Sunnuntain loikkija

Kissat ulkoilivat sunnuntaina valjaissaan ja fleksit kiinnitettyinä pyykkinaruun. Ihmettelin että mitä ne oikein lankkujen suojamuovin päällä tuijottavat.

Piti mennä lähemmäksi katsomaan.

Muovin taitteeseen oli satanut vettä. Okei, mutta mikäs sieltä pilkistääkään.

Sammakkohan siellä. Niitä meidän pihalla viihtyy runsaasti. Kissat eivät enää niistä oikein jaksa kiinnostua, mutta rapiseva muovi ja vedessä uiva sammakko olivatkin näköjään mielenkiintoinen yhdistelmä.

Kasvihuoneessa on kypsymässä ensimmäinen suklaatomaattini. Tämän nimisenä ostin taimen, koska nimi oli niin uteliaisuutta herättävä. Jokohan tomaatti olisi pian kypsä poimittavaksi?

Haaveilen saavani pian suklaata suun täyteen :-D

Ikävä vierailija

Sattuipa kesälomallani heinäkuussa sellainenkin tapaus, kun olimme Pepsin kanssa mökillä, että asuinalueemme kingi kävi "tervehtimässä" Maxia.

Tässä kuva toisesta vierailusta, jossa Pepsi oli kotona kuningattaren ominaisuudessa häätämässä kissaa ja Max katseli ikkunasta vihollistaan.

Mutta tänä kyseisenä kertana, kun Pepsi-kuningatar ei ollut vartioimassa valtakuntaansa ja kun häkki sijaitsi vielä maan tasolla, tämä "ei toivottu" vieras näytti kynsiään Maxille häkin reiästä tällä seurauksella (kuva otettu pari päivää tapahtuman jälkeen, koska kamera oli Pepsin mukana):

Viikkoa myöhemmin haava oli jo paranemaan päin. Karvathan siitä kohtaa lähtivät.

Ja arvaa montako kertaa tuossa välissä Max itse sai haavansa auki verta vuotaen.. Vastaus on monta. Kai sitä kutitti. Sidokset eivät pysyneet. Septidin oli ainut hoito mitä onnistuin antamaan.

Tästä episodista viisastuneina korotimme häkkiä maasta 40 cm ylemmäs. Isäntä teki siinä tärkeän työn, kiitos! Samalla häkki sai jo vähemmän remonttivaikutelmaa, mutta pientä sisustusta on vielä ajatuksissani. Kissatkin ovat nyt tykänneet hiukan korkeammista näköaloista.

Vieraat ovat meille tervetulleita, mutta peruskäytöstavat pitää kyläilijän hallita! Eli tervetuloa, jos ne jotenkin hallitset :-D

Voitto kotiin

Me ollaan tosi onnekkaita! Ensin kissat voittivat Ruudolfilta blogin arvonnan pääpalkinnon ja Pets Go lähetti sen meille. Emäntä sai noutaa sen postista. Kotona Max oli ensimmäisenä kiinnostunut:

Max: "Tämä on varmaan mun myöhästynyt synttärilahja. Mitä täällä oikein on?"

Nostettuani pylvään laatikosta Max tutkaili palkintoa: "Mitä tällä oikein tehdään?"

Emäntä kokosi kuivaruokapylvään ja heitti sinne muutaman kokeilu herkun ja sitten Pepsikin jo kiinnostui: "Hetkinen, siellä on jotain raksuja."

 "Mitenkäs ne täältä saisi pois? Ai näin!"

"Katso Max, näin sitä toimitaan!"

Toinen palkinto tuli samaan syssyyn emännälle Tattooed Cat Ladyn blogista: Meikkipaketti :-) Kissat tosin meinasivat senkin omia kokonaan itselleen tai ainakin lähetystarpeet kiinnostivat kovasti (taisi olla terveisiä Lenniltä, Orbitilta ja Jupiterilta).

Max kuvissa ja Pepsin selästä näkyy vain mustareuna, että siis ymmärrätte ettei emännän sormi ole ihan noin karvainen :-D

Kiitos arvontojen järjestäjille ihanista palkinnoista! Me tykätään kovasti arvonnoista ja luvataan osallistua vastaedeskin niihin!

Kesäherkkuja jyrsijöille

Kesä on ihanaa aikaa siksikin, kun gerbiileille löytyy vaikka mitä vaihtoehtoja pihalta syötäväksi. Tässä yhden päivän lounastarjoilu:

Valko: Emäntä laittoi meille jotain tuonne tasolle. Mitähän tänään on tarjolla?

Valko: Yes! Tuoretta vadelmaa, namia!

Tea: Jätitkö sä mulle mitään. No on täällä ainakin vielä tämä nätti krassin kukka ja apilanlehtiä.

Nuo pensaskrassin kukat ovat kauniita monessa tarjoilussa mm salaatissa, boolissa, kakussa. Tuovat niihin ihanasti väriä ja kelpaa niitä syödäkin!

Synttärisankari

Tänään Max täyttää 4-vuotta eli emännän söpö kisuli on entistä isompi poika. Mutta silti edelleen söpö.

Max: "Ai minäkö olen tänään sankari?"

"No siinä tapauksessa pesen vähän itseäni."

"No niin, nyt olen tässä valmiina."

 "Etkö sinä ymmärrä, minä odotan!"

"No ymmärsithän sinä vihdoin!"

♥