Ohjeistus kissoille

Muualta lainattua:

"Ripustettavaksi lemmikkien luettavaksi ERITTÄIN MATALALLE jääkaapin oveen. 

Rakkaat kissat. Astiat, joissa on tassunkuvia ovat teidän ja sisältävät teidän ruokaanne. Muut astiat ovat minun ja ne sisältävät minun ruokaani. Huomioikaa, että tassunjäljen asettaminen keskelle ateriaani ei tee siitä teidän ruokaanne. En myöskään pidä tassunkuvaa ruokani keskellä esteettisesti miellyttävänä. 

Portaita eivät suunnitelleet F1-insinöörit, eikä se ole kilparata. Minun päihittäminen alaspäin juoksussa ei ole tavoitteena. Kampittamiseni ei auta, koska kaadun alas nopeammin, kuin te juoksette. 

Max: Mutta minähän olen aina ihan nätisti portaissa..

En voi ostaa mitään jättisänkyä suurempaa. Tästä olen erittäin pahoillani. Älkää luulko, että jatkan sohvalla nukkumista varmistaakseni teidän hyvän olonne. Kissat voivat oikeasti käpertyä pieneksi palloksi nukkuessaan. Ei ole tarpeellista nukkua vaakatasossa muihin nähden levittäytyneenä mahdollisimman pitkäksi. Tiedän myös että hännän pitkäksi venyttäminen ja kielen ulkona roikottaminen tilankäytön maksimoinniksi ei ole enää muuta kuin sarkasmia. 

Viimeisen kerran, kylpyhuoneessa ei ole salakäytävää eikä taikaovia. Jos jonkin ihmeen kaupalla ehdin sinne ennen teitä ja onnistun saamaan oven kiinni, eivät raapiminen, vinkuminen, naukuminen, ovenkahvan kääntö, tassun oven ali saaminen, tai muutkaan temput, ole tarpeellisia. Minun täytyy tulla ulos samasta ovesta, kuin josta menin sisään. Lisäksi, olen käyttänyt WC:tä useita vuosia -- kissaeläinten avustus ko. tapahtumassa ei ole tarpeellista. 

Oikea järjestys on: Suudelkaa minua ENSIN, sitten voitte mennä haistelemaan toisen kissan takapuolta. Tätä en voi painottaa riittävästi. 

Max: Eli voin pestä ensin oman takapuoleni ja antaa sitten suukon?

Vastapalvelukseksi teille, rakkaat lemmikkini, olen liimannut etuoveemme seuraavan viestin: 

Kaikille ei-lemmikin omistajille, jotka haluavat käydä kylässä ja silti valittaa eläimistämme: 
1. He asuvat täällä. Sinä et. 
2. Jos et halua heidän karvojaan vaatteillesi, pysy poissa huonekaluista. 
3. Pidän lemmikeistäni enemmän, kuin monista ihmisistä. 

4. Sinulle lemmikkini on eläin. Minulle hän on adoptoitu poika/tytär, joka on lyhyt, karvainen, kävelee neljällä jalalla ja puhuu hieman epäselvästi."

Että näin :D

Lokakuun kirpeyttä

Emäntä sai vihdoin aloitettua haravoinnin pihassa. Vaikka ulkona on kylmä (katolta tulevan veden vesiastian pinta ei tainnut sulaa koko päivänä), niin aurinko paistelee (matalalta tosin) ja on kiva rapsuttaa pihaa.

Max ihmetteli eilen tarhasyysvuokko Whirlwindya, tänään kukka olikin jo pakkasen kirpaisema.

Pepsin kanssa kävimme vakireitillämme metsäpoluilla toteamassa viime perjantain kovan myrskyn kaataneen kuusen suoraan polkumme päälle.

Pepsi: Hyvinhän tästä pääsee kissa ali tai voi kulkea päältäkin!

Mikähän myrskytuho tämän teki? Eli vanha punainen teltta on aivan kasassa ulkohäkissä. Tässä taisi kyllä olla syyllinen myrsky nimeltä Pepsi ;) Onneksi sisällä on jo uusi teltta käytössä.

 Löytö kaupasta oli taas suklaalevy, jota saa syödä hyvällä omallatunnolla imuroinnin jälkeen. Robotti-imuri hoiti tänään siivouksen, mutta silti..!

Loppuun viime sunnuntain kuva. Pihani ainoa auringonkukka sai huomiota :)

Liebster award -haasteet

Olen saanut kolme Liebster Awardin 11 -kysymyksen haastetta viimeisten viikkojen aikana. Ensimmäinen tuli Kissatanssista, toinen Käpälämäestä ja kolmas Joulu Mimmin luona. Ajattelin nyt yhdistää näistä kaikista vastaussarjan, jossa on kaikkien kolmen blogin kysymyksiä sekaisin yhteensä 11 (valitsin siis 11 itselleni mieluisinta kysymystä), kun kukaan ei jaksa lukea ainakaan 3 x 11 vastausta. Jos sinua kiinnostaa tarkemmin kysymyssarjat, niin noista linkeistä löytyvät saamani haasteet.

Haasteen säännöthän ovat näin (Käpälämäessä hieman erilaiset, mutta tällä mennään):

1. Kiitä sinut haastanutta blogia ja linkkaa hänen bloginsa.

2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.

3. Nimeä ja linkkaa 11 liebster award-haasteen ansainnutta alle 200 lukijan blogia.

4. Keksi 11 kysymystä haastetuille.

Ja sitten vastauksiin: 

1. Mitä kissasi tekee juuri nyt (Kissatanssi): Pepsi oli ulkohäkissä ja tuli juuri sisälle lämmittelemään takan eteen (tätä kirjoittaessa luukku kävi taas ulos). Max makoilee juuri nyt lempipaikassaan:

2. Lempivuodenaikasi (Käpälämäki): Kevät, koska silloin luonto herää, purot solisevat ja kukat alkavat kukkia.

3. Mikä oli parasta kesässä 2015 (Joulu Mimmin luona): Parasta oli viiden päivän Helsingin retki heinäkuussa, jolloin kävin monella kissabloggaajalla kylässä, tein päiväretken Tallinnaan, oli kissabloggaajien tapaaminen uudessa kissakahvilassa, maailmanpyörä hyvässä seurassa ja kyläily vielä kotimatkallakin kissablogin merkeissä.

Maailmanpyörässä. Kuva Anan ottama.

  4. Mistä keksit kissasi nimen (Kissatanssi): No koittakaapa arvata :D Isännän lempijuoma on Pepsi ja kun tuli poikakissa taloon, se sai sitten nimekseen Max. Lisäksi Pepsi -nimessä on sopiva vivahde isännän lapsuuden kissasta Pipsasta, joka eli 22 vuotta.

 

5. Mistä väreistä pidät (Käpälämäki): keltainen, violetti ja turkoosi ovat tällä hetkellä suosikit.

6.  Minne matkustaisit, jos voisit matkustaa minne vaan (Joulu Mimmin luona): Unelmakohteita on monta; New York, Kanadassa Vancouver ja Sudbury, San Francisco, Australia, Uusi-Seelanti, Israel, Islanti, Lontoo, Barcelona, Sveitsi, Kroatia.. Eli kai se olisi maailmanympärysmatka ;)

 

7. Kuvaile kissaasi kahdella adjektiivilla (Kissatanssi): Pepsi on viisas ja itsepäinen. Max kiltti ja söpö.

8. Kun siivoat, oletko perusteellinen vai kuittaatko imuroinnilla (Käpälämäki): Yleensä teen PIKAimuroinnin ja laitan samalla robotti-imurin hoitamaan olohuone-keittiöalueen (minulle jää vain vessa, eteinen ym).

9. Mikä on sinulle joulussa tärkeintä (Joulu Mimmin luona): Joulussa ihanaa on valot, tunnelma, lahjat.. mutta tärkeintä on se syy miksi joulua vietetään eli Jeesus.

10. Onko kissasi sylikissa (Kissatanssi): Pepsi tulee mielellään iltaisin syliin, kun katselen tv:tä. Max tulee syliin erittäin harvoin. Molemmat tulevat vain kun itse haluavat eikä silloin kun minä pyydän tai jopa yritän nostaa syliin.

 11. Kumpaa käytät mieluummin haravaa vai lehtipuhallinta (Käpälämäki): Ehdottomasti haravaa. Se on hyvää hyötyliikuntaa (pitäisi mennä haravoimaan... yhtään en ole vielä aloittanut vaikka suurin osa lehdistä on jo maassa).

Haastan seuraavat blogit:          Hupsu ja tosi höpsö
                                                   Valloittava kissa
                                                   Kollinkoukkuja
                                                   Kissakolmio
                                                   Mimmi ja Alfred
                                                   Miukumaa

Ja minun kysymykseni ovat:

1. Mitä sinun kissasi tekevät juuri nyt?
2. Jos kissasi joutuisi kanssasi autiolle saarelle, mitä se mahtaisi haluta mukaansa?
3. Katseleeko kissasi televisiota kanssasi?
4. Mikä on kissojesi paras herkku?
5. Jos kissasi saisi valita olisiko se: kinkku, huiska, paperitöllö vai tirppatv?
6. Mikä sinusta on syksyssä parasta?
7. Montako tassua/jalkaa kodistasi löytyy?
8. Pitävätkö kissasi kengännauhoista?
9. Löytyykö hyllystäsi kissakirjoja?
10. Saatko seuraa kun kokkaat itsellesi?
11. Mikä oli parasta tänään?

Max: Etkö joutaisi jo viereeni sohvalle!

Kissablogimme tarina

Minut haastettiin Hupsu ja tosi höpsö -blogista kertomaan blogin tarina. Niinpä päätin tarttua haasteeseen ja pohtia, että miksi tämä blogi on oikein olemassa.

Olin jo pitkään seurannut eri kissablogeja ja kommentoinutkin niitä Pepsi ja Max -nimimerkillä. Yksi ensimmäisistä seuraamistani blogeista oli muuten Kissanpäiviä sijaiskodissa, jota olin seurannut ja haaveillut monen monta kertaa että jospa minäkin osaisin joku päivä tehdä kissablogia. Mutta arvelin etten osaa ja ei minulla ollut tarpeeksi hyvää kameraakaan.

Kuvia oli kyllä tullut napsittua paljonkin, mutta vanhalla digipokkarilla en vain saanut otettua nopeita tilanteita useinkaan kiinni (yllä olevat kuvat). Keväällä 2014 päätin sitten uhrata vähän rahaa ja ostin minijärkkärin Nikon 1 J2:n, jolla olen ottanut suurimman osan kuvista blogiin. Tällä kameralla saa jo napattuakin hyviä kuvia, vaikka oikea järkkärikin on vielä haaveissa (ehkä joku päivä..).

Sitten aloin harjoitella kuvien ottoa ja pohtia mikä nimi blogille olisi hyvä. Vihdoin päädyin Tassulinna -nimeen, joka kuvastaa kissojemme tassuja ja taloamme, jota pidän meidän linnana (saa tulla katsomaan onko se linna). Lisäksi rakastan linnoja, joka näkyy myös bannerista (Biarin linnan silhuetti).

Kun nimi ja kuvat olivat selvillä, päätin kokeilla onnistunko luomaan blogin ilman kenenkään apua.. No onnistuihan se. Tosin jouduin vaivaamaan parilla sähköpostilla Naukulan Mammaa sekä Cheriä, jotka ystävällisesti vastasivat sähköposteihini tuiki tuntemattomalle blogin perustajalle (kiitos!).

Blogi on siis toiminut nyt toukokuusta 2014 lähtien. Lisää opin koko ajan. Ja joku päivä toivottavasti pääsen vielä valokuvauskurssille (tämän syksyinen kurssi ei toteutunut paikallisella opistolla, koska osanottajia oli liian vähän). On ollut aivan upeata kirjoittaa, ideoida ja kuvata.

Suurin osa teksteistä syntyy ottamalla ensin kuvat ja niistä nousee sitten idea. Välillä myös toisin päin. Kissat tuottavat kyllä niin paljon aiheita, kun vain tajuaisi ne kaikki ja muistaisi toteuttaa. Olen löytänyt myös minun "taiteellisen" puoleni: en ole tykännyt piirtää, maalata tai kirjottaa, mutta nyt olen aivan innoissani blogin toteuttamisesta kuvin ja lyhyillä teksteillä.

Itse blogin tekemisen lisäksi on minulle avautunut kissablogimaailma! Se on aivan upea! Minä, jolla ei ole juuri ollut ystävyyssuhteita viime vuosina, olen saanut niiiiin monta eri ystävää ympäri Suomen. Olen ollut aivan haltioissani ja ottanut tästä ilosta kaiken irti mm tunkemalla kylään joka torppaan :D Itsetuntoni ja rohkeuteni on noussut aivan huimasti. Koen olevani lähes eri ihminen kuin se, joka arkana aloitteli blogin kirjoittamista.

Eli summasummarum: 1. Blogin tekeminen on ihanaa. 2. Kommenttien saaminen on niiin fantastista. 3. Muiden kissablogien seuraaminen on ihanaa ja ne kommenttien vastaukset joka kerta niin ilahduttavia 4. Kissakodit, joissa olen saanut vierailla ovat olleet riemastuttavia. 5. Yhteiset tapaamiset on niin huippuja. 6. Uudet ystävyyssuhteet raikkaita ja sellaisten ihmisten kanssa, joihin en olisi koskaan tutustunut ilman kissablogeja. 7. Olen onnellinen, sillä elämääni on tullut aivan uudenlaista sisältöä!

Haastan Trio Miumaun ja Nilssonin Tarun ja Kissanpäiviä sijaiskodissa Minnan ja Elämää ja elämyksiä Pirkon ja Pikkupetojen Piivin kertomaan oman tarinansa:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

Itämaisia kurkkaamassa

Kissakahvila -tapaamisen jälkeen käväisin lauantai-iltana kurkkaamassa Elämää ja Elämyksiä - blogin itämaisia kissoja.

Mukana treffaamassa oli myös blogien lukija Leena ja Pojat, joka sai kaikki kolme poikaa ympärilleen.

Pirkon ihanassa puutarhassa oli jo liian pimeää kuvaamiseen, mutta nappasin silti kissojen ulkotarhasta kuvan. Näyttää viihtyisältä pimeässäkin.

Gebsu esitteli korkealla seinällä olevaa kiipeilyrataa, johon pääsee nousemaan pylvästä pitkin.

Béla ja Nipsu "jonossa". Nipsu tykkäsi kovasti huiskaleikistä.

Niin komea Gebsu. Olipa kiva piipahtaa moikkaamassa poikia.