Uusi juttu, osa 2/2

Pepsi ja Max:

Me kerrottiin viimeksi, että meille kannettiin jänniä laatikon oloisia juttuja, jotka ihmiset käsittelivät. Sen jälkeen ihmiset kokosivat niitä yhteen ja päällekkäin ja tällainen niistä syntyi:

 Jonkinlainen tornimajatalo meille.

Niissä on aukkoja, joista voi kävellä ulos ja

sisään ja toistensa välillä (ps. ollaan kaikissa yläkuvissa vaikka vähän piilossa 😸).
Tässä kuva rakennuksen sisältä ylimmästä alaspäin:

Päällä on lisäksi pehmoinen pesä, josta pystyy tarkkailemaan ympäristöä korkealla makoillen.

Ihan kiva juttu, vaikkei me olla tätä vielä otettu ihan omaksi vaan nämäkin kuvat on lavastettu (ollaan jotain stuntteja vissiin). Eihän sitä ainakaan heti uutta hyväksytä käyttöön eihän? 😸

Uusi juttu, osa 1/2

Pepsi ja Max:

Yksi päivä isäntä ja emäntä tulivat ilta-ajelulta sieltä Ikeakaupasta ja kantoivat tuollaisia pakkauksia sisälle:

 Sitten ne sanoi, että osa näistä on meille. Häh! Mitä me tällaisilla puujutuilla tehdään?

Hyvin outoa..

Sitten ne avasi pakkauksen kerrallaan ja suti niihin parafiiniöljyä. Onneksi meidän ei tarvinnut juoda sitä parafiinii!

Kun ne suti sitä öljyä noihin puujuttuihin, niiden väri ihan muuttui silmissä.

Mutta sitä me ei vielä tajuta, että mikä tämä juttu nyt oikein on. Tajuutteks te?

Supermessuilla 2018

Emäntä kävi lauantai-aamupäivänä kiertelemässä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen Supermessuilla. Näillä messuilla on eri osioita: puutarha, kotimaan matkailu, design- ja käsityötori, keräily ja platta.  

Tämä Bruce the bull olisi oiva paikka jäähdyttää PepsiMaxeja (väärää merkkiä oli vain näkyvillä 😉)

Kukkia oli myytävänä hyvä valikoima. Jos olisi oma piha, olisi kukkamaalle taatusti lähtenyt jotain erikoisista perennoista. Nyt en niitä halunnut edes tarkemmin kiertää (kun en voi niitä saada).

Erilaiset parvekemallit olivat kiinnostavia ja hauska idea! Harmi vain että ne olivat niin korkealla, että olisi nähnyt mitä kaikkea malliparvekkeilta oikein löytyi.

Kotimaan matkailuosastolla oli ilahduttava määrä eri paikkakuntien pisteitä. Ja esitteitä tarjottiin jokaisesta kaupungista. Esitteiden lisäksi mukaani kassiin tuli mm Lapua tuubihuivia, Nokian frisbeetä ja Lakeuden matkalaukun nimikylttiä.

Erilaisista pisteistä pystyi voittamaan palkintoja. Tästä Eurajoen onnenpyörästä sain lohdutuslahjaksi minipelastusrengas- avaimenperän.

Eipä ollut minikeilaus tänään minun lajini 😁

Kenkämaakari taiteili myynnin ohessa. Aikaa siihen nimittäin tuntui jäävän; sen verran hiljaista messuilla tuntui olevan. Minusta rauhallisuus oli itse asiassa oikein mukavaa; kerrankin sai kävellä ihan miten päin vain ja mistä välistä vain ilman että joutui hipsimään tungoksessa.

Rakulan pannunalustat ovat ihania! Harmi kun sellaiselle ei ole oikein tarvetta.

Ostoksena mukaani lähti Cafe Herkkuhetken riemastuttavan näköinen ja herkullinen cupcake (oli muuten hyvää).

 Vielä tänään lauantaina ehdit Supermessuille ja huomenna messut ovat auki klo 10-17.

Naapurin poitsun muistolle

Pepsi:

"Kivenheiton tai kahden päässä" naapurissamme täällä kaupungissa asui vielä äskettäin komea Marraskuun murusten Ruffe. Emäntä on tavannut Ruffen muutamankin kerran, mutta minä tapasin hänet livenä ensimmäisen kerran viime kesänä pihalla.

Ruffe oli todellinen herrasmies; hyvä ystävä kaikille. Niinpä minulle (ja emännälle varsinkin) tuli suru, kun Ruffe viime viikolla muutti hiirien metsästysmaille.

Emäntä: Kävin tänään moikkaamassa Ruffen emoa ja Ruffen parasta asuinkaveria Cocoa.

Coco oli suloinen, ihanan pehmeä ja komea kuten ragdollin kuuluukin. Rapsutella sai niin päästä, tassuista kuin massusta. Coco tuntui nauttivan kovasti seurustelusta ja olikin emon mukaan ollut viime päivät kovasti seuraa kaipaava. Coco ja emo ovatkin nyt parasta lohdutusseuraa toisilleen.

Elämä tuntuu kuitenkin kodissa voittavan hiljalleen, vaikka tietyt tilanteet ja hetket muistuttavat Ruffesta. Niinhän se kuuluukin mennä; Ruffe oli tärkeä ja persoonallinen kissa, joka ei mielestä kovin nopeasti unohdu. 

Toivotamme puolestamme emolle ja Cocolle valoisia päiviä 💓

Ruottin pojat

Emäntä otti rankan työkevään jälkeen pidennetyn viikonlopun vapaata ja lähti naapurimaahan retkelle. Ensimmäinen yö työpäivän jälkeen sujui kauniissa merimaisemissa (pääosin kyllä nukkuen).

Perillä kohdekylässä odotti kauniit maisemat,

hieno parvekemaisema hotellihuoneen parvekkeelta (pari kertaa päivässä junakin näkyi),

ja kiva rappukäytävä ovelle, joka johti Ruottin pojille eli Penalle ja Punkulle.

Pena: Toithan hyvät tuliaiset; tarpeeksi Suomen herkkuja ja suomalaisia kissanruokia?

Punkku: suomalaisia kissatätejä ei olla hetkeen nähtykään. Pitää ihan tuijottaa tätä ihmettä.

Pojat olivat yhtä komeita, jos ei komeampia, vaikka asuvat Ruottissa. Ehkä täälläkin sitten voi kissa elää onnellisena.. 😉

Kävimme poikien ihmisen kanssa ajelulla välipäivänä merenrannalla. Siellä oli todella kaunista ja mahtavia maisemia sekä suomalaiseen tyyliin tottuneelle koristeellisia rakennuksia (Hamburgö ja Fjällbacka):

merivesi oli liian kylmää käydä vielä uimassa

Tämä yläkuva meni vähän vinoon, mutta tässä kuvassa kohteena ei ollutkaan maisema 😁

Sitten oli aika sanoa pojille heipat, "tankata" auto poikien huoltoasemalta ja lähteä matkalle kohti laivaa.