Max:
Lokakuussa olen ollut tosi vähän ulkona. Eihän tuolla enää tarkene ja emäntä ei ole vielä kaivanut villapaitojani esiin. Kävin kuitenkin moikkaamassa syreeniä.
Olen piilossa, eihän kukaan tunnista minua?
Syreenin lopuissa lehdissä on vielä erittäin muheva aromi.
Ja maku! Vielä ehtiä ottamaan kaiken ilon irti syreenistä, kunnes se menee talviunille.
- Max
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti