Meillä on kesäkoti

Pepsi ja Max:

Emäntä oli niin kyllästynyt pelkkään kerrostaloasumiseen, että tahtoi itselleen kukkamaan. Mekin tuumittiin isännälle yhteen ääneen, että kyllä se olisi kiva ulkoilla omalla pihalla eikä kerrostalon  sisäpihan meluisalla nurmiläntillä. Ja tsadaa, yllätys yllätys, me saatiin se; kesäkoti!

Pepsin ensimmäiset askeleet uudessa paikassa. Rohkeasti kuten aina.

Kesäkotimme on paikka, joka sijaitsee hyvin lyhyen automatkan päässä. Se on pieni ja vanha talo, joka vaatii remonttia (meillä kissoilla on onneksi kokemusta), mutta meille se on nyt niinkuin mummonmökki, jossa päästään pois keskustan ainaisesta melusta (vaikka liikenteenseuranta on mielenkiintoista, on se myös aika äänekästä).

Sieltä on ihan erilaiset näkymät ikkunasta kuin keskustassa! Jopa pikku tirppoja (eikä vaan puluja ja naakkoja).

Keittiön kuningatar keittiötasolla (heti lipsuttiin säännöstä ettei keittiötasolle saa mennä)

Max turvautui aluksi kulkemaan matalana Pepsin perässä häntä lattiassa, sillä uusi paikka jännitti. Mutta pian tehtiin jo omiakin löytöjä: "mitäs täältä olohuoneen ikkunasta näkyy?"

Takapiha! Iso takapiha! Siellä tulee olemaan jännää!!