Vieläkö monta yötä

 Max:

En jaksa odottaa. 

Vieläkö on monta yötä jouluun?

- Max

Joulukalenteriaika

 Max:

Aloitin jo marraskuun alussa pyytämään joulukalenteria, mutta piti kärsiä marraskuun lopulle ennenkuin emäntä heräsi. Vihdoin kausi kuitenkin aukesi

Tänä vuonna sain kaksi kalenteria. Yleensä kuulema saan kuitenkin vain yhdestä kalenterista herkut, mutta kalenterikausi pidentyy kahden kalenterin avulla. 

No silti olen pyytänyt useimpina päivinä molemmista kalentereista herkut. Emäntäähän on helppo koittaa jekuttaa iltapäivällä sillä, että aamulla se ei olisi ehtinyt antamaan 😸 

Cosman kalenteri on tuttu ja erinomainen kalenteri, jossa on eri makuja kylmäkuivattuja kuutioita. Nam!

Rosewoodin kalenterissa taas on enemmän kylmäkuivattuja herkkuja päivän pussissa. Molemmat ovat siis oikein hyviä!

Kunpa aina olisi joulukuu!

- Max suuri joulukalenterien ystävä

Palapeliä tehden

 Max:

Palapelit on tosi kivoja. Olen mielelläni heti auttamassa.

Tällä kertaa emäntä ei ollut vaan kovin kiltti. Se sanoi että haluaa koittaa tehdä itse palapelin ja niinpä en päässyt avustamaan emäntää kuin alussa ja lopussa. 

Se oli emännän ensimmäinen sellainen palapeli, missä ei ollut kuvaa valmiista palapelistä. Kannessa oli kuva vain vuosia aiemmasta tilanteesta ja piti kuvitella miltä nyt näyttää. Kyllä tuntui ottavan toisinaan tiukoille emännällä kuvittelu ja tekeminen. 

Mutta ihme ja kumma emäntä sai palapelin valmiiksi. Ehkä se ei olekaan sitten ihan avuton. 

- Max

Kissa, joka jäljitti kaappaajan -kirja

Pepsi ja Max: 

 Saimme luettavaksi Bazar kustannukselta Condrad kilpparikissasarjan neljännen kirjan: Kissa joka jäljitti kaappaajan. Olemme esitelleet aiempia osia myös blogissamme.

Tämä osa jatkoi L.T. Shearerin hienoa sarjaa eläköityneen poliisin Lulu Lewisin ja hänen kanssaan jokilaivalla asuvan Conrad -kissan uudesta seikkailusta. Kirjassa Lulu ja Conrad kaipaavat rentouttavaa joulua ja menevät Lulun kummitytön luokse Bathiin. Mutta joulusta ei tulekaan rentouttava. 

Kirja saapui muuten kivassa pahvissa.

Kirjassa on otsikon mukaisesti kaappaus. Ja Conrad alkaa tarkalla hajuaistillaan selvittämään sitä yhdessä Lulun kanssa. Onneksi Conradilla on myös tarkka kuulo ja hyvät kynnet.

Luimme kirjan yhdessä ja nautimme sarjan neljännestä osasta. 

Max merkkasi jopa kirjan, sillä tämä oli  hänen mielestä aivan upea joulunajan kirja. Suosittelemme lukemaan ja/tai antamaan vaikka lahjaksi (myös itselle)!

Jouluköynnöstä

 Emäntä laitteli joulukoristeita ilahduttamaan itseään. Selkänsä käännettyään Max käytti tilanteen hyödyksi ja syöksyi jouluköynnösten kimppuun.

Max: Onnistuinpas! Joulukoristeista rakastan eniten jouluköynnöksiä.

Oi teitä on ollut niin ikävä jo monta monta kuukautta. 

En halua luopua teistä enää koskaan. Olette minun!

Minä en luovu näistä sitten. Hommaa emäntä omasi!

Emäntä: Maxin oli luovuttava köynnöksistä ihan turvallisuutensa vuoksi. Köynnökset ovat nyt porrasjakkaralla laitettuna tarpeeksi korkealle Maxin ulottuvilta. Tämä siksi että emäntä tietää kyllä miten köynnöksille kävisi, jos ne antaisi Maxille. 

Töllö herää, jos uutiset löytyy

 Tervehdys töllöstä pitkästä aikaa. Töllö on ollut kesälomalla. Mutta nyt kun töllön lämmitys taas toimii (patteri takana), niin on aika aloittaa lähetykset.

Olemme pitäneet lähetyksistä kesälomaa. 

Lomalla on levätty hyvin. Mutta nyt on aika taas alkaa metsästämään uusia uutisaiheita.

Reportterimme on jo matkalla, kunhan vain löytäisi uutiset. 

Verhot ikkunaan

Max ja Pepsi:

Emäntä on puhunut ikuisuuden että haluaa eteisen ikkunaan uudet verhot. No ainakin puoli vuotta. Vihdoin se sai aikaiseksi ostaa verhokankaan. Sitten piti vain tehdä työt että verhot saadaan ikkunaan. 

Max otti luonnollisesti mittaus- ja leikkausvastuun. 

Max siksi, koska hänellä on eniten kokemusta ja taitoa leikkaamisesta.

Max: Tästä näin leikkaat. Pitääkö minun vielä leikatakin, eikö riitä että pidän mittaa ja kangasta paikoillaan. 

Pepsi on taas meistä se ompelukonetaituri. Joten Pepsi hoiti ompeluvastuut. 

Emäntä teki ja puhisi tehdessään. Ja höpötti että ilman apulaisia työ olisi jo tehty. Mitä se sillä tarkoitti? Varmaankin sitä että jos me olisimme kaksin tehneet alusta loppuun olisi verhot valmistuneet nopeammin kuin emännän kanssa?

Mutta olimme kaikki tyytyväisiä lopputulokseen. Verhot olisivat tosin voineet piilottaa nurkassa olevat kuljetuskoppamme kokonaan olemasta. 

- Pepsi ja Max

Aamun paras hetki

 Max:

Parasta talviaamuissa on se, kun emäntä laittaa heti noustuaan (tai Pepsille pitää kyllä antaa ensin ruoka, sillä sitä huutoa ei jaksa kukaan jos emäntä tekee jotain muuta ensin) takkaan tulen. Sillä välin, kun takka kunnolla syttyy käyn itsekin syömässä ja häkissä tarkistamassa sään. 

Sitten laskeuduin takan eteen taljalleni. 

Voiko ihanammin aamua alkaakaan. 

Nautin niin täysillä kuin vain voi. Lämmittelen, venyttelen ja rentoudun. Saatanpa nukahtaakin. 

Ilman takkaa aamut olisivat paljon ankeempia. 

- Max

Joko on kalenteriaika

 Max:

Olen jo silloin tällöin viime viikkoina kysellyt emännältä onko kalenteriaika. Ei ole ollut. Nyt kun viikonloppuna tuli lunta totesin että nyt on pakko viimeistään olla.

Menin siis vakipaikkaani jakkaralle, josta aina saan joulukalenteriherkut. Mutta emäntä sanoi ettei vieläkään olisi joulukuu!

Miksi emäntä saa päättää koska on joulukuu ja kalenteriaika. Eikö nyt olekin jo, sillä onhan pimeää, kylmää ja lunta?

- Max

Valkoinen pilaa ulkoilun

 Pepsi ja Max:

Ei olla moneen moneen aikaan päästy ulos. Pepsi otti huutovastuun  taas (kts edellinen postaus) ja niinpä emäntä myöntyi lauantaina painostuksen alla ja sanoi että mennään sitten. 

Max: Tämä valkoinen on kylmää. Menenpä kuitenkin ruohotupsuilleni. 

Emäntä hei, mihin olet piilottanut ruohutupsuni?

Pepsi: No en minä tätä valkoista halunnut. Miksi emäntä olet taas laittanut tätä valkoista pihaan?

Mennään takaisin sisälle! Siellä on kivempi, ehkä huomenna ei ole enää tätä valkoista.

- Pepsi ja Max

Pepsi huutelee

 Pepsi:

Emäntä väittää että muka huutaisin nykyään yhtä mittaa, kun haluan asioita. Höpö höpö. Ei täällä kukaan huuda. Enintään vienosti kysäisee. En minä ole ainakaan kuullut kenenkään huutavan. 

Tälläkin kertaa vain nätisti istuin ulko-oven suussa. 

Katsoin ikkunasta ulos, että ulkona näyttäisi oleva sopiva ulkoiluilma.

Mutta emäntä meni väittämään että siellä muka olisi pimeää ja märkää ja kylmää. Saatoin kauniisti maukaista vastaväitteeni ja todeta että haluaisin nyt todella ulos:

Mitähän se emäntä höpötti? Voidaanko jo mennä?

- Pepsi

Ompeluhommissa

 Pepsi:

Emännällä oli tarve tehdä korjausompeluita vaatteilleen. Luonnollisesti tarjosin apuani, jotta vaatteista tulisi vielä käyttökelpoisen näköisiä.

Joko aloitetaan?

Ensin tarkistetaan että säädöt ovat oikein ompelukoneessa.

Ja sitten aletaan ompelemaan. Tuohon vain emäntä rohkeasti paitaa neulan alle ja kaasua polkimesta.

Ai miten niin olen tiellä? Nyt en ymmärrä mistä puhut. 

- Pepsi

Lähikujilla

 Max:

Toisinaan pyydän emäntää lähtemään kävelylle meidän kujalle. Ja joskus jopa innostun sivukujille.

Meidän kuja on pääkuja. 

Siinä koen oloni vielä turvalliseksi, sillä tiedän että pääsen nopeasti juoksemaan kotipihaan. 

Mutta kun tulen risteykseen, josta risteytyy sivuille toiset kujat, tulen epävarmaksi. Pitää kuunnella tarkkaan uskaltaako seikkailla. 

Tällä kertaa päädyin lähtemään oikealle. Täällä tuleekin käytyä harvemmin. 

Taidan kääntyä takaisin tästä. Menee ihan liian jännäksi, kun kuuluu ääniä. Kiireen vilkkaan palasin kotipihaan emännän kanssa. 

 - Max

Ps. Kuvat on sitä viikolta, kun aurinko näyttäytyi. Nyt sitä valoa ei ole näkynyt, vaikka olemme kovasti toivoneet.