Seitsemän kissaa

Emäntä lähti lauantaina retkelle. Junalla siivu etelään ja pian oltiinkin jo Pirkanmaalta Uudenmaan puolella. Siellä vastassa oli Pesosen ihmiset, joiden kanssa teimme ensin kiertoajelun kiertokävelyn kaupungilla, ennenkuin siirryimme seitsemän kissan residenssiin.

Tämän kissan nappasin jo kynnyksellä syliini, sillä hänellä oli selvästi aikomus lähteä itse retkelle, vaikka kissatäti oli vasta tulossa hänelle kylään.

Uuteen kotiin mennessä emännästä on aina yllättävää kokea kuka kissoista on rohkein, kuka tarkkailee piilosta ja kuka käyttäytyy mitenkin. Blogia lukiessa tekee oman ennakko-odotukset, mutta totuus voikin olla ihan jotain muuta.

Pesosen kodissa minut yllätti lempeydellään ja uteliaisuudellaan Hannu, joka oli koko ajan jossain lähettyvilläni. Ja Hannun punainen väritys oli tosi hieno!

Hannun pää katosi hetkellisesti, mutta onneksi löytyi hetken päästä!

Toinen rohkea ja seurallinen oli Tippa. Oletin jostain, että tätä talouden senioria olisi vaikea saada kuvattua, mutta neiti olikin perinteinen mustavalkoinen kissa, jossa riittää normaalit kuvaamishaasteensa 😄

Muut olivat sitten enemmän tai vähemmän arkoja. Jetta tarkkaili aluksi vain kauempaa, mutta lopulta uskaltautui leikkimäänkin, kunhan vieras ei häneen koskenut.

Rouva Pesonen, Pesosen blogin sokea päähenkilö pääkissa, kuunteli koko ajan tarkasti missä liikuin ja mitä tein, mutta lähempään tuttavuuteen hän ei ollut halukas.

Laku jäi sisääntullessani hankalaan piilopaikkaan olohuoneen kulmaukseen ja meni aikansa ennenkuin hän huomasi tilaisuutensa tulleen, vaihtaakseen parempaan piilopaikkaan tynnyriin.

Sofi oli hyvin varauksellinen, tarkkaili, mutta lähelle ei uskaltanut tulla. Kaunis neiti hänkin!

Piri oli kaikkein aroin. Apua vieraskissatäti, en tule kyllä näkyviin! Mutta sainpas kuvattua hänet sängyn alla 😁

Tarjolla oli hyvää juustokakkua. Tippa oli seuranamme koko ajan pöydän ääressä, ehkä odottaen että muut ottavat ensin palasensa herkkua ja hän saa sitten loput? 😸

Hannun kanssa vielä pienet leikit ja halit ennen lähtöä.

Jokainen seitsemästä kissasta on aivan ihana erilainen persoonallisuutensa. Pesonen pärjää sokeana  varmoin ottein ja sopuisalta näytti elämä tässä kodissa. Hieno paikka vierailla!

 

PS.

Pesosen kaupungin kivasta Salamanteri -eläinkaupasta emäntä osti Maxille tuliaisiksi erilaisen hiirun ja hiiru on ollut todella mieluinen. 

Mun hiiru! - Max