Vieras ja pikaulkoilu

Eilen iltapäivällä meillä kävi vieraana Molley. Meistä on tosi kiva saada vieras, joka tykkää meistä.

Tässä kuvassa me tuijotetaan Molleyta. Se toi meille kivoja tuliaisia ja oli muutenkin tosi kiva vieras!

Tänään emäntä päätti, että meidän on aika käydä vähän ulkona tuulettumassa pakkasessa ja lumessa.

Ensin oli Pepsin vuoro. Hrr... kylmä!

Max tuijotti kateellisena keittiön ikkunasta isännän sylissä.

Nyt mennään kohti ovea!

Sitten oli Maxin vuoro. Kylmä tuntui olevan. Villapaita olisi lämmittänyt, mutta emäntä ei ehtinyt sitä etsimään (villaiset kun on pidettävä Maxilta piilossa tai sitten Max piilottaa ne emännältä).

Niinpä lumessa kahlaten äkkiä ovelle ja sisälle lämmittelemään.

Kyllä talvipäivänä on paljon kivempi olla sisällä kuin tuulettua kuin matot 😸

Dinoa kesyttämässä

Max:

Mä kerron, mä kerron! Mä oon suuri kesyttäjä! Tässä:

 Enks ookin rohkea?! Oon oikea dinon kesyttäjä!

Emäntä: Aloita Max ihan alusta, eihän lukijat tuosta tiedä mikä juttu tämä on.

 Max: Niin joo, mä voitin me voitimme Amelta ja Tuikkeelta arvonnassa tällaisen dinopakkauksen. Mukana tuli pari rapinapalloa mulle meille. Pakkauksessa se dino oli ihan kiltti, mutta kun se pääsi ulos pakkauksestaan (emännän avustamana), se alkoi ihan hurjaksi.

Se dino rupesi häijyksi. Musta se oli ihan väärin.

Niinpä mä päätin sanoa sille, ettei täällä saa olla häijy ja se juoksi mua karkuun. Siitä alkoi kesyttäjän tehtäväni.

Onneksi se väsyi pian ja huohottaen pysähtyi pöydälle. Mä syöksyin heti sen viereen ja vahdin sitä silmä kovana.

Kun se meinasi taas karata, tartuin sitä kiinni sen.. öö tassusta, käpälästä, koivesta.. no siitä kuiteskin.

Se alkoi puremaan mua, niin mä otin hampaani esiin ja päätin purea sitä kovempaa. 

Kun se taas yritti karata,

mä nappasin sitä sen hännästä, niin että se kaatui.

Sitten se päätti antautua ja musta tuli urhea prinssi, joka pelasti koko valtakunnan häijyltä dinolta! Hurraa mulle! - Max

Suihkuverho

Pepsi ja Max:

Emännälle on tullut joku shoppailukuume viime aikoina. Ensin se ei halunnut ostaa mitään erikoista tähän meidän väliaikaiseen kotiin, mutta kun loppua tälle väliaikaisuudelle ei näy, niin se on laatikkopinojen purkamisen sijaan alkanut shoppailemaan.. 

Yksi päivä käytyään meidän lähikaupassa se tuli tuollainen mukanaan (pahoittelut epätarkasta kuvasta, mutta tähän osui Pepsin tassut kuvaan).

Sitten se meni meidän kylpyhuoneeseen, siihen meidän vessojen viereen, otti vanhan suihkuverhon pois ja ripusti tuollaisen kissanverhon.

No okei, hyväksymme tämän, kunhan tämä ei tarkoita että me joudumme useammin suihkuun!

- Pepsi ja Max

Matabi tikkuna

Sehän tiedettiin Tassulinnassa jo aiemmin että Pepsiin tehoaa parhaiten leluista matabin tuoksuiset lelut. Se on todettu moneen kertaan.

Nähtyään eräässä suomalaisessa nettikaupassa matabi tikkuja kissoille, emäntä tilasi niitä suoraan niiden kasvualueen suunnalta eli Aasiasta.

Kotona ne pääsivät ensin varuiksi pakasteeseen kylmähoitoon ja sitten vasta kissoille.

Ja Pepsi oli sen jälkeen myyty.

Miten elämä voikin olla ihanaa!!

Kyllä tämä hampaiden pesun voittaa!

Sen lisäksi, että nämä matabin oksat ovat herkullinen aistivirike kissoille, on tikkujen todettu vahvistavan ja puhdistavan kissan hampaita.

Pepsi: Nämä tikut on sitten minun! Minun! Turha yrittää viedä pois!

Pepsi: No okei, Max (jonka takapää on todellakin levinnyt) saa vähän haistella tuota toista, mutta tätä en luovuta!

Onko teillä matabista kokemuksia?

Kaupunkilunta

Pepsi ja Max:

Lumen tultua me ollaan käyty pari kertaa tuossa meidän omassa pihassa. Pepsi kulkee ihan itse raput, mutta Max kulkee mieluummin menomatkan emännän sylissä (ensimmäisellä Max huusi kuin.. no huusi se ihan kuuluvasti 🙀).

 Kun on päästy ulos, on paljon mukavampaa. Ulkona on jännää ja on kiva kokea pitkästä aikaa lunta tassun alla.

Max: Kylläpä kaupungissakin osaa olla lunta!

 Pepsi: Tässä keinussa on paras paikka tähystellä, niin ei tarvii rämpiä lumessa.

 Äh, kuka minun päähäni tiputti lunta?

Mutta miksi tämä lumi on yhtä kylmää kaupungissa kuin maalla? 

- Pepsi ja Max