Tykkääkö kukat lämmöstä

 Max:

Tällä viikolla olen tutkinut kukkien mielipiteitä lämmöstä. Tutkimusta on toteutettu sekä kotona että mökillä. Mutta vain aamuisin tai iltaisin, johtuen että päivisin en ole jaksanut. 

Aloitetaan unikosta. Se viihtyy lämmössä ja myös pörriäiset tykkää siitä.

Viimeiset kukkivat akileijat sanoivat sen sijaan että kuumuus on niille liikaa ja nuukahtivat pian tämän kuvan oton jälkeen. 

Takarajan kulmassa olevassa raunioyrtissäkin kuuluu pörinä.

Tauko. Lannoitan maata että tähänkin nousisi jotain kukkia. 

Emäntä osti vuosi sitten englannin tuliaisina itselleen pussillisen kukansiemeniä: Poached Egg Plant. Suomessa niiden nimi on tylsemmin Hilppa. Ne on nättiä kukkia. Peurat eivät näistä kukista tykkää. No se ei meille ole ongelma. Mutta mökillä on paljon jäniksiä ja yllättäen muut kukkavanat on mökiltä kukkapenkistä käyty jyrsimässä paitsi nämä. 

Mökillä ei kauheasti kukkia tähän aikaan ole. Paitsi luonnonkukkia esim horsmaa. Sitä paitsi mökillä oli niin kuuma. 

Paras paikka mökillä oli parveke, jossa makoilla ja nauttia pieniä drinkkejä. 

Mustikka oli kukkinut aiemmin hyvin ja kävinkin emännän kanssa mustikassa. Tai siis emäntä kävi. Minä kävin myyrästämässä. Olen minäkin tuossa yläkuvassa. Mutta kuten ymmärrätte en voinut ihan emännän vieressä myyrästää, koska se karkoitti kaikki myyrät. 

Kotona syreenin varjossa on ollut ihanaa. Emäntä taas on iloinnut keväällä ostamistaan "Lilium Asiatic Mix" eli mix-liljojen sekoituksesta, josta on avautunut helteillä neljää eri väristä liljaa. 

Tutkimuksen lopputulos on että suurin osa kukista tykkää lämmöstä kunhan saavat hieman vettäkin.

- Max

Pepsin ultra

 Pepsi:

Ei se tiedä koskaan hyvää, kun emäntä käyttäytyy koko aamupäivän kelloa katsoen ja lopulta nappaa minut koppaan, mutta Max saa jäädä nukkumaan päikkäreitä. Ei tiennyt myöskään tällä kertaa. Mutta ällistyin, kun mentiinkin eri paikkaan kuin yleensä. Tällä kertaa auto (se jota jotkut kutsuvat pölynimuriksi) ajoikin Kaikun eteen.

Johan sen sanoin verikokeissa käytyäni, ettei siitä tiedosta hyvää seuraa. Niinpä minut vietiin sitten ultraan. Ensin kiva Sirpa-täti tutki minut. Hänkin kuuli selvästi sydämeni sivuäänen. Sen jälkeen emäntä ei ehtinyt ottaa kuvia, kun piti pitää minua paikoillaan. 

Karvaa ajettiin massustani ja sitten ultra tutki minua seisoessani, ollessani kyljelläni ja vielä selälläni. Pitää sanoa tämän Sirpan kunniaksi että se osasi käyttäytyä niin rauhallisesti että tyydyin heiluttamaan häntää ärtyneesti ja pari kertaa kiemurtelemaan. En halunnut loukata häntä murinallani tai esittämällä kynsiäni ja sainkin siitä emännältä paljon kehuja. 

No mitäkö todettiin. Sydän oli normaalikokoinen, eikä vuotoja havaittu; sivuääni on virtausääni. Munuaiset ja maksa todettiin normaalin näköisiksi. Mutta sitten se mutta: rintaontelon etuosassa oli liikaa nestettä. Se ei selvinnyt mistä se johtuu, mutta voi olla esimerkiksi lymfooma, josta ei kyllä löytynyt mitään löydöstä. Nesteestä vaarana on että minulle tulee hengitysvaikeuksia, joita voidaan sitten jatkossa koittaa helpottaa nesteenpoistolla rintaontelosta. Mutta siihen ei nyt ryhdytty, sillä se olisi vaatinut rauhoittamisen ja minulla ei ole havaittu mitään hengitysvaikeuksia. 

Väliin minulta toivottu keltaisen akileijan kuva, kun se väri viimeisenä aukesi akileijoista. 

Jatkan siis elämääni samaan tapaan kuin tähän asti: sekä tavallista ruokaa että munuaisruokaa, nestettä tyrkytetään joka välissä ja nautin kesästä ja kukista. Syksyllä sitten uudet verikokeet, jos kuntoni ei huonone sitä ennen. Jatkan valtakuntani hallitsemista tilan aitona kuningattarena.

- Pepsi