Vuoden aloitus

Vuosi vaihtui. Sitä edelsi Pepsin mielestä todella ikävä ilta. Jo kello 16 ensimmäinen paukahdus kuului ulkona ja Pepsi syöksyi siinä samassa sohvan alle. Mistä ihmeestä se tunnistaa vuoden välein ilotulitteen äänen?

Sain Pepsin kuitenkin houkuteltua kello 17 maissa syömään herkkuruokaa. Normaalisti meillä on päivällinen kello 18, mutta halusin että Pepsi saisi syödä jotain ennen pitkää iltaa ja yötä.

Se olikin viisas ratkaisu, sillä loppu illan Pepsi pysyi jäykkänä piilossaan. Pari kertaa se vaihtoi paikkaa. Tässä oli erikoisin ratkaisu: saanko esitellä uuden gerbiilimme (gerbiilien vara/siivoushäkissä):

Tänne se änki itsensä. Emme ymmärrä miten se koki tuolla olonsa turvalliseksi, mutta siellä se nökötti ahtaasti ja aivan peloissaan silmät kauhusta ympyräisenään.

Ja Max ihmetteli ja kummasteli ja katseli ja oli aivan ymmällään; mikä tuolla kaverilla on?

Yhdessä vaiheessa yritin antaa Pepsille herkkuja.. mutta ei edes lempiherkut maistuneet. Max ne söi ;)

No onneksi raketit lopulta hiljenivät ja aamuyöstä Pepsi uskalsi jo alkaa nukkumaan. Taas saa olla vuoden ilman tätä räiskintää (jota ei juuri edes harrasteta meidän kulmilla, äänet kuuluvat vain kauempaa).

Loppuun vielä pari kuvaa keittiöremontistamme, joka alkaa jo olla voiton puolella:

Emäntä on todella tyytyväinen uuteen keittiöönsä!

Ps. Joulusaunaankin emäntä pääsi, mutta siitä kuva tulee vasta kun ollaan saatu se valmiimmaksi.