Max:
Toisinaan pyydän emäntää lähtemään kävelylle meidän kujalle. Ja joskus jopa innostun sivukujille.
Meidän kuja on pääkuja.
Siinä koen oloni vielä turvalliseksi, sillä tiedän että pääsen nopeasti juoksemaan kotipihaan.
Mutta kun tulen risteykseen, josta risteytyy sivuille toiset kujat, tulen epävarmaksi. Pitää kuunnella tarkkaan uskaltaako seikkailla.
Tällä kertaa päädyin lähtemään oikealle. Täällä tuleekin käytyä harvemmin.
Taidan kääntyä takaisin tästä. Menee ihan liian jännäksi, kun kuuluu ääniä. Kiireen vilkkaan palasin kotipihaan emännän kanssa.
- Max
Ps. Kuvat on sitä viikolta, kun aurinko näyttäytyi. Nyt sitä valoa ei ole näkynyt, vaikka olemme kovasti toivoneet.
Aina kannattaa olla vähän varuillaan vieraammilla poluilla, voi vaikka joutua vahingossa jonkun susilauman tai sapelihammastiikerin reviirille...
VastaaPoistaAhaa, Se Viikko, kun aurinko näyttäytyi :-D Totta, että sitä on harvoin näkynyt. Ja nytkin sataa. Taas.
VastaaPoistaOn tosi hienoa itsesuojeluvaistoa, Max, ettet halua kauas kotipihasta. Äänet ovat epäilyttäviä ja voivat merkitä vaaraa!