Kissan oma kirja + arvonta

Otavalta ilmestyi hiljattain uutuus: Kissan oma kirja. Tämä kirja on kissan omistajalle täytettäväksi kissan tiedoille samaan tapaan kuin ihmisvauvoille on vauvakirjoja, joihin täytetään tiedot koko lapsuuden ajalta.

 Alussa kysytään ihan perustiedot kissasta; nimet, syntymäajat jne. On myös kohta, jossa kysytään tarinaa nimen takana (Pepsistä voisi kertoa, että nimi on isännän lempijuoma ja Maxista sen että nimessä lempijuoman toinen osuus 😉)

Perustietojen jälkeen on aihealueet ikäluokittain. Ensimmäisenä on  pentuaika, jossa kysytään kotiutumisesta omaan kotiin, hiekkalaatikosta, ensimmäisistä eläinlääkärikäynneistä ja toimenpiteistä.

Max: Mäkin voisin laittaa tassunjälkeni tuohon!

Pepsi: Minä olen vasentassuinen.

Pentuajan jälkeen tulee nuoruus, aikuisuus ja senioriaika. Kaikki jaksot sisältävät kysymyksiä aikakausiin liittyen, aina ikivihreisiin kissanruohomaihin. Myös kuville on pitkin kirjaa jätetty tilaa, jotta kirjasta saa todella elävän.

Max: tässä on kohta, että "näin kerron omistajilleni mitä mieltä olen asioista". Hmm.. kertoisinko teillekin? No aika paljon on viimeaikoina tullut käytettyä ääntä erilaisilla tavoilla. Aika hyvin nuo ihmiset ymmärtävät mitä sanon.

Täytettävien kohtien lisäksi kirjassa on lyhyitä tietoiskuja ja vinkkejä läpi kirjan. 

Kirja sopii minusta parhaiten niin, että sen täytön pääsee aloittamaan alusta alkaen pennun kanssa, jolloin kirjasta tulee todella elävä alusta alkaen. Tällaista kirjaa olisikin kissatätinä hienoa päästä joskus lueskelemaan, kun sitä olisi päästy täyttämään muutamankin vuoden ajan. 

Arvomme blogissa yhden Kissan oma kirjan. Erityisesti toivon osallistuvan niitä, jotka odottavat pentua kotiinsa, joilla on vielä nuori kissa tai joilla on heti mielessä, kenelle uuden kissan omistajalle tämä sopisi lahjaksi. 

Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tähän postaukseen lauantaihin 14.7. klo 18 mennessä. (Jos voittaja ei ilmoittaudu, arvon palkinnon uudestaan muutaman päivän päästä.)

Kesälomalla 2

Pepsi:

Mökillä oli kivaa. Vietimme siellä monta mukavaa hetkeä emännän kanssa.

emännän isän taidetta :)

Vettä satoi tylsästi koko torstai-iltapäivän. Silloin keskityin merkkaamaan parveketta, sillä enhän minä sateeseen mene!

Lenkillä metsässä olisi ollut kiva käydä, mutta heti oli minussa (ja emännässä) kymmeniä hyttysiä ja siksi pysyimme emännän kanssa mieluummin lähempänä järveä.

Tänään perjantaina koitti kuitenkin paluu isännän ja Maxin luokse. Ensin mökkiautolla saaren toiselle puolelle. Tässä alla tähyilen jo auton katolta matkan seuraavaa osuutta.

Soutumatka saarelta autolle.

Automatka kohti Tammeretta. Mutta hetkinen, ei se jatkunutkaan sinne asti! Mitäs nyt?

Mikä paikka tämä on? Mitä nuo ihmiset odottaa täällä? Mikä tuo vekotin on, mikä tuolta tulee; ei ainakaan auto!

Emäntä sen kertoi, että kyseessä on juna. Taas olen yhtä kokemusta rikkaampi kuningatar.

Junamatkustus oli ihan kivaa. Vielä kivempaa se olisi ollut, jos olisin voinut lähteä kopasta seikkailemaan, mutta emäntä ei antanut, kun sähisin jo kopassakin niin kovasti vieressä istuvalle Leevi-koiralle. Mutta paras hetki kuitenkin oli, kun pääsin Tammereelle, jossa isäntä oli meitä autolla vastassa ja pian olinkin jo tutussa paikassa.

- seikkailijatar Pepsi

Kesälomalla 1

Pepsi:

Emännällä alkoi maanantaina kesäloma. Niinpä se sanoi, että lähdetäänpä kesälomareissulle Pepsi. Ja niin me tytöt lähdettiin. Autolla tultiin tänne Savoon eilen tiistaina. 

Parasta täällä on luonto, valjasteluretket, järvi ja siinä sivussa tietenkin hyvä ruoka ja nukkuminen. Emäntä on varmasti kanssani samaa mieltä näistä.

Mökin "hiekkarannalla" oli salakoilla jotkut rantabileet, mutta ne eivät minua kiinnostaneet. Enemmän tykkäsin kuopia hiekkaa ja moittia rantasipiä, joka piti niin kovaa sirkutusta:

Harmaasiepolla on pesä verkkomökin katoksen alla. Harmi, kun en niihinkään tipuihin yletä ja tuo laivakin on minulle liian pieni..

Emännän hoitaessa mökin pientä kukkapenkkiä ym vietän aikaani valjastelunarussa. Se antaa minulle 15 metriä liikkumatilaa. Mutta en tajua, miksi sen päässä on tuo koliseva peltiämpäri?

Emännän akileijoja, joiden siemenet ovat tulleet Saaripalstalta, kiitos Saila!

Zetorin moikkausta välillä.

Päiväunet on parhautta!

Näihin tunnelmiin, nyt jatkan myyräjahtia, jos saisin vaikka tuon tuolla napattua!! Heips!

Mallastahnaa

Pepsillä on toisinaan kova vatsa. Ja oksennuksia on tullut talviturkin tiputteluvaiheessa reilusti. Emäntä sai vinkin naapurista nirsommallekin kissalle maistuvasta kissanmaltaasta, jota löytyy lemmikkiliikkeistä ja myös Zooplussasta.

"Miamor mallastahna - karvapallotahna mallasuutteella - auttaa ruuansulatusta - sokeriton- vähärasvainen - ei väri- tai lisäaineita."

Tahnat on annospakkauksissa, joista sisällön saa kätevästi puristettua suoraan kippoon.

Herkku on selvästi auttanut noin kolmesti viikossa annettuna Pepsin vatsaan.

Pepsi: Olipa taas maistuva välipala, kaikki meni! Voisi maistua myös sinulle siellä ruudun toisella puolella!

Ps. Tuote on ihan itse ostettu ja mainostettu, koska tämä on todettu käteväksi tuotteeksi kissan vatsalle. Tai ainakin sopii meidän kuningattarelle 😊

Kehräävä kissakirja

Kehräävä kissakirja, ei kai sellaista ole olemassa? Se oli ensimmäinen ajatukseni, kun luin kirjan nimen. Sen jälkeen oli pakko tutkia lisää ja sen jälkeen saada kirja omaan hyllyyn. 

WSOY:n kevään uutuus Kehräävä kissakirja on vyöhyke- ja muisiikkiterapeutti Gilles Diederichsin kirjoittama kirja. Ja se kehrää oikeasti!

Kannessa on viisi erilaisen kehräyksen painiketta, jotka todella kuulostavat kissalta.

Max innostuu videolla tosissaan kohdassa 43s

Kun kannesta on päässyt aikanaan etenemään... niin sisältä löytyy lähes satasivua kehräyksestä ja kissoista. Jokaista aukeamaa värittää ihanan söpöt kissakuvat.

Ensimmäisessä osiossa on 15 hyvänolon kehräystä eli voit lukea pätkiä sivun teemaan sopivaa kehräystä kuunnellen. Yhdessä tekstissä lukee näin: "Kissa saa mielihyvää siitä, ettei mikään sen kulkema tie voi nousta pystyyn eikä mikään voi saada sitä luopumaan päämäärästään. Ratkaisu on aina olemassa ja kätkeytyy sen kissaviisauteen."

Sivuilla on myös tehtäviä. Esimerkiksi "Kirjoita muistiin kaikki sinua kiinnostavat asiat,  joihin et ole koskaan saanut tilaisuutta perehtyä. Laadi suunnitelma ja lähde tutkimusmatkalle."

Toisessa osiossa on Mestarikissan 12 opetusta ihmisille.

Venyttele, ojentaudu, notkista. Pepsin tassut ylhäällä kuvassa.

Tehtäviä ihmiselle.

"Kehrää kaksin: pieni opas hyvinvoivaan arkeen kissan kanssa" 

- on kolmannen osion otsikko.

Tässä osiossa annetaan vinkkejä, miten ihminen ja kissa voivat yhdessä rakentaa päiviään leikin teemalla, hieronnalla, ruoalla, unilla..

Kirjan päättää "Mitä kissarotua muistutat eniten?" - tehtävä. Esittelyssä on siinä sivussa 12 kissarotua, joista esimerkkinä yllä Maxin kaveri maatiaiskissa, joka sopi emännälle ehkä parhaiten.

Tätä kirjaa voi suositella kissan rentouttavasta tyylistä pitäville. Niille jotka haluavat voida yhtä hyvin kuin kissa. Ja niille, jotka rakastavat kissan kehräystä!

Ps. Pahoittelut, että kuvat eivät ole kovin tarkkoja juhannusreissun hotellin valaistuksesta johtuen (ja ulkonakin satoi eikä kertynyt kirkasta valoa ikkunankaan ääressä). Video  on otettu tänä aamuna.