei tiennyt myöskään tällä kertaa. Mutta ällistyin, kun mentiinkin eri paikkaan kuin yleensä. Tällä kertaa auto (se jota jotkut kutsuvat pölynimuriksi) ajoikin Kaikun eteen.

Johan sen sanoin verikokeissa käytyäni, ettei siitä tiedosta hyvää seuraa. Niinpä minut vietiin sitten ultraan. Ensin kiva Sirpa-täti tutki minut. Hänkin kuuli selvästi sydämeni sivuäänen. Sen jälkeen emäntä ei ehtinyt ottaa kuvia, kun piti pitää minua paikoillaan. 
Karvaa ajettiin massustani ja sitten ultra tutki minua seisoessani, ollessani kyljelläni ja vielä selälläni. Pitää sanoa tämän Sirpan kunniaksi että se osasi käyttäytyä niin rauhallisesti että tyydyin heiluttamaan häntää ärtyneesti ja pari kertaa kiemurtelemaan. En halunnut loukata häntä murinallani tai esittämällä kynsiäni ja sainkin siitä emännältä paljon kehuja. 
No mitäkö todettiin. Sydän oli normaalikokoinen, eikä vuotoja havaittu; sivuääni on virtausääni. Munuaiset ja maksa todettiin normaalin näköisiksi. Mutta sitten se mutta: rintaontelon etuosassa oli liikaa nestettä. Se ei selvinnyt mistä se johtuu, mutta voi olla esimerkiksi lymfooma, josta ei kyllä löytynyt mitään löydöstä. Nesteestä vaarana on että minulle tulee hengitysvaikeuksia, joita voidaan sitten jatkossa koittaa helpottaa nesteenpoistolla rintaontelosta. Mutta siihen ei nyt ryhdytty, sillä se olisi vaatinut rauhoittamisen ja minulla ei ole havaittu mitään hengitysvaikeuksia. 
Väliin minulta toivottu keltaisen akileijan kuva, kun se väri viimeisenä aukesi akileijoista. 
Jatkan siis elämääni samaan tapaan kuin tähän asti: sekä tavallista ruokaa että munuaisruokaa, nestettä tyrkytetään joka välissä ja nautin kesästä ja kukista. Syksyllä sitten uudet verikokeet, jos kuntoni ei huonone sitä ennen. Jatkan valtakuntani hallitsemista tilan aitona kuningattarena.

- Pepsi

keskiviikko 18. kesäkuuta 2025

Maxin kasvi hävitettiin

 Max:

Muistatte ehkä, kun olen kertonut ihanasta pihan kasvistani. Viimeksi täällä. No sille kävi huonosti.

Minähän olen järsinyt kasvia aina ohimennen ja välillä mennyt tarkoituksella. Emäntä alkoi miettimään, että eihän se ole syynä aika usein olevaan löysään vatsaani ja alkoi yhdistelemään pensaan hoitoani ja vatsaani keskenään. 

Sitten emäntä bongasi että naapurin pihalla on ihan sama pari metrinen pensas kukassa ja kävi ottamassa siitä kuvan salaa yksi aamu. Emäntä ei ollut ihan varma mikä pensas on kyseessä ja varmisti asian ihanalta Saaripalstan Sailalta.
Sailalta tuli viesti että se on Terttuselja. Miten ihana nimi minusta. Mutta emännästä ei ollut. Myrkytystietokeskuksen mukaan: 

"Terttuselja (Sambucus racemosa) on yleinen pensas pihoilla ja puistoissa. Sen kirkkaanpunaiset marjat kypsyvät heinä-elokuussa. Kasvi sisältää ruoansulatuskanavaa ärsyttäviä hartsiaineita, joita esiintyy erityisesti siemenissä, vähemmän marjan mallossa. Marjojen syömisestä on seurannut vatsakipua, oksentelua ja ripulointia."
Ja nyt näyttää sitten tältä. Emäntä hävitti pensaan ja aikoo seurata ettei se tuohon enää nouse. Onnekseni olen löytänyt kasvia myös toisesta paikkaa pihastamme. Pelkään vaan että emäntä hävittää vielä senkin. 

Nyt olen vähän epätietoinen että oliko tämä nyt sitten hyvä juttu vai ei. Mitä mieltä te olette?

- Max

torstai 20. maaliskuuta 2025

Verikokeissa

 Pepsi:

Voi harmistus. Emäntä muisti että joulukuun alussa Atte-eläinlääkäri sanoi että keväällä otetaan kontrolliverikokeet maksa ja munuais-arvoista. Menin piiloon aamulla jo klo 7 ja päätin että pysyn hiljaa niin ettei minua löydetä kuutta tuntia myöhemmin mistään. Mutta emäntä mokoma löysi!

Ilmeeni kun olen odotustilan rappusissa ja koira haukkuu takanani. Onneksi ei tarvinnut pitkään odottaa. 

Pitemmittä puheitta sisäänpäästyäni minulle laitettiin suoja silmille etten näe. Sanoin silti mielipiteeni, kun neula tuikkasi. Mutta pysyin muuten rauhallisena. Mitäpä sitä sokkona riehumaan. Sain sidoksen tassuuni. 

Kokeiden tulosta odotellessa sitten tarkastettiin muu kunto. Ihan kai läpäisin paperit tarkastuksen kohdalta, vaikka ikää minulla onkin.  


Maksa-arvoni olivat laskeneet, mutta munuaisarvot hieman nousseet. Pitäisi munuaisruokaa alkaa syödä; harkitsen asiaa, mutten lupaa mitään. Sainkin määräyksen tulla kesällä kontrollikokeisiin. Mikäpä siinä: Atella on ihan kiva käydä (kunhan ei nukuteta) ja paikan hyörinää on mielenkiintoista seurata (kunhan koirat pysyisivät hiljaa). 

- Pepsi

sunnuntai 1. joulukuuta 2024

Kuitulisää kissoille

 Pepsi ja Max:

Olemme nyt syöneet lisämakua ruoan seassa toista kuukautta. Ja täytyy sanoa ettei se pahaa ole. Eriasia on että huvittaako meitä syödä niitä pellettejä.

Pepsi on aina kärsinyt ummetuksesta. Nyt meillä on käytössä Levolacin rinnakkaisvalmiste Duphalac sekä ihan uutena Fibor. Fibor on kuituvalmiste, jonka pitäisi auttaa mm ummetukseen sekä anaalirauhasen tyhjentymisongelmiin. Ja tämä viimeinenhän on Maxin ongelma.
Emäntä sekoittaa kastikeruokaan kuituvalmisteen palat. Ja lisää vettä, jotta Pepsi saisi huonona juojana nestettä ruoasta. Meillähän komento on niin että Pepsi syö ensin ja Max tulee yhteiselle ruokalautaselle vasta sitten. Kumpikin syö vuorotellen ruokaa tämän jälkeen ja kumpikin saa kyllikseen. Fiborin palaset ovat menneet melko mukavasti mukana.
Tuloksista on vielä vaikea sanoa. Pepsi on kranttu ruoalle ja Gourmet on niitä harvoja, joita se suostuu ylipäänsä syömään. Pepsin kohdalla ei olla vielä voitu luopua satunnaisesta lääkeruiskullisesta liuoslääkettä. Ja Maxin kohdalla on vielä liian aikaista todeta onko kuidusta hyötyä. Aika näyttää ja jatkamme kuitua ainakin tämän purkillisen verran.

Onko teillä ylimääräisiä maisteita ruoassa tai sen yhteydessä?

sunnuntai 24. marraskuuta 2024

Kuuleeko Pepsi

 Emäntä on huomannut viimeisen puolen vuoden aikana merkkejä että Pepsin 16v kuulo on heikentynyt.

Kesällä sen huomasi siitä että Max kuuli jyrsijöiden äänet loistavasti. Emäntä kuuli ne jyrsijöiden korkeat äänet, jotka ovat ihmiskorvalla kuultavana. Mutta Pepsi ei reagoinut niihinkään.
Pepsi: Kuka nyt kuulee, jos korvaanpäät ei ole mukana.
 
Pitkin syksyä on ollut monenlaisia tilanteita, jotka antavat viiteettä kuulo-ongelmasta: Pepsi ei ole reagoinut ulkoa kuuluviin ääniin kuten emäntä ja Max vaikka keskellä yötä, vaan nukkunut vaan. Emäntä on säikäyttänyt tahattomasti Pepsin, tullessaan Pepsin taakse villasukissaan. Pepsi ei hahmota mistä suunnasta joku ääni kuuluu. Ja Pepsin äänentaso, anteeksi maukumistaso, on nostanut volyymejaan.
Mitä tilanteelle voi sitten tehdä, kun lemmikkikaupoissa ei ole näkynyt kuulolaitteita kissoille. Ei varmaan mitään. Mutta emäntä on opetellut liikkumaan äänekkäämmin, jottei säikäyttäisi Pepsiä ja kutsumaan äänekkäämmin Pepsiä ja mieluiten niin että Pepsin on mahdollista nähdä mistä suunnasta ääni tulee.

Mutta kenelläpä on kodin terävin näkö. Se on ehdottomasti Pepsillä!